Von der Pahlen

baltiansaksalainen aatelissuku

Von Der Pahlen, Pahl, tai Pahlin (ven. Пален) on keskiajalta saakka tunnettu baltiansaksalainen aatelissuku, joka on lähtöisin Westfalenista. Suvun jäseniä on Ruotsin, Venäjän ja Baltian (Viron ja Latvian) maiden aatelissa. Ruotsissa eräät sukuhaarat on korotettu paronin ja Venäjällä kreivin arvoon. Virossa suku on omistanut lukuisia kartanoita, kuten Palmsen kartanon. Palmsen kartanosta Suomeen (Ruotsi-Suomeen) saapunut aatelinen Magnus Von der Pahl omisti Savon maakunnassa lukuisia rälssitiloja. Hänen omistustensa hallintokeskuksia olivat Suurolan kartano Kangasniemellä sekä Liukkolan kartano, nykyinen Otavan kartano Mikkelissä.

Paroninvaakuna on Adam Johan Von der Pahlenin aateloinnista 9. päivä joulukuuta 1706.


Virossa sijaitseva muinaismuistomerkki Von der Pahlenien paroninvaakunasta vuodelta 1842.
Pahlensuvun kolmen lumpeenlehden vaakunasinetillä kirjattu asiakirja.

Pahlenin perhe on tullut oletettavasti Pommeristaselvennä. Perhe on sukua saksalaisille Holsteinin herttualliselle suvulle. He tulivat Liivinmaahan noin 1500-luvun alussa.lähde?

Perheen viisi veljestä on kuningas Kaarle XI:n aikana 18.10.1679 merkitty Ruotsin ritarihuoneessa paronin arvoisina.lähde? Vuonna 1799 Venäjän tsaari Paavali I korotti Paul ja Peter Ludwig von der Pahlenin kreiveiksi. Aleksanteri II:n valtakaudella vuonna 1867 Konstantin toimi oikeusministerinä ja valtiosihteerinä ja hänet erotettiin ministerin tehtävästä jo vuonna 1878, Aleksanteri III:n aikana hänestä tehtiin valtakunnanneuvoston jäsen. Muita Pahlenin perheen jäseniä on keisariuden aikana korotettu venäjällä paroneiksi ja kreiveiksi.

Suvun alkuperäMuokkaa

Ensimmäinen kirjallinen merkintä Pahleneista on vuodelta 1120, jolloin suvun kantaisät olivat Riian arkkipiispan vasalleja, (ritareita), joille lahjoitettiin läänityksenä maa-alueiden hallinta veronkantoa vastaan. Palen sukunimi johtuu Riian arkkihiippakunnan alueella Viljandissa sijaitsevasta Pale-joesta. Suvun kantaisäksi on merkitty Johannes de Pala, I gen. Linie Dickeln (1290–1325).

Pahlen-aateluudetMuokkaa

Suku on introdusoitu ritarihuoneen matrikkeleihin Liivinmaalla Riiga nro 45, Tallinna (Reval) nro 40 sekä Tukholmassa nro 75. Liukkolan säterikartanon aikana 18.10.1679 Magnus von der Pahl matrikuloitiin Tukholmassa paroniksi.


Vaakunaselitykset

  • Kreivin vaakuna on suvun Venäjällä syntyneiden aatelissukujen vaakuna, vaakuna on kuten balttiassa syntyneiden paronivaakuna mutta vaakunassa on venäjän suuruhtinaskunna kaksipäinen kotka, kerivin vaakuna poikkeaa paronin vaakunasta kilven kantajilla (ritareilla), kilven postamentilla sekä kilven päällä isohkolla kreivin kruunulla.
  • Paronin vaakuna on myönnetty Pahleen-suvun yksittäisille jäsenille oman henkilökohtaisen arvon tunnustuksena paronin arvon myötä. Paronin vaakunalle on tyypillistä, että kilvelle on koottu sukujen vaakunoita yhdistämällä (kilpiä), Pahlenien kilvessä on pohjalla Rosenin vaakunakilvet jossa Pahlien tunnus sen keskellä. Jokaisessa on henkilöön ja sukuun liittyviä heraldisia tunnuksia. Lohkon edestä katsottuna alavasemmalla on kolme punaista ruusua, jotka viittaavat von Rosenin sukuun. Kahdella jalalla kurkottava leijona kolmen ruusun ympäröimänä liittyy myös von Rosenin sukuun, kilven oikeayläkulman lohkon keltaisella pohjalla ratsastavalla ritarilla jolla miekka koholla, kertoo mahdollisesti Riiassa sukunsa kantaisän vasileista, sekä oikea-alalohko yhdellä tähdellä ja kahdella ristikkäin pystypäin nojaavilla aseilla suvun saavutuksista Napoleonia sekä muista lukuisista käydyistä taisteluista, vaaleansininen nauha suvunhenkilön tunnustamisesta Andreaksen ritarikunnan jäsenyydellä. Kilven keskellä on suvun tunnuksellinen, kolmella lumpeenlehdillä koristeltu vaakuna. Kilven päälle on sijoitettu kolme edestä päin katsovaa säleikkökypärää, joista jokaisen kaulaa koristaa kultainen kaulakoru. Jokaisen kypärän päällä on pallohelmillä koristeltu paronin kruunu ja jokaisen kruunun päällä koristaa sukuun liittyiä heraldisia aiheita: esimerkiksi ratsastava ritari viittaa ratsuväen kenraaliin ja aurinko kaiken elämän maan päällä mahdollistavaan kasvuun ja elinvoimaan.
  • Suvun aatelisessa vaakunassa on kultaisen kilven keskiöön sijoitettu kolme lumpeenlehteä, kilven päällä aateliselle omainainen säleikkökypärä sekä kypärän kaulassa kultainen kaulakoru. Kypärän päälle on sijoitettu kreivin kruunu joka kertoo kantajansa tai sukunsa arvon. Kypärän koristeena on riikinkukon sulkapeite ja niiden keskellä on kolme kultaista osmankäämää.
  • Kantavaakuna on Pahlen-suvun patakypärällä varustetu tavallinen saksalaisen kielialueen vanhimman aatelin (Uradel) vaakuna ajalta ennen varsinaisen heraldiikan yleistystä käyttöä. Pahlien vaakuna on ikivanha aatelissuvun kantavaakuna jonka kilvessä oleva tunnus esittää suvun alkuperäistä aatelisvaakunaa. Porvarisvaakunan muodostavat kilpi, sen yläpuolelle sijoitettu patakypärä ja kilven peite eli viitta. Kruunun sijasta kypärän päälle on sijoitettu lakipunos ja niiden päälle neljä riikinkukon sulkaa ja niiden väliin kolme kultaista osmankäämiä. siihen on vaihdettu kypärä, joka nykyisin vakiintuneen saksalais-pohjoismaisen käytännönmukaan sopii kaikille aatelisille, ei ainoastaan vanhimmille.

Suvun merkittäviä henkilöitäMuokkaa

Suvun linnat ja kartanotMuokkaa

 
Latviassa sijaitseva Diglun kartano
 
Pahlen-suvun Palmsen kartano Virossa.
  • Diglin kartano (Sepkule (Sepkull, Seppkull, Sepküll) - Pālen tai Diklin kartano (linna tai palatsi) sijaitsee Latvian Valmiera]]ssa. Kartano sai nykyisen nimen "Pale" kartano sen ensimmäiseltä omistajalta von der Palenilta jonka mukaan kartano on nimetty, nykyään kartano toimii nykyään yksityisomistena hotellina. Kartanon omistajina on ollut mm. Riian arkkipiispa Heinrich Veipte joka myi kartanon vuonna 1456, kuningas Sigismund III 1589, sekä myöhemmin Pahlenien suvun omistukseen siirtyen kreivi Georg von der Palenille.
  • Kaucminden kartano (Gut Kauzminde/Kauzmünde) kartano joka sijaitsee historiallisella Zemgalen alueella Latviassa. kartanon on omistanut Peter Ludwig von der Pahlen sekä lukuisia muita pahlenien suvun jäseniä.
  • Aaspere kartano is a village in Haljala Parish, Lääne-Viru County, in northeastern Estonia. It is about 20 kilometres away from Rakvere. suomekäännö kylä Haljalan kunnassa, Länsi-Virumaalla, Koillis-Virossa. Se on noin 20 kilometrin päässä Rakveresta.
  • Palmse kartano (vir. Palmse mõis) palmse kartano joka sijaitsee Vihulan kunnassa Viron Länsi-Virumaalla, kartano on ollut pisimpään Pahlensukujen omistuksessa Virossa.
  • Suurolan kartano (Suurolan kartano) on kartano, joka sijaitsee Suomessa, Etelä-Savossa Kangasniemen Suurolan kylällä, kartano toimi von der Pahlenien aikana Savossa sijaitsevien rälssimaiden hallintopaikkana.
  • Otavan kartano (Otava) joka sijaitsee Suomessa, Etelä-Savossa Mikkelin otavassa, kartano toimi von der Pahlenien aikana Savossa sijaitsevien rälssimaiden toisena hallintopaikkana.


Pahlenin sukuluetteloMuokkaa

 
Kuussa Pahlenin mukaan nimetty kraatteri

Suvun päämiehiäMuokkaa

  •  
    Pahleen vaakunoita
    Arend Dietrich (Diedrich) II von der Pahlen (noin 1706 – 24. maaliskuuta 1753, ikä 46), oli maanomistaja Virossa. Hän omisti Palmsen, Kattentackin ja Aunackin kartanot, ja häntä pidetään Palmsen laajan Pahlensian-kirjaston perustajana. Hän opiskeli Hallessa, oli erityisen kiinnostunut arkkitehtuurista, tekniikasta ja matematiikasta. Hän oli naimisissa Magdalena Elisabeth von Derfelden 1710–1793 palmse (83).
  • Hans Freiherr von Astrau von der Pahlen (28. lokakuuta 1740 Palmse – 19. toukokuuta 1817 Viro), Palmsenin kartanon isäntä, Venäjän keisarillisen armeijan neuvoston jäsen ja kreivikunnan Viron-piirin kapteeni.
  • Alexander Freiherr von der Pahlen (1819–1895), virolainen poliitikko.
  • Alexis von der Pahlen (1850–1925), Viro, maanomistaja, mineralogi ja paleontologi, löysi merisiilien fossiileja, jotka nimettiin hänen mukaansa Bothriocidaris pahleniksi.
  • Friedrich von der Pahlen (1780–1863), venäläinen kreivi, diplomaatti, uuden Venäjän kenraalikuvernööri, palveli Venäjän suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Baijerissa sekä oli Reichsratin jäsen.
  • Johan von Pahlen (1784–1856), venäläinen kreivi.
  • Karl Johann Peter von Pahlen (1824–1907), venäläinen kreivi.
  • Alexis Friedrich Leonid von der Pahlen (1874–1938), venäläinen kreivi, kenraaliluutnantti, valkoisen armeijan upseeri.

Suvun muita tunnettuja jäseniäMuokkaa

  • Dmitri Petrovitš Pahlen (Dietrich von der Pahlen), paroni, venäläinen upseeri.
  • Woldemar baron von der Pahlen (1815–1861), venäläinen eversti.
  • Konstantin von Pahlen (1861–1923), Paroni, saksalais-balttilainen poliitikko.
  • Emanuel Baron von der Pahlen (4. heinäkuuta 1882 – 18. heinäkuuta 1952) professori, saksalainen tähtitieteilijä, Venäjän astronomisen Baselin-laitoksen johtaja, jonka mukaan on nimetty kuussa sijaitseva kraatteri.
  • Paul von der Pahlen (1862–1942), saksalais-balttilainen poliitikko, joka toimi Venäjän hallituksen jäsenenä.
  • Peter von der Pahlen (1936–2019), suomalainen diplomaatti.

Suomessa vaikuttaneita Pahl-sukujaMuokkaa

 
Pahlen-suvun omistuksessa ollut Mikkelin Otavan kartano.

Suomessa (Ruotsi-Suomessa) olevissa joukko-osastoissa on 1600– ja 1700–luvuilla palvellut neljä von der Pahlen sukuun kuulunutta upseeria. Suomessa Pahlenit ovat tulleet tunnetuiksi läänityksistään, joiden turvin he omistivat kartanoita ja rälssitiloja, muun muassa Kangasniemellä Suurola ja Liukkolan, Mikkelissä Rantakylän Kerolan ja Otavan kartanot sekä Sairilan kartanon, jonka isäntänä oli Magnusen ottopoika Gerhard Löwe), sekä Heinolassa Paason kartanon.

PäämiehiäMuokkaa

Jürgen Magnus von der Pahlen (1568, Sepkull, Viro1602 Tallinna, Viro (34), paroni, puoliso: Dorothea Elisabeth Von Essen af Zellie (noin 1570 – noin 1620). paronitar.

  • Lapset: Gustaf Magnus von der Pahlen (noin 1590 Liivinmaa, Sepp küll, Viro – noin 1648 Kangasniemi, Suurola, Liukkola (58), oli balttiansaksalainen aatelinen, maaneuvos ja everstiluutnantti. Hän asettui asumaan Suomeen vuonna 1615. Ruotsin palveluksessa ratsumestari Henrik Rehbinderin viiden hevosen lippueessa noin vuodesta 1610 taistellut Magnus sai kuningas Kustaa II Adolfilta Inkerin Pihkovan sotaleirissä 5.10.1615 lahjoituksena Vuolingon neljänneskunnan Mikkelin pitäjässä tunnustuksena erinomaisesta miehuullisuudesta. Lahjoitus uusittiin 5.9.1624. Rälssin hallintopaikka oli Kangasniemen Suurolassa. Mikkelin vuoden 1638 jousiveroluettelossa Magnuksen palveluksessa kirjurina mainitaan olleen Klaus Sipinpoika. Myöhemmin hänet mainitaan aatelisvoutina eli verojen kerääjänä. Vuolingon neljänneskunta oli luonteeltaan ns. Norrköpingin rälssiä, joka periytyi alkuperäisen rälssimiehen miespuolisille jälkeläisille. Lahjoitus oli mahdollinen, kun sen edellinen haltija, venäjän kielen tulkki Fredrik Tatz menehtyi ilman miespuolisia jälkeläisiä. Vuosina 1622–1624 Magnus ei kantanut Vuolingolta veroja. Läänitys uusittiin 5.9.1624. Kerrotaan, että Magnus teki vuonna 1645 talonpoikien kanssa verosopimuksen sen jälkeen, kun nämä olivat valittaneet verojensa epäsäännöllisyyttä ja halusivat niihin kiinteän säännön, jotta päästäisiin eroon varsinkin ylimääräisistä parseleista. Sopimus oli talonpojille sangen epäedullinen, sillä Magnuksen määräämä vero oli 15 % korkeampi kuin Pietari Brahen talonpojilla. Verojen lisäksi talonpoikien tuli huolehtia Suurolan kartanon rakennuksista. Magnuksen puoliso oli aatelisrouva Margaretha Jürgensdotter von der Pahlen (von Uexküll, a.d.H Limmat). Margarethan toinen puoliso oli Gerhard Löwe. Magnus Omisti lisäksi Rantakylässä Kerolan kartanon Mikkelin maalaiskunnassa, Rantakylän kylä N:o 3 Säteri, rustholli, jonka pinta-ala oli 471 ha (1850). Sillä oli 7 torppaa (1830). Talon nimi Kerola tuli Kerosista, joille tilukset kuuluivat 1500- ja 1600-luvulla. Omistajat: Talo kuului 1600-luvulla Magnus von der Pahlenille annettuun läänitykseen. Tämän kuoltua 1600-luvun puolivälissä läänitys jakaantui hänen pojilleen majuri Rickhard Magnus von der Pahlenille ja everstiluutnantti Gustaf von der Pahlenille. Rantakylässä sijaitsevasta Kerolan kartanosta tuli Rickhard von der Pahlenin säteri. Läänitys palautui kruunulle hänen poikansa Reinhold Wilhelmin aikana 1694

Gustaf Magnus von der Pahlenin jälkeläiset:

  • Richard Magnus von der Pahlen (noin 1630 Kangasniemi, Suomi, Finland – noin 1702 Kangasniemi, Suomi, Finland (72) (aatelinen ja majuri), peri isältään Kangasniemen Rantakylän rälssin, sai veronkanto-oikeuden 46 talosta. Läänitys peruutettiin v. 1694. Tähän osaan kuuluivat mm. Kakrialan talo N:o 1 sekä Vanhamäen talot N:o 1–4.
  • Christian Magnus von der Pahlen. (noin 1626 – 1646 Lill Tulola – noin 1694 (39-68) aatelinen ja kapteeni, Rykmentin majoitusmestari. Omisti Heinolassa Paason kartanon vaimonsa kautta. Puoliso Catharina de la Motte.

LähteetMuokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.