Hämeen läänin jalkaväkirykmentti

Hämeen läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti 16. helmikuuta 1626 Tallinnassa suunnittelemansa rykmenttiuudistuksen toimeenpanoasiakirjat, joissa määrättiin everstiluutnantti Henrik Bürtzin ja everstiluutnantti Henrik Hornin lippukunnat muodostamaan Hämeen eli Hämeenlinnan rykmentti. Muodostettavan rykmentin ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin everstiksi ylennetty Bürtz ja sen miehistö koottiin muun muassa Hollolan, Hattulan ja Sääksmäen kihlakunnista.

30-vuotinen sota muokkaa

Pääartikkeli: 30-vuotinen sota

Rykmentti oli 30-vuotisen sodan alkuosan varuskuntapalveluksessa Suomessa ja Virossa, jossa kaksi rykmentin komppanioista oli varuskuntana 1632–1634. Vuonna 1636 rykmentti lähetettiin Pohjois-Saksaan, jossa se liitettiin kenraali Torsten Stålhandsken komennossa olleeseen armeijaan. Hämäläiset olivat aluksi Greifswaldin ja Anklamin varusväkenä ja myöhemmin Stralsundissa, josta se palasi Suomeen 1641. Rykmentti lähetettiin seuraavan vuoden heinäkuussa takaisin Saksaan, jossa toinen sen skvadroonista (puolirykmentti eli vastaa nykyistä pataljoonaa) liitettiin sotamarsalkka Lennart Torstenssonin komentamaan pääarmeijaan. Skvadroona piiritti armeijan mukana Leipzigia 18. lokakuuta alkaen. Piiritettyjen avuksi saapuneen Piccolominin johtaman armeijan kanssa käytiin kaupungin edustalla voittoisa taistelu. Hämäläiset olivat sodan lopun Demminin ja Greifswaldin varuskuntana. Rykmentti osallistui 1648 Pommerista Böömiin tehtyyn sotaretkeen, minkä jälkeen hämäläiset laivattiin 1649 takaisin Suomeen.[1]

Kaarle X Kustaan sodat muokkaa

Pääartikkeli: Pohjan sota

Kuuden rauhan vuoden jälkeen alkoi kuningas Kaarle X Kustaan johtamana sota Puolaa vastaan vuonna 1655. Rykmentti oli aluksi Baltiassa hajallaan kaupunkien varusväkenä, kunnes viisi komppaniaa liitettiin Jakob De la Gardien armeijaan sotaretkelle Liettuaan ja Kuurinmaalle. Tanskan ja Venäjän liityttyä sotaan sekä ruton raivotessa Suomessa ei rykmentti saanut täydennystä ja sen vahvuus väheni merkittävästi. Sota päättyi Olivan rauhaan 1660.[2]

1700-luku muokkaa

1700-luvulla rykmenttiin kuuluivat Sääsksmäen, everstiluutnantin, majurin (myöhemmin nimeltään ensimmäisen majurin komppania, Asikkalan (myöhemmin nimeltään toisen majurin komppania) ja henkikomppaniat.

Komentajat muokkaa

  • Henrik Bürtz 1626–1643
  • Hans Ridder 1643–1652
  • Berendt Mellin 1652–1674
  • eversti Didrik Didriksson von Essen 1674–1678
  • Georg Antoni Brakel 1678–1686
  • Georg Johan Maidel 1686–1707
  • Gustaf Zulich 1707–
  • Henrik Hastfer 1708–
  • Otto Johan Maidel 1712–1727
  • Carl Henrik Wrangel 1727–1728
  • Lorentz von Numers 1728–1734
  • Conrad Christian Bildstein 1734–1752
  • Peter von Törne 1752–1765
  • Conrad Christian von Blixen 1765–1766
  • Baltzar Achates von Platen 1766–1772
  • Carl Johan Schmiedefelt 1772–1780
  • Fredrik Arvidsson Posse 1780–1791
  • Carl Gustaf Ehrenroth 1791–1795
  • Hans Henrik Gripenberg 1795–1809

Lähteet muokkaa

  • Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, Karttakeskus / Affecton Finland Oy, julkaisija ja markkinoija Weilin ja Göös Oy, ISBN 978-951-593-289-1, sivu 80
  • toimituskunta: Tampereen rykmentti 1918-1938. 20-vuotisjulkaisu. Lahti: Lahden kirjapaino- ja sanomalehti osakeyhtiö, 1938.

Viitteet muokkaa

  1. Tampereen rykmentti 1918-1938 s. 23-24
  2. Tampereen rykmentti 1918-1938 s. 24-25
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.