Roope Ankka

Roope Ankka eli Roope-setä (engl. Scrooge McDuck tai Uncle Scrooge) on sarjakuvataiteilija Carl Barksin vuonna 1947 luoma sarjakuvahahmo, joka seikkailee Disneyn sarjakuvamaailmassa. Hahmo on esiintynyt myös animaatioissa. Roopea pidetään yleisesti Barksin lukuisista luomuksista merkittävimpänä. Vuodesta 1952 lähtien Roopella on ollut Yhdysvalloissa oma nimikkolehti nimeltä Uncle Scrooge, ja vuonna 1978 Suomessa julkaistiin Roope-setä-lehden ensimmäinen numero.

Roope Ankka
Roope Ankka Don Rosan piirtämänä
Luoja(t)	Carl Barks
Näyttelijä(t)	Dallas McKennon (1960) Bill Thompson (1967) Alan Young (1974–2016) Will Ryan (1986) John Kassir (2016–) David Tennant (DuckTales (vuoden 2017 sarja) Eric Bauza (2018) Enn Reitel (Kingdom Hearts III) Suomeksi Matti Ranin (1983) Pekka Autiovuori (1990-luvulla, 2013–) Seppo Mäki (1999-2004)
Ensi- esiintyminen	”Joulu Karhuvuorella”, 1947 (kronologisesti ”Klaaninsa viimeinen”, 1997)
Kustantaja	Disney (useita kustantamoita, joilla lisenssi)
Henkilötiedot
Ammatti	liikemies, pankkiiri ja sijoittaja
Ikä	noin 80
Kotipaikka	Syntynyt 1867 Glasgow’ssa, Skotlannissa
Asuinpaikka	Ankkalinna, Calisota, Yhdysvallat
Luonteenpiirteet	Taitava liikemies, maailman rikkain ankka
Suhteet
Muut sukulaiset	Aku Ankka, siskonpoika Tupu, Hupu ja Lupu, siskontyttären pojat Della Ankka, siskontytär MacAnkan klaani
Tutut	Skotti McTerrier, Kultu Kimallus, Iines Ankka, Pelle Peloton, Riitta Hanhi, Neiti Näpsä, Juuso
Infobox OKNimi-testi OK

Roope Ankka on maailman rikkain ankka, joka elää Ankkalinnan kaupungissa ja säilyttää valtaisia rahavarojaan rahasäiliöksi kutsutussa rakennuksessa. Hän on ammatiltaan liikemies, pankkiiri ja sijoittaja. Roope Ankka omistaa suurimman osan Ankkalinnan yrityksistä ja kaupoista. Suuresta omaisuudestaan huolimatta Roope on hyvin saita. Hänen rakkain rahansa on ensilantti, kolikko, jonka hän ansaitsi ensimmäisenä työnteolla. Toisinaan Roope-tarinat kuvaavat seikkailuja, joissa Roope siskonpoikansa Aku Ankan sekä siskontyttären poikien Tupun, Hupun ja Lupun kanssa metsästää kadonneita aarteita. Barksin mukaan syy Roopen suosioon ovat hänen rahavaransa, jotka kiehtovat ihmisten mieliä.

Suomeksi Roopen sukunimi on vakiintuneesti käännetty Ankaksi. Muissa yhteyksissä, kuten hänen sukuhistoriaansa viitattaessa, McDuck on yleensä käännetty MacAnkaksi.

Historia

Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella, joka julkaistiin joulukuussa 1947. Roopen englanninkielinen nimi Scrooge McDuck on viittaus Charles Dickensin Joulukertomuksessa esiintyvään rikkaaseen kitupiikkiin Ebenezer Scroogeen, joka epäilemättä oli yksi Roopen esikuvista. Ensiesiintymisessään Roope ei vielä muistuttanut myöhempää itseään: hän oli raihnas ja silmälasipäinen ankkarahjus, jolla oli nyky-Roopen pulisonkien sijasta eräänlainen poskiparta. Hän asui valtavassa loistokartanossa palvelijoittensa ympäröimänä. Yksi Roopen muista mahdollisista esikuvista oli Kansalainen Kane -elokuvassa nähty lehtikeisari Charles Foster Kane.

Barks loi Roopen kertakäyttöhahmoksi, mutta hahmosta tuli niin suosittu, että Barks päätti tehdä toisenkin Roope-tarinan, kesäkuussa 1948 ilmestyneen Vanhan linnan salaisuuden. Siinä Roope lähtee sukulaistensa kanssa vanhaan sukulinnaansa Skotlantiin etsiäkseen esi-isänsä Rikhard Ankanmielen kätkemän aarrearkun. Tarinassa Roope kärsii rahapulasta, mutta myöhemmissä tarinoissa hänellä ei enää ollut tällaista ongelmaa. Myöhemmin samana vuonna nähty tarina Kettujahdissa käytti Roopesta ensimmäisen kerran titteliä ”maailman rikkain ankka”.

Elokuussa 1949 ilmestynyt tarina Aku Ankka ja zombi vihjasi ensi kerran Roopen nuoruuteen. Sen mukaan afrikkalainen voodoo-poppamies ja heimopäällikkö Fuula Tsuula lähetti Roopen perään Bombi-nimisen zombin kostoksi siitä, että Roope oli tuhonnut hänen heimonsa kylän. Roope kuitenkin onnistui välttelemään Bombia vuosikymmeniä, ja lopulta zombi antoikin voodoo-nukkensa Akulle, joka muistutti suuresti nuorta Roopea. Tarina kuitenkin sisältää ristiriitoja myöhempiin tarinoihin: Roopen puheiden perusteella hän tuhosi kylän vuonna 1879, mutta vuonna 1867 syntyneenä hän olisi ollut silloin vasta 12-vuotias. Lisäksi hän sanoo olleensa kylän tuhoamisen aikoihin ansaitsemassa toista miljardiaan, mutta nykyisten tietojen mukaan hän rikastui vasta Klondiken kultaryntäyksessä 1890-luvun loppupuolella. Niinpä Don Rosa sittemmin sijoitti kylän tuhoamisen vuoteen 1909.

Taikatiimalasi vuodelta 1950 paljastaa, että Roope omistaa suurimman osan Ankkalinnasta. Tarinassa Roope muistelee, että hän syntyi köyhään perheeseen ja työskenteli jo lapsena karjalaivalla. Taikatiimalasi kuitenkin myös väittää, että Roopen vauraus olisi hänen Marokosta ostamansa tiimalasin taikavoimien ansiota. Myöhemmissä tarinoissa Roope toteaa, ettei hänen rikkautensa ole taikuuden, vaan ahkeruuden ja uutteruuden ansiota.

Marraskuussa 1951 Barks esitteli Karhukoplan, Roopen omaisuutta havittelevan rikollisjärjestön. Seuraavassa Karhukopla-tarinassa, Roope-sedän uusi rahasäiliö, Barks esitteli myös rahasäiliön, jossa Roope säilyttää rahavarojaan.

Nykyinen Roopen hahmo muotoutui tarinassa Ovela Roope-setä vuodelta 1952. Tarina Takaisin Klondikeen kertoi Roopen osallistuneen Klondiken kultaryntäykseen Yukonissa vuosina 1896–1899. Vuonna 1961 Barks esitteli Midaan kosketuksessa Milla Magian, velhottaren, joka yrittää kaapata Roopen ensilantin ja tehdä siitä taika-amuletin uskoen, että sen voimilla hänestä tulisi maailman rikkain henkilö. Vuonna 1956 Barks loi Roopen arkkiviholliseksi Kulta-Into Piin.

Piirtämisestä eläkkeelle jäänyt Barks jatkoi vielä tekemällä käsikirjoituksia muille, joista hienoin lienee Tony Stroblin Korakarumin ruhtinas vuodelta 1967. Vuosina 1970–1974 Barks kirjoitti tukun sudenpentutarinoita, joissa Roope sai usein toimia kapitalistina. Näitä tarinoita piirsivät Tony Strobl ja Kay Wright. 1970-luvulla piirtäjäksi ryhtynyt Daan Jippes piirsi tarinansa Barksia jäljittelevään tyyliin.

Vuonna 1997 ilmestyi kovakantisena Don Rosan piirtämä ja käsikirjoittama Roope Ankan elämä ja teot, 12-osainen sarjakuvakirja, joka kertoo Roopen elämäkerran. Kirjan tarinat sisältävät erittäin paljon viittauksia Barksin tarinoiden mainintoihin Roopen nuoruudesta. Rosa palkittiin teoksestaan Yhdysvalloissa vuonna 1995 parhaan sarjamuotoisen tarinan Eisner-palkinnolla.

Roopen luoja Carl Barks kuoli elokuussa 2000, 99-vuotiaana. Monet piirtäjät jatkavat Roope-seikkailujen tekoa.

Hahmo

Perhe ja sukulaiset

Roope Ankka syntyi vuonna 1867 Glasgow’ssa Skotlannissa. Hänen vanhempansa olivat Fergus ja Lauha MacAnkka. Roopella oli myös kaksi pikkusiskoa, Matilda ja Hortensia. Roopen sedät olivat Jake MacAnkka ja Angus "Hiidenkirnu" MacAnkka. Hänen sukulaisensa ovat sisarenpoika Aku Ankka ja tämän sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu.

Kun Roope oli kymmenvuotias, hänen isänsä Fergus MacAnkka antoi hänelle syntymäpäivälahjaksi kengänkiillotusvälineet. Hän meni välineidensä kanssa kadulle ja sai ensimmäisen asiakkaan: ojankaivajan. Ojankaivaja antoi Roopelle palkaksi amerikkalaisen kymmensenttisen, joka on mikäs muu kuin Roope Ankan ensilantti. Tosin Don Rosan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Onnenlantin tarina, kolikon hänelle antoi ironisesti Milla Magia. Roope tosin ei huomannut tätä, koska hän pyörtyi ojankaivajan kenkien puhdistamisen jälkeen.

Vaikka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu usein kutsuvatkin Roopea suomenkielisessä käännöksessä sedäkseen, Roope on jo Barksin omaan käyttöönsä 1950-luvulla luonnosteleman sukupuun mukaan oikeastaan Akun eno.^lähde? Käännös johtuu siitä, että englannin sana uncle voi merkitä sekä setää (isän veli) että enoa (äidin veli). Myös esimerkiksi ruotsalaisessa käännöksessä (Farbror Joakim) Roopea on kutsuttu sedäksi. Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisen luvun suomennoksessa Aku – kohdatessaan Roopen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen – kutsuu tätä sedäkseen, jolloin ankkavanhus toteaa olevansa oikeastaan Akun eno, mutta sanoo ”Roope-sedän” käyvän yhtä hyvin. Alkuteoksessa sananvaihto on erilainen.

Joidenkin – erityisesti italialaisten piirtäjien suosimien – tulkintojen mukaan Roope on Mummo Ankan veli. Marco Rotan mukaan Mummo ja Roope löysivät maantieltä munan, josta orpo Aku Ankka kuoriutui. Carl Barksin ja Don Rosan mukaan Roope ja Mummo eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen, vaan Roopen Hortensia-sisko meni naimisiin Mummon pojan Aaron Ankan kanssa, ja näiden lapset olivat Aku ja Della Ankka.

Myös muut piirtäjät kuin Barks ja Rosa ovat luoneet Roopelle sukulaisia. Romano Scarpan Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyi muutaman kerran Roopen velipuoli Teodor McAnkka. William Van Horn on luonut Roopelle serkun, Unkka T. Kumiankan.

Roope on ollut mukana monissa historian tapahtumissa: Hän oli matkustajana Titanicilla ja mukana monissa muissakin tapahtumissa. Roope muutti Klondikeen noin 30-vuotiaana ja löysi sieltä suurimman kultahippunsa, ”Hanhenmunahipun”, joka teki hänestä kertaheitolla Klondiken rikkaimman miehen. Noin 50-vuotiaana Roope muutti Ankkalinnan kaupunkiin Calisotaan, missä hän on kasvattanut omaisuuttaan.

Ankkalinnassa noudatetaan niin sanottua pysähtyneen ajan logiikkaa, jolloin henkilöt ovat aina samanikäisiä, mutta ympäristö muuttuu ja esimerkiksi teknologian taso on vähintään sama kuin reaalimaailmassa. Seikkailutarinoissa, joissa liikutaan ympäri maailmaa, matkataan ulkoavaruuteen ja siirrytään ajassa edestakaisin, käytetään mitä mielikuvituksellisimpia laitteita. Roope tilaa ne usein Pelle Pelottomalta, ja esimerkiksi Aku, joka arkisemmissa tarinoissa ei saa edes puutarha-aitaansa korjatuksi, saattaa seikkailukertomuksissa ohjata avaruusalusta kuin paraskin osaaja.

Luonteenpiirteitä

Kuten hänen siskonpoikansa Aku, Roope on myös luonteeltaan kärttyisä, mutta hänellä ei ole yhtä vahva temperamentti kuin Akulla. Roope on äärimmäisen saita, joskus myös vähän häijy. Varsinkin varhaisissa Barksin Roope-tarinoissa hän huijaa siskonpoikaansa Akua julmillakin tavoilla, kohtelee tätä säälimättömästi ja jopa vielä nöyryyttää tätä. Sekä Don Rosan tarinoissa että italialaistaiteilijoiden tarinoissa Roope tuntuu olevan Akulle vihollinen, kun taas Carl Barks laittoi Roopen, Akun ja poikien maailmalle aarteita etsimään hyvässä hengessä. Roope ei kuitenkaan toimi yhtä roistomaisesti ja häikäilemättömästi kuin esimerkiksi arkkivihollisensa Kulta-Into Pii, joka ansaitsi omaisuutensa nimenomaan epärehellisin keinoin. Kuitenkin, Roope on ystävällinen hahmo ja hänen kovan kuorensa alta paljastuu tunteellinen henkilö. Roope on aina ollut myöhemmissä tarinoissa seikkailunhaluinen, ja hänen rahasäiliönsä lantit ovat muistoja seikkailusta ja perhe on tärkeämpi. Roope siis voi olla siskonpoikansa Akun tavoin yhtä hyvin tarinan sankari tai konna, toisin kuin esimerkiksi aina hyveellinen Mikki Hiiri. Hän ei ole kuitenkaan Akun tavoin leppymätön tai pohjimmiltaan vihamielinen sukulaisilleen. Hänellä on myös erityisen tulenarka viharakkaussuhde siskonpoikaansa Akun kanssa. Hän on myös sitkeä ja periksiantamaton, joka lannistuu ani harvoin. Roope on hyvin äkkipikainen ja aggressiivinen Don Rosan tarinoissa. Hänellä on toimistossaan buurisodan (suomennoksissa Suomen sodan) aikainen kanuuna eli Pertta sekä väkipyssy eli ”tussari”.

Kielet

Roope puhuu äidinkielenään englantia. Vuosikausien matkustamisen ansiosta hän kuitenkin on oppinut puhumaan myös monia muita kieliä, kuten arabiaa, espanjaa, indonesiaa, ruotsia, hollantia, saksaa, polynesiaa ja useita kiinalaisia murteita sekä monia kuvitteellisia kieliä. Hän osaa myös lukea arabialaista kirjaimistoa ja egyptiläisiä hieroglyfejä. Suomennoksessa Roope tietysti puhuu suomea, kieltä jota hän Sammon salaisuuden mukaan oppi aikoinaan käydessään porokauppaa Lapissa.

Vauraus

Roope Ankka on maailman rikkain ankka sekä Miljardööriklubin vaurain ja arvostetuin jäsen. Hänen omaisuutensa määrästä on eri tarinoissa erilaisia lukemia, joissa on usein kuvitteellisia lukusanoja: esimerkiksi englanniksi three skyrillion dollars tai 250 umptillion fabulatillion dollars. Taikatiimalasi sisältää tunnetun väitteen, jonka mukaan Roope kohtaisi konkurssin 600 vuoden päästä, mikäli hän menettäisi miljardin minuutissa; tämä tarkoittaisi noin 300 000 biljoonan omaisuutta. Summia on aiheetonta verrata mihinkään reaalimaailman rahoihin, varsinkin kun biljoona tarkoittaa esimerkiksi suomen kielessä tuhatta miljardia ja amerikanenglannissa puolestaan yhtä miljardia. Don Rosan mukaan Roopella olisi 5 multibiljoonaa, 9 absurdiljoonaa, 7 fantastriljoonaa ja 16 penniä. Vuonna 2007 talouslehti Forbes valitsi Roope Ankan kaikkien aikojen rikkaimmaksi kuvitteelliseksi henkilöksi jättäen taakseen muun muassa Lucius Malfoyn ja Bruce Waynen.

Liikeimperiuminsa Roope rakensi vuosikymmenien työskentelyn tuloksena. Hän lähti noin 13-vuotiaana karjalaivalla pois kotoaan Skotlannissa voidakseen rikastua Amerikassa, koska hänen perheensä oli rutiköyhä eikä kotona ollut mahdollisuutta vaurastua. Hän kierteli ympäri maailmaa etsien aarteita, mutta rikastui varsinaisesti vasta Klondiken kultaryntäyksessä, jossa hän myös kohtasi Kultu Kimalluksen, johon Roopen sittemmin on uskottu rakastuneen. 1900-luvun alkupuolella Roope kartutti omaisuuttaan muiden muassa myymällä sadelakkeja Adenissa, tuulta tuulimyllyntekijöille Hollannissa ja ruohonleikkureita Saharassa.

Roopen kallein ja arvokkain esine on hänen ensilanttinsa, ensimmäinen raha, jonka hän ansaitsi elämässään työskentelemällä. Lanttia kutsutaan toisinaan erheellisesti "onnenrahaksi", vaikka Roopen mukaan se ei tuonut hänelle onnea vaan innostusta. Jotkut henkilöt, kuten Milla Magia, uskovat kuitenkin lantin taikavoimaan.

Roope säilyttää rakkaimpia rahojaan kuuluisassa rahasäiliössään Rahasäiliökukkulalla samalla paikalla, jossa Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään Ankkalinnake aikoinaan sijaitsi. Rahasäiliössä sanotaan olevan kolme kuutioeekkeriä käteistä. Roope nauttii rahoistaan uimisesta, koska hän voi omien sanojensa mukaan ”sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa”. Hänellä on rahasäiliössään jopa hyppylauta rahoissa uimista varten.

Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisen luvun mukaan suurin osa hänen varoistaan ei kuitenkaan ole itse säiliössä, vaan pankkitalletuksina ja arvo-omaisuutena eri puolilla maailmaa, ja säiliössä olevat rahat ovat muistorahoja, jotka hän on itse ansainnut kiertäessään maailmaa. Barksin tarinoiden mukaan Roope omistaa muun muassa lohipurkittamon Alaskassa, kuparilouhoksen Arizonassa, rautakaivoksen Patagoniassa, teeviljelmän Intiassa ja taidelasitehtaan Ruotsissa.

Roope ei ole pelkästään liikemies vaan myös jonkinlainen amatööriarkeologi. Hän on Akun, Tupun, Hupun ja Lupun kanssa löytänyt aarteenmetsästysmatkoillaan muiden muassa viisasten kiven, kultaisen taljan, Tšingis-kaanin kruunun ja kuningas Salomonin kaivokset. Roopella on rahasäiliössään suuri kirjasto, ja Barksin ja Rosan tarinoiden mukaan laaja kokoelma espanjalaisten ja hollantilaisten aarrelaivastojen lokikirjoja, jotka auttavat häntä etsimään uponneita aarrekaljuunoita.

Viholliset

Elämänsä aikana Roope on hankkinut itselleen monia vihamiehiä. Maailman rikkaimman miehen arvonimestä hänen kanssaan kilpailevat jatkuvasti Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen, mutta Roope onnistuu jatkuvasti voittamaan kilpailijansa. Roopen mittavia rahavaroja yrittää jatkuvasti varastaa konnajoukkio Karhukopla. Velhotar Milla Magia yrittää kaapata Roopen ensilantin, sulattaa sen Vesuviuksen uumenissa ja tehdä siitä voimakkaan taika-amuletin, joka antaisi hänelle Midaan kosketuksen.

Don Rosan luoma ranskalainen mestarivaras Arpin Lusène alias Musta Ritari yrittää varastaa Roopen rahat, tai ainakin saada ne katoamaan, jotta lehdistö pitäisi häntä historian suurimpana varkaana. Roopesta on myös kiinnostunut italialaisissa tarinoissa esiintyvä Riitta Hanhi, jonka tavoitteena on mennä naimisiin Roopen kanssa. Muita maininnan arvoisia Roopen vastustajia ovat P. J. Petkunterä, S. Petkunterä, Nikke Näykkä, Junttapurin maharadža ja Kasperi Ketkunterä.

Kultu Kimallus

Pääartikkeli: Kultu Kimallus

Roopen ainoana rakkautena pidetään Kultu Kimallusta, jonka Roope tapasi nuoruusvuosinaan Yukonissa. Yhdessäkään tarinassa Roope ei ole myöntänyt (ainakaan ääneen) ihastustaan Kultu Kimallukseen, mutta muutamat seikat puhuvat puolestaan:

• Esimerkiksi Carl Barksin klassikkotarinassa Takaisin Klondikeen kohdassa, jossa Roope jälleen tapaa Kultun, hän vaikuttaa tunteneen tämän paremmin kuin vain tavallisen kapakanomistajan. Kultun onnistuu houkutella muuten niin varovainen, tarkkaavainen ja ennakkoluuloinen Roope juomaan kanssaan kuppi kahvia ja onnistua livauttamaan kahviin unilääkettä.
• Don Rosan tarinassa Yukonin sydämet Roope tavoittelee hyvin hanakasti Kultun tapaamista. Hän myös näkee tästä unta. Tarinassa Kultu myös lähettää Roopelle kirjeen, jota hän ei koskaan avaa vaan jättää kirjeen avaamattomana lumihankeen, koska pelkää kirjeessä olevan jotakin sydäntäsärkevää. Tarinan kommentaarissa Rosa vihjailee, että kirjeen sisältö olisi voinut muuttaa Roopen elämän.
• Toisessa Rosan tarinassa Unelmoiden läpi elämän Roope tapaa Kultun viimein kahden kesken (tosin vain unessa). Heidän keskustelunsa (josta lukijat näkevät vain pienen alun) tuntuu kertovan heidän suhteestaan.
• Tarinassa White Agony Creekin vanki Kultu ja Roope riitelevät, ja Roope vangitsee Kultun kuukauden ajaksi kaivaukselleen White Agony Creekin laaksoon, jotta tämä näkisi, kuinka vaikeaa kullankaivajien on hankkia kulta, jonka he käyttävät Kultun saluuna Rivollissa. Kultu suutelee Roopea vähintään kahdesti (ensimmäisellä kerralla tarkoituksena oli vain hämätä Roopea), ja annetaan ymmärtää että heidän välillään tapahtui tuon kuukauden aikana muutakin. Tarinan lopussa paljastuu, että Roopen rakkain omaisuus on Kultun hiuskiekura.
• Tarinassa Kolikko karussa Roope on yllättävän kiintynyt Kultuun liittyvään kolikkoon.
• Tarinassa Kaikkein mieluisin lahja nykypäivän Roope tapaa Kultun, joka kuiskaa jotain Roopen korvaan. Roope yrittää vältellä häntä, mutta Kultu pakottaa Roopen suudelmaan vetäen häntä poskiparrasta. Roope näyttää suuttuvan asiasta, komentaa Kultun pois, mutta tämän mentyä alkaa huokailla itsekseen ja tuijotella aatteissaan kaukaisuuteen.
• Tarinassa Talon kokoinen vastustaja selviää, että Roopella on makuuhuoneessaan Kultun kuva, jolle hän toivottaa hyvää yötä.

Roope Ankan elämän aikajana

Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjan ensimmäinen suomalainen laitos vuodelta 1997. Kansikuvan etualalla poseeraa ”nykyajan” Roope ja taustalla on levitettynä leikekirja, joka sisältää keskeisiä kohtauksia ja henkilöitä hänen menneisyydestään.

Aku Ankka -sarjakuvien tekijöillä on monia erilaisia versioita ja näkemyksiä Roope Ankan elämäntarinasta. Jo Carl Barksin sarjakuvissa Roope viittasi tuon tuostakin aikaisempiin elämänvaiheisiinsa. Tällaisten viittausten pohjalta Don Rosa laati 1990-luvulla laajan 12-osaisen sarjakuvaromaanin nimeltä Roope Ankan elämä ja teot. Sen sisältämät tarinat käsittelevät Roopen elämänvaiheita Rosan olettamassa kronologisessa järjestyksessä ennen vuotta 1947, jolloin Roopen hahmo ensimmäisen kerran esiintyi sarjakuvissa. Rosa pyrki ottamaan huomioon jokaisen Barksin tarinoissa esiintyneen pienenkin maininnan Roopen menneisyydestä. Koska eri sarjoissa olleiden viittausten välillä kuitenkin oli myös ristiriitoja, hänen oli hylättävä niistä muutamia ja muutettava eräitä muitakin jonkin verran.

Tapahtumien aikajärjestys Don Rosan mukaan:

• 1867: Roope Ankka syntyy Fergus ja Lauha MacAnkan ensimmäiseksi lapseksi MacAnkan klaaniin Glasgow'ssa Skotlannissa.
• 1871: Roopen pikkusisko Matilda MacAnkka syntyy.
• 1876: Roopen pikkusisko Hortensia MacAnkka syntyy.
• 1877: Nuori Roope ryhtyy kengänkiillottajaksi ja ansaitsee ensilanttinsa. Hän päättää lähteä Amerikkaan vaurastuakseen ja tuodakseen suvulleen kunniaa.
• 1880: Roope saapuu Yhdysvaltoihin ja työskentelee setänsä Angus "Hiidenkirnu" MacAnkan siipirataslaivalla. Hän myös kohtaa Karhukoplan, josta tulee hänen perivihollisensa.
• 1882: Angus vetäytyy eläkkeelle ja luovuttaa Roopelle siipirataslaivansa, mutta Karhukopla tuhoaa sen. Roope lähtee villiin länteen etsimään onneaan ja työskentelee karjaparoni Murdo MacKenzien alaisena lehmipaimenena.
• 1883: Roope etsii Montanasta hopeaa ja kuparia.
• 1885: Roope ystävystyy miljonääri Howard Pennosen kanssa ja kohtaa tämän pojan Kroisoksen. Sittemmin Kroisos Pennosesta tulee yksi Roopen kilpailijoista. Fergus kutsuu Roopen takaisin pelastaakseen MacAnkan klaanin sukulinnan Ankkapurhassa.
• 1886–1889: Roope etsii kultaa Etelä-Afrikasta. Hän myös pelastaa nuoren Kulta-Into Piin hengen, mutta sitten heistä tulikin arkkivihollisia.
• 1890–1892: Roope etsi kultaa Hämäyksen aavekaupungista Arizonassa, Amerikassa.
• 1893–1896: Roope etsii kultaa Australiasta.
• 1896–1899: Roope osallistuu Klondiken kultaryntäykseen ja viimeinkin rikastuu. Hän myös kohtaa suuren rakkautensa, Kultu Kimalluksen.
• 1897: Roopen äiti Lauha MacAnkka kuolee 57-vuotiaana.
• 1899–1902: Roope perustaa pankin. Vuoteen 1902 mennessä hänestä on tullut miljardööri.
• 1902: Roope päättää palata takaisin Skotlantiin, mutta huomaa, ettei enää kuulu sinne. Niinpä hän päättää asettua asumaan Ankkalinnaan siskojensa kanssa. Roopen isä Fergus McAnkka kuolee 72-vuotiaana. Roope rakentaa Ankkalinnaan rahasäiliönsä.
• 1903: Roope ostaa rautatieosakkeita Kultavaarassa, Nevadassa.
• 1906: Roope käy kauppaa intiaanien ja presidentti Theodore Rooseveltin kanssa Panamassa.
• 1909–1930: Roope matkustaa ympäri maailmaa ja laajentaa liikeimperiumiaan.
• 1930: Roopesta tulee maailman rikkain ankka, mutta hänen sukulaisensa jättävät hänet. Hän menettää heihin yhteyden kokonaan, mutta ehtii tavata sisarenpoikansa Akun.
• 1942. Roope tuntee heikentyneensä ja vetäytyy eläkkeelle.
• 1947: Aku saapuu Tupun, Hupun ja Lupun kanssa tapaamaan Roopea. Hän palaa takaisin töihin ja alkaa seikkailla sukulaistensa kanssa. Roope tekee ensiesiintymisensä silloin (Barksin hänen luomisen aikaan).
• 1947–1966: Roope seikkailee ympäri maailmaa ja löytää monia aarteita. Hän kohtaa uusia liittolaisia ja vihollisia. Tälle ajanjaksolle sijoittuvat Carl Barksin ja Don Rosan sarjat. Hän myös kohtaa siskonsa Matildan ja he sopivat viimein riitansa.

Don Rosan piirros Tupusta, Hupusta ja Lupusta sekä Akusta ja Iineksestä Roopen haudan äärellä. Piirros julkaistiin alun perin saksalaisessa Der Donaldist -fanzinessa vuonna 1991.

Rosa sijoittaa tarinansa 1950-luvulle. Roopen hahmon kehittänyt Carl Barks vetäytyi eläkkeelle 1966 ja viimeinen uusi Barksin piirtämä Roope-tarina julkaistiin juuri vuonna 1967.

Rosa on piirtänyt laajalle levinneen kuvan, jossa Aku, Iines, Tupu, Hupu ja Lupu ovat Roopen haudalla. Hautakiveen on kaiverrettu vuodet 1867–1967 ja latinankielinen teksti ”Fortuna favet fortibus” (”Onni suosii rohkeaa”). Rosa teki piirroksen osana Der Donalist -fanzinelehden hanketta, jossa useilta piirtäjiltä pyydettiin tulkintaa lauseesta ”Hei Iines, kuinka Roopen kävi?”. Tuotokset esitellyt artikkeli oli humoristinen, ja eri piirtäjien lausahduksesta keksimien kummallisten tulkintojen oli tarkoitus naurattaa. Rosa kuitenkin suhtautui ankkahahmoihin vakavasti ja esitti kohtauksen Roopen haudalta. Koska Rosan sarjat sijoittuvat 1950-luvulle, Roope ei mitenkään voisi olla enää nykyään hengissä tehtyään kaiken Carl Barksin sarjoissa aikaansaamansa. Sittemmin kuvaa on julkaistu esimerkiksi verkossa ilman lupaa ja asiayhteydestä erillään, jolloin Rosan on voitu tulkita halunneen vain esittää masentavan kohtauksen.

Carl Barksin piirtämässä "Ruukullinen kultaa sateenkaaren päässä" -tarinassa Tupu, Hupu ja Lupu pukkaavat kottikärryssä sateenkaaren päästä löydettyä aarretta ja sanovat Roope-sedän nimenneen heidät koko omaisuutensa ainoiksi perillisiksi.

Kohtaamiset historiallisten henkilöiden kanssa

Useissa Don Rosan tarinoissa Roope kohtaa nuoruudessaan merkittäviä historiallisia henkilöitä. Näistä merkittävin on 26. Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt, jonka Roope on kohdannut ainakin kolmesti. Roosevelt esitetään sarjakuvissa Roopen hyvänä ystävänä.

Kuka	Missä	Milloin	Tarina
John Jacob Astor IV	RMS Titanic	1912	Maailman rikkain ankka
P. T. Barnum	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani
Roy Bean	White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada	1897	White Agony Creekin vanki
Buffalo Bill	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani
Butch Cassidy	White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada	1897	White Agony Creekin vanki
Marcus Daly	Butte, Montana, Yhdysvallat	1884	Kuparikukkulan kuningas
Daltonin veljekset	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani
Wyatt Earp	Skagway, Alaska, Yhdysvallat White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada	1896 1897	Klondiken keisari White Agony Creekin vanki
Geronimo	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani
Matthew Henson	Pohjoisnapa	1909	Maailman rikkain ankka
Esteban Huertas	Panama	1906	Culebran liikenero
Frank James	Yhdysvallat	1882	Julman maan jehu
Jesse James	Yhdysvallat	1882	Julman maan jehu
E. Moore	Cutty Sark	1883	Cutty Sarkin cowboykapteeni
Jack London	Dawson City, Yukon, Kanada	1898	Yukonin sydämet
Elias Lönnrot	Glasgow, Skotlanti, Iso-Britannia	1877	Sammon salaisuus
Murdo MacKenzie	Montana, Yhdysvallat	1882–1884	Julman maan jehu Kuparikukkulan kuningas
Bat Masterson	White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada	1897	White Agony Creekin vanki
Nikolai II	Pietari, Venäjä	1910	Maailman rikkain ankka
Adolf Erik Nordenskiöld	Chicago, Illinois, Yhdysvallat	1892	Temppeliherrojen kätketty kruunu
Annie Oakley	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani
Robert Peary	Pohjoisnapa	1909	Maailman rikkain ankka
Edith Roosevelt	Panama	1906	Culebran liikenero
Theodore Roosevelt	Montana, Yhdysvallat Ankkalinna, Calisota, Yhdysvallat Panama	1882 1902 1906	Julman maan jehu Ankkalinnakkeen valloittaja Culebran liikenero
William Scarth	Dawson City, Yukon, Kanada	1898	Yukonin sydämet
Samuel Benfield Steele	Dawson City, Yukon, Kanada	1898	Yukonin sydämet
George Shanton	Panama	1906	Culebran liikenero
John Frank Stevens	Panama	1906	Culebran liikenero
Sundance Kid	White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada	1897	White Agony Creekin vanki
Jacob Waltz	Hämäys, Arizona, Yhdysvallat	1890	Hämäyksen hurrikaani Hollantilaisen salaisuus

Roope Ankka piirretyissä

Disney-piirretyissä Roope Ankka teki ensiesiintymisensä lyhytanimaatiossa Roope Ankan talousoppia (Scrooge McDuck and Money) vuodelta 1967 ääninäyttelijänään Bill Thompson. Siinä Roope opetti ankanpojille liiketaloutta samaan tapaan kuin Taavi Ankka oli toiminut piirroselokuvien opettajahahmona.

Roope nähtiin sittemmin myös animaatioelokuvassa Mikki Hiiren jouluaatto vuodelta 1983, joka pohjautui saituri Ebenezer Scroogen joulukuvaelmaan. Roopen ääninäyttelijä oli Alan Young, joka sittemmin toimi hahmon äänenä myös piirrossarjoissa Ankronikka, Akun tehdas, Mikin klubi ja Mikki Hiiri kuolemaansa asti vuonna 2016.

Vuoden 2017 sarjassa DuckTales Roopea ääninäyttelee David Tennant.

Ankronikassa Roopesta tulee Tupun, Hupun ja Lupun huoltaja, kun Aku liittyy Yhdysvaltain laivastoon. Sarjassa Roope on paljon kiltimpi ja ystävällisempi hahmo kuin sarjakuvissa; hän ei ole enää yhtä ahne ja saita ja jopa antaa jopa eräässä jaksossa pojille rahaa elokuviin. Useimmista sarjakuvista poiketen Roope ei myöskään asu rahasäiliössä, vaan suuressa kartanossa, jossa hänen palvelijoitaan ovat lastenhoitaja rouva Taateli ja hovimestari Ankenström. Ankronikan ja lyhytelokuvan Potkupallo-Hessu suomenkielisessä versiossa Roopen ääninäyttelijä on Pekka Autiovuori. Muita Roope Ankan suomenkielisiä ääninäyttelijöitä ovat olleet muun muassa Seppo Mäki ja Matti Ranin.

Ankronikassa Roopella on myös alter-ego nimeltä Naamio-ankka.

Roope Ankka mainonnassa

Eräät pankit ovat käyttäneet Roope Ankka -hahmoa Disney-yhtiön luvalla markkinointiviestinnässään säästäväisyyden symbolina, Suomessa tunnetuimpana esimerkkinä KOP:n arkun mallinen muovinen säästölipas, jonka päällä Roope Ankka istuu. KOP:n ensimmäiset pankkiautomaatit 1980-luvun alussa olivat nimeltään Roopeja.

Katso myös

• Visukintun vuosikymmenet
• Uncle Scrooge
• Roope-setä
• Roope Ankan elämä ja teot
• Aku Ankka

Aiheesta muualla

• I.N.D.U.C.K.S.: Uncle Scrooge. (englanniksi)
• Who's who in Duckburg–Scrooge McDuck. (englanniksi)
• Disney's HooZoo–Scrooge McDuck. (englanniksi)
• Dagobert-Duck.com. (saksaksi)