Äiti

naispuolinen vanhempi
Tämä artikkeli kertoo naispuolisesta vanhemmasta. Muita merkityksiä täsmennyssivulla.

Äiti on biologinen tai sosiaalinen naaraspuolinen jälkeläistensä vanhempi. Nisäkkäillä kuten ihmisellä äiti kantaa lastaan, jota ensin kutsutaan alkioksi ja myöhemmin sikiöksi. Äiti kantaa lastaan kohdussaan aina siihen saakka kunnes lapsi on tarpeeksi kehittynyt syntyäkseen. Tämän jälkeen äiti synnyttää lapsen. Kun lapsi on syntynyt, äiti yleensä imettää häntä.

Akseli Gallen-Kallelan teos Lemminkäisen äiti (1897). Lemminkäisen äiti on pelastanut poikansa Tuonelan joesta ja ommellut hänet kokoon.
Akseli Gallen-Kallela, Madonna (1891). Akseli Gallen-Kallelan vaimo Mary Gallen-Kallela ja tytär Impi Marjatta.

Äidiksi voidaan kutsua myös naista, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi, esimerkiksi adoptioäidit, sijaisäidit, äitipuolet (toisen vanhemman puoliso) tai naisparin lapsen ei-biologinen vanhempi. Nykyisin teknologian avulla biologisen äidin toiminnot voidaan jakaa myös siten, että geneettinen äiti tuottaa munasolun ja kantava äiti synnyttää lapset.

Äiti on elämän antaja ja turvallisuuden vertauskuva. C. G. Jung tulkitsee, että äiti-käsitteeseen on laskettava myös isoäidit, imettäjät ja lastenhoitajat. Käsitteen laajentamista ovat myös Jumalan äiti (Neitsyt Maria), äiti maa ja alma mater (yliopisto). Äitipuoli on saduissa usein jonkinlainen vasta-äiti, joka vihaa lapsiaan. Jung näkee tässä ihmisen vaikeuden hahmottaa eri äiti-hahmoja ja niiden osuutta lapsen kasvattamisessa.[1]

Sana äiti on erittäin vanha laina germaanisesta sanasta aithi.[2] Alkuperäisestä ’äitiä’ merkitsevästä kantauralilaisesta sanasta *emä polveutuvat nykyiset sanat emä ja emo, ja jälkimmäistä käytetään kalevalaisessa kansanrunoudessa merkityksellä "äiti".[3]

Äitipuoli on saduissa ja sananlaskuissa usein eräänlainen paha antiäiti, itsekeskeinen ja lasta vihaava, jopa valmis murhaamaan, lähes noita. Tämä mielikuva saattaa kertoa siitä, ettei ihminen ole pystynyt hahmottamaan suhdettaan oikeaan äitiinsä. Grimmin sadussa Lumikki kerrotaan äitipuolesta näin: "Sen jälkeen kun äiti kuoli, ei meillä ole ollut yhtään hyvää hetkeä. Äitipuoli lyö meitä joka päivä, ja kun tulemme hänen luokseen, hän potkii meidät jaloillaan pois.".[4]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 430–431. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
  2. [1]
  3. K. Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
  4. Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Niinisalo, Suvi: Äidin sylissä ja muita kuvakulmia äitiyteen. Atena, 2011.
  • Rämö, Satu & Lahti, Katja: Vuoden mutsi. Avain, 2012.

Aiheesta muualla muokkaa