Mielikuva
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mielikuva on havainnon kaltainen elämys ja näköaivoalueen muodostama muistinvarainen ja siis mentaalinen representaatio, johon ei kuitenkaan liity mitään ulkoista ärsykettä, joka toimisi havainnon kohteena. Mielikuva eroaa hallusinaatiosta, joka on myös havaintoelämys ilman havainnon kohdetta, ainakin siinä suhteessa, että mielikuvia voimme muodostaa ja muokata vapaasta tahdostamme. Vapaa tahto on osa tahdonalaisen hermoston toimintaa, jolloin yksilö ja ihminen luo muistinvaraisesti kuvan jostain aiemmin näkemästään ja havaitsemastaan. Yksilö pystyy lähes valokuvanomaisesti muistamaan näkömuistiinsa perustuen aiemmin havaitsemansa sekä kuvailemaan näkemäänsä. Kyky muistaa havaitsemansa ja kyky palauttaa havaitsemansa mieleensä havaittuina mielikuvina on osa kykyä ja ominaisuutta, jota tarvitaan taidealoilla ja yksilön ilmaistessa taiteellisesti omia mielipiteitään, näkemyksiään ja tulkitessaan yhteiskuntaa sekä sen ilmiöitä. Mielikuvat ovat osa taiteellista luomisprosessia ja siihen liittyvää toimintaa. Visuaalinen yksilö on mielikuvarikas.
Mielikuvat syntyvät ja muokkautuvat näköaistin ja silmien rekisteröimän havaintotiedon mukaisesti ja voivat muistinvaraisina ajoittain olla vaikeasti mieleenpalautettavissa, mutta kertaaminen, harjoittelu ja muotojen sekä värien ja väripintojen mieleenpainaminen helpottavat mielikuvien muistinvaraista mieleenpalauttamista. Tämä näköhavaintoihin perustuva mielikuvaharjoittelu muistipelinä lisää kykyä muistaa näkemäänsä ja helpottaa mielikuvien perusteella havaitun kuvaamista, kuvailemista, piirtämistä ja maalaamista jne. Mielikuvien luomien kirjallisesti on osa kirjallisuudessa ilmenevää tapahtumaympäristöjen kuvausta, jolloin nähdyn kuvaaminen ja nähdyn muistaminen on tärkeää. Taiteenlajina kirjallisuus edellyttää kykyä sanallisesti kuvata havaittua. Näkömuisti on siis mielikuviin perustuva, ja se on kykynä ja ilmenemismuotona yksilöllisesti ilmenevä. Näkömuistia voi muistipelinomaisesti harjoittaa. Taidealoilla muotojen, pintojen ja värien kuvantaminen vaatii osittain näkömuistia sekä kykyä tuottaa ja saada näkemänsä silmän ja käden yhteistoimintana kolmiulotteiseksi pinnaksi. Kirjallisena tuotoksena esimerkiksi matkakertomukset sisältävät kuvailevaa tekstiä.
Afantasia tarkoittaa kyvyttömyyttä nähdä mielikuvia.