Wikipedia

Vadstenan kunta

kunta Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. syyskuuta 2008 kello 23.08 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Vadstena on kunta Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa. Kunta sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin rannalla. Kunnan asukasluku on 7 541[1] ja väestötiheys on 41,3 as/km². Vadstenan kokonaispinta-ala on 415,2 neliökilometriä, josta vettä on 232,7 km². Kunnan keskuspaikkakunta on Vadstenan taajama, jonka asukasluku on 5 612 (2005).

Vadstena kommun
sijainti
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Pinta-ala 415.2 km²
– maa 182.5 km²
– sisävesi 232.7 km²
Väkiluku 7 536 (30.12.2007)
– väestötiheys 41.3 as./km² (30.12.2007)
Työttömyysaste 4 % (maaliskuu 2008)
Kunnanjohtaja Margareta Cederberg
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2006 – 2010
 • M
 • C
 • Fp
 • Kd
 • Mp
 • S
 • Vasemmistopuolue
 • Muut
9
3
2
4
2
13
1
1
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

Vadstenan nähtävyyksiä ovat muun muassa Vadstenan linna, Vadstenan birgittalaisluostari, jonka abbedissana Pyhä Birgitta toimi, sekä luostarikirkko, sairaala ja Mårten Skinnaren talo. Vadstenan ja eteläisen naapurikunta Ödeshögin rajalla sijaitsee Omberg-niminen 264 metriä korkea horsti. Vadstenassa toimii yli 500 aktiivista yritystä.[2]

Vadstenan ystävyyskaupunkeja ovat Suomessa Naantali, Tanskassa Bogense, Norjassa Svelvik ja Islannissa Patreksfjörður.[3]

Historia

Vadstenan kaupungin historia

Pääartikkeli: Vadstena (taajama)
 
Vadstenan kaupunki vuosien 1690–1710 väliseltä ajalta peräisin olevassa kaiverruksessa. Kaiverrus on julkaistu Svecia Antiqua et Hodierna-teoksessa.

Vadstena (nykyinen Vadstenan taajaman alue) alkoi kehittyä 1200-luvulla rakennetun ja 1360-luvulla birgittalaisluostariksi muutetun luostarin ympäristöön.[4][5] Kuningatar Margareeta I myönsi Vadstenalle kaupunkioikeudet 8. joulukuuta 1400,[6] ja pian sen jälkeen kaupunkiin rakennettiin raatihuone. Vadstenasta muotoutui keskiajalla tärkeä uskonnon ja kulttuurin keskus.[4] Siellä oli muun muassa aikansa Pohjoismaiden suurin kirjasto.[7] Ennen uskonpuhdistusta luostarin merkitys oli vähentynyt ja vuonna 1595 se suljettiin kokonaan. 1770-luvulla kaupungissa asui noin 1 400 asukasta, 1800-luvun jälkipuoliskolla yli 2 000 asukasta[5] ja vuonna 2005 5 612.[8]

Sana Vadstena tarkoittaa kivitaloa veden vierellä. Nimen arvellaan viittaavan Birger-jaarlin veljen Elavus Maununpojan omistamaan Vadstena-nimiseen tilaan.[6] Vadstena eli Vastenis mainitaan Elavuksen kirjoittamassa latinankielisessä kirjeessä vuodelta 1268.[9]

Kunnan historia

 
Vadstenan sijainti Itä-Götanmaan läänissä.

Vadstenan kaupunki sai kunnan aseman vuonna 1862, kun paikkakunnalla oli 2 514 asukasta. Vadstenan seudulla sijaitsivat Sankt Perin pitäjä (kunta) sekä kunnat Strå, Örberga, Nässja, Herrestad, Källstad, Rogslösa ja Väversunda. Vuonna 1952 Sankt Per liitettiin Vadstenaan, kun taas seitsemän edellä mainittua kuntaa yhdistyivät, ja syntyi Östgöta-Dalin kunta. 1. tammikuuta 1967 Östgöta-Dal ja Vadstena yhdistyivät toukokuussa 1966 tehdyn päätöksen mukaisesti. Vuonna 1971 Hov liitettiin kuntaan. Samoihin aikoihin kunnassa oli yli 7 200 asukasta. Vadstena liitettiin vuonna 1974 Motalan kuntaan. Liitos kesti kuusi vuotta, ja se purettiin vuonna 1980, jolloin Vadstenan kunta syntyi uudelleen.[6] Uudelleensyntyneeseen Vadstenaan liittyivät samalla myös Orlunda ja Hagebyhöga,[10] jotka aikaisemmin olivat olleet osa Askan kuntaa. Aska oli liitetty Motalaan vuonna 1971. Vadstenassa vietettiin vuonna 2003 Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuotta.[11]

Maantiede

Vadstenan kunta sijaitsee Itä-Götanmaan läänissä Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin itärannalla. Kunnan pinta-ala on 415,2 km², josta vettä on 232,7 km². Kunta on Ruotsin 290 kunnasta 212. suurin. Vadstenan naapurikunnat ovat pohjoisessa Motala, kaakossa Mjölby ja etelässä Ödeshög. Kuntaan kuuluvat taajamat (ruots. tätort) Borghamn ja Vadstena[12] sekä kylistä esimerkiksi Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Strå, Väversunda ja Örberga.[13] Kunnan keskuspaikka on Vadstena, jossa muun muassa kunnantalo sijaitsee.[14]

 
Vasemmalla Vättern, keskellä Tåkern-järvi, josta pohjoiseen virtaa Mjölnajoki. Järvien välissä sijaitsee Omberg-niminen horsti.

Vadstenan eteläosassa sijaitsee Tåkern-järvi. Osa järvestä kuuluu Ödeshögiin ja Mjölbyhyn.[13] Tåkern on tunnettu erityisesti runsaasta linnustostaan. Osa järvellä tavatuista 270 lintulajista on yleisiä ympäri vuoden, kun taas osa on erittäin harvinaisia ja on tavattu ainoastaan kerran. Yleisiä lintuja ovat muun muassa keltavästäräkki, ruskosuohaukka, viiksitimali ja sääksi. Syksyisin lintuja pysähtyy Tåkern-järvelle muuttomatkalla etelään suurin joukoin. Lisäksi järvellä on runsas ja ainutlaatuinen kasvisto.[15] Järven ja Vätternin välillä, suunnilleen keskellä kuntaa, virtaa Mjölnajoki.[13]

Kunnan alueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on 23 hehtaarin kokoinen Ruotsin valtion omistama Ombergsliden. Alueen maaperä on kalkkipitoista mutta ravinneköyhää. Ombergslidenillä elää muun muassa lukuisia perhoslajeja sekä kämmeköitä, kuten ainoastaan muutamilla paikoilla Ruotsissa elävä[16] tuoksukirkiruoho (Gymnadenia odoratissima). Myös kimalaisorho, punakämmekkä ja punakko viihtyvät alueella. Punakko on jäänne ajalta, jolloin jääpeite perääntyi alueelta. Ombergslidenillä kasvaa myös yökönlehtiä. Omberg-nimisen horstin itäisellä rinteellä on monia pieniä soita. Kosteasta ja kalkkipitoisesta ympäristöstä johtuen luonnonsuojelualueella on myös useita harvinaisia nilviäislajeja. Ombergslidenin korkeimmilta kohdilta on näkymä Tåkern-järvelle.[17]

Toinen luonnonsuojelualueista on valtion omistama Kastad kulle torräng, jonka laajuus on 3,5 hehtaaria. Kastad kulle torräng on kalkkipitoinen drumliini, jolla on epätavallista kasvistoa. Luonnonsuojelualueen eteläosassa esiintyy erittäin harvinaista Astragalus inflexusta. Kasvia esiintyy Manner-Ruotsissa ainoastaan viidessä paikassa läntisellä Itä-Göötanmaalla. Muita kasveja ovat muun muassa tupsulinnunruoho, ketotörmäkukka ja pikkuluppio. Linnuista alueella elävät muun muassa pikkulepinkäinen, pensaskerttu ja mustarastas. Lisäksi alueella tavataan metsäkauriita ja jäniksiä.[18]

Kastad kulle torrängin lähistöllä on kolme pystyssä olevien kivien ryhmää. Kivet ovat ympyränmuotoisessa asetelmassa. Ne ovat osa rautakautista hautausmaata. Kastad kullella on aikoinaan laidunnettu, ja siellä on ollut soranottopaikka.[18]

Talous

Vuodesta 1805 vuoteen 1855 käsityöläisyys oli ylivoimaisesti tärkein ala Vadstenassa. Vuonna 1900 teollisuus oli 33,4 prosentin osuudella tärkein ala ja palvelusektori 24 %:n osuudella toinen. Vuonna 1930 palvelusektori oli 34,7 %:n osuudella ensimmäinen ja teollisuus 24,9 %:lla toinen. Vuonna 1960 palvelusektorilla oli 48 %:n osuus ja teollisuudella 33,2 %:n osuus.[19]

Nykyisin Vadstenassa toimii yli 500 aktiivista yritystä.[2] Kunnan suurimmat yritykset ovat Fredriksons Verkstads AB 225[20] työntekijällään ja ABS Pump AB yli sadalla työntekijällään.[21]

Maaliskuussa 2007 Vadstenan asukkaista neljä prosenttia oli työttömiä. Itä-Götanmaan läänissä ja koko Ruotsissa työttömiä oli viisi prosenttia. Maaliskuussa 2008 Vadstenassa oli edelleen neljän prosentin työttömyys. Ainoastaan miespuolisten työttömien määrä oli vähentynyt 91:stä 70:een. Naispuolisia työttömiä maaliskuussa 2008 oli 78. Itä-Götanmaan läänissä työttömyys oli edelleen 5 % ja koko Ruotsissa 4 %.[22]

Vadstenan kahdeksan tavallisinta ammattia vuonna 2006 olivat terveydenhoitohenkilö, koneenkäyttäjä mineraalin ja metallin käsittelyssä, asentaja, tuote-esittelijä, peruskoulunopettaja, myyjä (sisäänostaja, meklari), rakennustyöläinen ja insinööri (teknikko).[22]

Taulukko Vadstenan työpaikoista vuonna 2006 aloittain:[22]

Ala Osuus
(ihmistä) 		Osuus
(prosenttia, %) 		Alan osuus koko Ruotsissa
(prosenttia, %)
Teollisuus 813 26 17
Hoitoala 617 20 16
Kaupankäynti ja viestintä 391 12 18
Koulutus ja tutkimus 349 11 11
Kulttuuripalvelut 329 10 7
Maatalous, metsätalous, kalastus, metsästys 171 5 2
Rakentaminen 139 4 6
Julkinen hallinto 56 2 6
Energia-, vesi- ja jätehuolto 6 0 1
Muut 53 2 1
Yhteensä 3 146 100 100

Väestö

 
Näkymä Ombergiltä Vätternille.

Vadstenan asukasluku vuoden 2007 lopussa oli 7 536 asukasta, joista naisia oli 3 844 eli 51 prosenttia ja miehiä 3 692 eli 49 %. Asukkaista 0–6-vuotiaita on 462 eli 6,1 %, 7–17-vuotiaita 1 010 eli 13,4 %, 18–24-vuotiaita 500 eli 6,6 %, 25–44-vuotiaita 1 565 eli 20,7 %, 45–64-vuotiaita 2 171 eli 28,8 %, 65–79-vuotiaita 1 218 eli 16,1 % ja yli 80-vuotiaita 610 eli 8,1%.[1] Vuonna 2007 kuntaan syntyi elävänä 50 lasta. Samana vuonna kuoli 90 ihmistä.[23]

Vadstenan taajamassa asui vuonna 2005 5 612 asukasta, joka oli 74,6 % koko kunnan väkiluvusta. Toisessa taajamassa, Borghamnissa asui 227 ihmistä eli 3 %. Haja-asutusalueilla asui 206 ihmistä eli 2,7 %. Taajamien ja haja-asutusalueiden ulkopuolella asui 1 482 ihmistä eli 19,7 %.[12]

Vadstenan asukasluvun kehitys vuodesta 1950 vuoteen 2001:[24]

Vuosi Asukasluku Vuosi Asukasluku
1950 7 545 1980 7 654
1955 7 551 1985 7 435
1960 7 376 1990 7 557
1965 7 380 1995 7 710
1970 7 483 2000 7 668
1975 7 718 2001 7 628

Hallinto ja politiikka

Vadstenan kunnanjohtaja on Margareta Cederberg.[25] Vadstena kuuluu Linköpingin käräjäoikeuden piiriin.[26] Ylintä päätösvaltaa Vadstenassa käyttää kunnanvaltuusto, jonka jäsenet kunnan asukkaat valitsevat suoralla vaalilla neljän vuoden välein.[27]

Vuonna 2006 pidetyissä kunnallisvaaleissa Vadstenan kunnanvaltuustoon valittiin 35 edustajaa.[27] Varalla on 22 edustajaa.[27] 35 edustajasta 12 on naisia. Luvut olivat samat myös vuoden 2002 vaaleissa. Vuoden 2006 vaaleissa Maltillinen kokoomus (M) sai Vadstenan kunnanvaltuustoon yhdeksän edustajaa, joista kaksi naisia. Keskustapuolue (c) sai kolme edustajaa, joista yksi on nainen. Kansanpuolue liberaalit (fp) sai kaksi edustajaa, jotka molemmat ovat miehiä. Kristillisdemokraatit (kd) sai neljä edustajaa, joista yksi on nainen. Ympäristöpuolue vihreät sai kaksi edustajaa, joista toinen on nainen. Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (S) sai 13 edustajaa, joista kuusi on naista. Vasemmistopuolue sai yhden naisedustajan. Lisäksi muut puolueet saivat yhden miespuolisen edustajan.[22]

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Inger Gustafsson Printz (S), varapuheenjohtaja Lars Carlsson (M) ja toinen varapuheenjohtaja Ingemar Lindaräng (fp).[28]

Kunnanvaltuustojen koostumus 1919–1966

Vuosi H/M L/Fp Bf/C S V/K Yhteensä
1919 9 4 – 8 – 21
1920 10 3 – 8 – 21
1922–1923 11 3 – 7 – 21
1926–1927 9 4 – 8 – 21
1930–1931 10 3 – 7 1 21
1934–1935 10 2 – 7 2 21
1938 8 3 – 9 1 21
1942 8 3 – 10 – 21
1946 6 4 – 11 – 21
1950 6 5 1 15 – 27
1954 8 6 1 12 – 27
1958 8 4 2 13 – 27
1962 6 4 2 15 – 27
1966 7 5 6 16 – 35

Lähde: [29]

Kunnanvaltuustojen koostumus 1970–1998

Vuosi M Fp C Kd Mp S V SKP Yhteensä
1970 5 4 7 1 – 18 – – 35
1979 7 4 7 1 – 16 – – 35
1982 7 3 7 1 – 16 – 1 35
1985 7 4 6 1 – 16 – 1 35
1988 6 4 7 1 1 16 – – 35
1991 8 3 7 2 1 14 – – 35
1994 7 3 6 1 3 15 – – 35
1998 8 2 4 3 3 13 2 – 35

Lähde: [29]

Kunnanvaltuuston koostumus 2002–2006

Puolue Miehiä Naisia Yhteensä
Maltillinen kokoomus 6 2 9
Keskustapuolue 2 1 3
Kansanpuolue liberaalit 2 1 3
Kristillisdemokraatit 2 1 3
Ympäristöpuolue vihreät 2 1 3
Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 9 5 14
Vasemmistopuolue 0 1 1
Muut 0 0 0
Yhteensä 23 12 35

Lähde: [22]

Kunnanvaltuuston koostumus 2006–2010

Puolue Miehiä Naisia Yhteensä
Maltillinen kokoomus 7 2 9
Keskustapuolue 2 1 3
Kansanpuolue liberaalit 2 0 2
Kristillisdemokraatit 3 1 4
Ympäristöpuolue vihreät 1 1 2
Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 7 6 13
Vasemmistopuolue 0 1 1
Muut 1 0 1
Yhteensä 23 12 35

Lähde: [22]

Koulutus

Vadstenan kunnassa on yhdeksän esikoulua,[30] joista osa on kunnallisia ja osa yksityisiä. Lisäksi kunnassa on perhepäiväkoteja.[31]

Kunnassa on kolme kunnallista peruskoulua (ruots. grundskola), jotka ovat Petrus Magni skola, Katarinaskolan ja Rogslösa- och S:t Persskolans rektorsområde, johon kuuluvat Rogslösa skola ja S:t Persskolan.[32] Vadstenassa on kaksi lukiota (ruots. Gymnasieskola), yksityinen Birgitta College ja kunnallinen Vadstenagymnasiet.[33]

Aikuiskoulutus kunnassa perustuu muun muassa työmarkkinoiden tarpeeseen. Opiskelu tapahtuu esimerkiksi Birgitta Collegen, Vadstenagymnasietin ja Vadstena Folkhögskolan tiloissa sekä etäopiskeluna.[34]

Terveydenhuolto

Vadstenassa on vuosisataiset hoitoperinteet.[35] Jo 1500-luvulla Vadstenan sairaala hoiti niitä rampoja, sokeita ja köyhiä, jotka eivät uskaltaneet mennä hoidettavaksi pyhänhengentaloon tai luostariin.[4] Vadstenan sairaalaan kuuluva Stora Dårhuset eli Suuri houruinhuone otettiin käyttöön 1700-luvun puolivälissä. Vadstenan sairaalaan kuului myös mielisairaala Asylen, jossa annettiin hoitoa 1800-luvulta aina 1970-luvulle saakka.[36]

Nykyisin Vadstenan kunta vastaa terveydenhuollosta sekä vammaisten ja vanhusten hoidosta. Kunnassa toimivia vanhainkoteja ovat Wasagården, Hagagården ja Vätterngården.[35]

Vapaa-aika ja urheilu

Vadstenassa on uima- ja urheiluhalli (ruots. Sim- & sporthallen), jossa on mahdollista uida, kuntoilla kuntosalilla sekä käydä solariumissa. Uimahallissa järjestetään myös uimakoulua lapsille.[37]

Vadstenassa sijaitsee monia uimapaikkoja, jotka kaikki sijaitsevat Vättern-järven rannalla. Rantoja ovat esimerkiksi Vätterviksbadet pohjoiseen Vadstenan taajamasta, Tycklingebadet Vadstenan taajaman läheisyydessä, Järnevid friluftsbad Örbergan ja Nässjan välillä, länteen Vadstenan taajamasta sekä Bårstad friluftsbad Borghamnista pohjoiseen.[38] Ombergin alueella sijaitsee laskettelukeskus.[39]

Kungsvalla idrottsplats -liikuntapaikalla sijaitsee jalkapallokenttiä sekä jäähalli,[39] joka on HC Wetternin A-joukkueen ja nuorisojoukkueen kotiareena. HC Wettern on vuonna 1961 IK Wasa -nimellä perustettu jääkiekkoseura. Vuonna 1972 seuran nimeksi vaihdettiin Vadstena Sportklubb. Nykyiseen muotoon nimi muutettiin vuonna 1976. Seura on pelannut korkeimmillaan 2. divisioonassa, ja nykyisin se pelaa 3. divisioonassa. Seuran eri joukkueissa on pelaajia kauden aikana yli 250.[40]

Kahden kilometrin päässä Vadstenan taajamasta sijaitsee golfkerho Vadstena Golfklubb.[39] Kunnassa toimii vuonna 1905 perustettu Vadstena Gymnastik och Idrottsförening eli Vadstena GIF -urheiluseura. Seuralla on muun muassa jalkapallo-, jääpallo- ja uimajoukkueet.[41]

Liikenne

 
Vadstenan rautatieasema.

Vadstenan eteläpuolella Ödeshögissä ja Mjölbyssä kulkee Eurooppatie 4. Kuntaa halkoo Ödeshögistä Söderhamniin kulkeva riksväg 50. Mjölbyn Skänningestä tuleva länsväg 206 yhtyy riksvägen 50 -tiehen Vadstenan keskustan lähistöllä.[42]

Vadstenasta on Motalaan 16 kilometriä, Mjölbyhyn 26 km, Linköpingiin 51 km, Jönköpingiin 100 km, Örebrohon 110 km, Göteborgiin 240 km ja pääkaupunkiin Tukholmaan 245 km.[43]

Itä-Götanmaalla on ollut aikoinaan laaja kapearaiteisten rautateiden verkosto. Rautateiden raideleveys oli 891 millimetriä. Rautatiet kulkivat Ödeshögistä Vadstenan ja Linköpingin kautta Norrköpingiin. Yksi rata, jolla liikenne alkoi vuonna 1874, yhdisti Vadstenan kaupungin normaaliraiteiseen Mjölby–Hallsberg-rautatiehen. Matkustajaliikenne radalla päättyi 1963. Kun suurin osa kapearaidejunista oli lopettanut liikennöinnin, säästettiin Vadstenan ja Fågelstan välinen osuus tavaraliikenteelle, joka päättyi vuonna 1978. Nykyisin rautateistä on jäljellä enää yksi mailinpituinen (1,61 km) osa, jonka omistaa Vadstenan kunta ja sitä vuokraa Museiföreningen Wadstena-Fogelsta Järnväg.[44]

Vaakuna

Vadstenan vaakuna pohjautuu vuodelta 1417 peräisin olevaan sinettiin, jossa on kuvattuna Pyhä Birgitta. Se on sikäli harvinainen, että vaakunoissa esiintyy harvoin naishahmoja. Vaakuna määriteltiin ensimmäisen kerran 21. tammikuuta 1938, vaikkakin sitä oli käytetty jo aikaisemmin. Vaakuna rekisteröitiin uudelleen vuonna 1983, ja vaakunaselitys on seuraavanlainen:[45]

Kultaisessa kentässä Pyhän Birgitan hahmo, jolla sädekehä, huntu, vaatetus ja kengät hopeaa, istuu punaisella tuolissa kirjoittamassa hanhensulalla kirjaan, molemmat hopeaa; kasvot ja kädet kultaa.[45]

Kulttuuri

 
Mårten Skinnaren talo.

Vadstenassa sijaitsee muutamia taidegallerioita ja ateljeita.[46] Museiföreningen Wadstena-Fogelsta Järnväg järjestää kesäisin Vadstenan taajaman ja Katarinaskolan-koulun välillä lyhyitä matkoja vanhoilla höyryvetureilla.[47] Vadstenan vanhassa osuusmeijerissä toimii Teater Mitt i Maten -teatteri.[48]

Vadstenassa toimii kaksi kotiseutuyhdistystä: Östgöta-Dals hembygdsförening[49] sekä vuonna 1980 perustettu Hovs hembygdsförening.[50]

Vadstenanpitsi

Pääartikkeli: Vadstenanpitsi

Vadstenasta on peräisin maailmallakin tunnettu pitsimalli Vadstenanpitsi (ruots. Vadstenaspets).[51] Vadstenanpitsiä oli ensimmäisen kerran esillä Pariisin maailmannäyttelyssä 1855 ja Tukholmassa 1866. Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Pariisissa Ruotsin paviljongissa oli mukana pitsinnyplääjä, joka nypläsi Vadstenanpitsiä.[51] Käsityönä nyplätty pitsi menetti suosiotaan 1800-luvulla teollistumisen myötä, kun pitsiä alettiin tehdä koneellisesti, jolloin se oli myös halvempaa.[52]

Raatihuoneentorin vieressä sijaitsee nypläysmuseo,[51] joka avattiin 2005.[52]

Nähtävyydet

Kunnassa sijaitsevia museoita ovat muun muassa luostari, moottoripyörä- ja traktorimuseo, Vadstenan linna,[53] pitsimuseo, sairaala, lelumuseo[54] Borghamnissa sijaitseva kalastusmuseo Fiskerimuseet[55] sekä 1500-luvun lopulla rakennettu Mårten Skinnaren talo.[4] Mårten Skinnare oli Vadstenassa 1400-lopun lopulla syntynyt laivanvarustaja ja kauppaporvari.[4]

Vadstenassa käy vuosittain arviolta yli kolmesataatuhatta matkailijaa.[56]

Vadstenan linna

Pääartikkeli: Vadstenan linna
 
Vadstenan linna

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa rakennutti vuonna 1545 Vadstenan linnan tanskalaisten hyökkäyksen varalta. Linna muutettiin vuonna 1555 asuinpalatsiksi Kustaa Vaasan pojalle, Itä-Götanmaan herttua Magnus Vaasalle. Kustaa Vaasan toiseksi vanhin poika Juhana III antoi luvan muuttaa puolustuslinnan renessanssilinnaksi. Kuninkaalliset asuttivat linnaa aina vuoteen 1716. Viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen oli kuningatar Ulriika Eleonoora. Kuninkaallisten lähdön jälkeen linnaa on käytetty muun muassa viljamakasiinina ja kamarivuodevaatteiden kutomona.[57] Nykyisin se toimii museona.[56]

Luostarialue

Pääartikkeli: Vadstenan luostari

Vadstenan luostarialueella on 1200-luvulla rakennettu nunnaluostari, joka muutettiin 1360-luvun lopulla Birgitta Birgerintyttären mukaan birgittalaisluostariksi.[4] Luostarialueelle rakennettiin myös munkkiluostari, koska naiset eivät saaneet toimia pappeina.[58] Birgittalaisluostari vihittiin käyttöön 1384.[59] Luostari suljettiin 1500-luvun lopulla uskonpuhdistuksen myötä. Luostari on sen jälkeen toiminut sotilassairaalana ja mielisairaalana. Nykyisin siinä on museo.[7]

Luostarialueella sijaitseva kirkko rakennettiin 1430 Birgitta Birgenintyttären antamien piirustusten ja ohjeiden mukaan. Kirkko toimii edelleen seurakunnan kirkkona.[56]

Raatihuone

Pääartikkeli: Vadstenan raatihuone

Vadstenan raatihuone on rakennettu 1400-luvulla, ja se on Ruotsin vanhin raatihuone. Varhaisimmat maininnat siitä ovat vuodelta 1417. Raatihuoneeseen rakennettiin 1500-luvulla torni. Tornilyhdyn lahjoitti kuningatar Hedvig Eleonoora vuonna 1691. Nykyisin raatihuone toimii kunnanvaltuuston kokoussalina ja tuomioistuimen neuvotteluhuoneena. Raatihuoneessa sijaitsee myös ravintola Rådhuskällaren.[60]

Kirkot

 
Väversundan kirkko

Vadstenan kunnan alueella on kaksi seurakuntaa ja yhdeksän kirkkorakennusta. Vadstenan seurakuntaan kuuluu kolme kirkkoa hautausmaineen. Kirkot ovat luostarikirkko, Hov ja Strå. Hovin kirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvun alusta peräisin ja torni 1400-luvun lopulta. Kirkossa on useita hautapaasia, joissa on riimukirjoitusta. Paadet ovat peräisin 1000-luvulta. Strån kirkko on keskiajalla rakennettu. Siellä on alttarirakennelma, joka on tehty 1700-luvulla peruskorjauksessa.[61]

Dalsin seurakuntaan kuuluu kuusi kirkkoa hautausmaineen. Kirkot ovat Nässja, Örberga, Herrestad, Källstad, Rogslösa ja Väversunda.[62] Nässjan kirkko rakennettiin 1100-luvun aikana, ja sen lähistöllä on rauta-ajalta peräisin oleva Nässja domarring -kalmisto. Örbergan kirkon vanhimmat osat on rakennettu 1100-luvun alussa. Kirkontornin huippu on valmistunut 1700-luvulla. Herrestadin kirkko rakennettiin tutkimusten mukaan noin vuonna 1112. Kirkko onkin Ruotsin vanhin kirkko, joka on ajoitettu. Kirkon alttarikaappi on 1400-luvulta peräisin. Nykyinen Källstadin kirkko on rakennettu 1870-luvulla, jolloin torniin rakennettiin porraspääty. Kappeli ja torni valmistuivat keskiajalla. Rogslösan kirkko on rakennettu 1100-luvun alussa. Kirkon krusifiksi ja alttarikaappi ovat 1400-luvulta peräisin. Väversundan kirkko rakennettiin noin vuonna 1160. Siellä on muun muassa holvimaalauksia keskiajalta sekä takorautaovi.[61]

Vadstena kuuluu Linköpingin Pyhän Nikolauksen katolilaiseen seurakuntaan. Seurakuntaan kuuluvat Vadstenan lisäksi Linköpingin, Motalan ja Västervikin alueet.[63]

Tunnettuja vadstenalaisia

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ a b Folkmängd i riket, län och kommuner efter kön och ålder 31/12/2007 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.7.2008. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Näringsliv Vadstena kommun. Viitattu 11.9.2008. (ruotsiksi)
  3. ↑ Ystäväkuntasuhteet (PDF) Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto. Viitattu 2.9.2008.
  4. ↑ a b c d e f Hannele Lehtonen: Vadstenan kaupunki Turun yliopisto, Arkeologia. Viitattu 5.9.2008.
  5. ↑ a b Nilsson, Lars: Vadstenas historia CyberCity. Viitattu 5.9.2008. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Gustavsson, Leif: Vadstena Gustavsson, Leif. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  7. ↑ a b Katajala, Jussi: Keskiaika - Suomen kaupungit keskiajalla 4.10.2007. Katajala.net. Viitattu 21.7.2008.
  8. ↑ Tätorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2000 och 2005 (xls) Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.9.2008. (ruotsiksi)
  9. ↑ Svenskt diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven Statens arkiv, Riksarkivet och Landsarkivet. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  10. ↑ Arkiv i kommunerna (PDF) ÖLFA – Östergötlans Arkivförbund. Viitattu 5.9.2008. (ruotsiksi)
  11. ↑ Birgitta Jubiléet Birgittastiftelsen. Viitattu 22.7.2008. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b Folkmängd per tätort och småort per kommun 2005 (xls) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.9.2008. (ruotsiksi)
  13. ↑ a b c Vadstena kommun Kartguiden. Viitattu 11.9.2008. (ruotsiksi)
  14. ↑ Kommunstyrelsen kallas till sammanträde 31.1.2007. Newdesk. Viitattu 22.7.2008. (ruotsiksi)
  15. ↑ Lake Tåkern - the Foremost Bird Lake in Northern Europe Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 24.7.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Gymnadenia odoratissima GlobalTwitcher.com. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Ombergsliden: Information Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  18. ↑ a b Kastad kulle torräng: Information Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  19. ↑ Nilsson, Lars: Näringsliv CyberCity. Viitattu 10.9.2008. (ruotsiksi)
  20. ↑ Company Info Fredriksons Verkstads AB. Viitattu 13.9.2008. (englanniksi)
  21. ↑ Vadstena Östsvenska Turistrådet. Viitattu 13.9.2008. (ruotsiksi)
  22. ↑ a b c d e f Vadstena Kommunfakta (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.9.2008. (ruotsiksi)
  23. ↑ Folkmängd i riket, län och kommuner 31/12/2007 och befolkningsförändringar 2007 Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  24. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950–2001 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.7.2008. (ruotsiksi)
  25. ↑ Vadstena: Kommun Kommuninformation i Sverige AB. Viitattu 21.7.2008. (ruotsiksi)
  26. ↑ Linköpings tingsrätt Domstolsverket. Viitattu 22.7.2008. (ruotsiksi)
  27. ↑ a b c Kommunfullmäktige Vadstena kommun. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  28. ↑ Ledamöter Vadstena kommun. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  29. ↑ a b Vadstenas kommunala val 1919-2006 CyberCity. Viitattu 8.9.2008. (ruotsiksi)
  30. ↑ Förskolor i Vadstena kommun Vadstena kommun. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  31. ↑ Barnomsorg i Vadstena kommun Vadstena kommun. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  32. ↑ Grundskolor Vadstena kommun. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  33. ↑ Gymnasieskolor Vadstena kommun. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  34. ↑ Vuxenutbildning Vadstena kommun. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  35. ↑ a b Äldreomsorg i Vadstena kommun Vadstena kommun. Viitattu 14.9.2008. (ruotsiksi)
  36. ↑ Gustavsson, Leif: Birgittas sjukhus Gustavsson, Leif. Viitattu 14.9.2008. (ruotsiksi)
  37. ↑ Välkommen till Sim- & sporthallen Vadstena kommun. Viitattu 15.9.2008. (ruotsiksi)
  38. ↑ Friluftsbad Vadstena kommun. Viitattu 15.9.2008. (ruotsiksi)
  39. ↑ a b c Idrotts- och fritidsanläggningar Vadstena kommun. Viitattu 15.9.2008. (ruotsiksi)
  40. ↑ Om HC Wettern HC Wettern. Viitattu 15.9.2008. (ruotsiksi)
  41. ↑ Historiskt Vadstena Gymnastik och Idrottsförening. Viitattu 15.9.2008. (englanniksi)
  42. ↑ Sverige 1:1 000 000. Statoil. (ruotsiksi)
  43. ↑ Vadstena kommunfolder 2007 (PDF) Östsvenska Turistrådet. Viitattu 23.7.2008. (ruotsiksi)
  44. ↑ Historik Wadstena Fogelsta Järnväg. Viitattu 24.7.2008. (ruotsiksi)
  45. ↑ a b Vadstenas stadsvapen Vadstena kommun. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  46. ↑ Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  47. ↑ Wadstena-Fogelsta järnväg. Ånglokståg. Tidernas Landskap. Viitattu 11.9.2008. (englanniksi)
  48. ↑ Start Teater Mitt i Maten. Viitattu 11.9.2008. (ruotsiksi)
  49. ↑ Kulturföreningar Vadstena kommun. Viitattu 10.9.2008. (ruotsiksi)
  50. ↑ Hovs hembygdsförening Kulturarv Östergötland. Viitattu 5.9.2008. (ruotsiksi)
  51. ↑ a b c Gustavsson, Leif: Knyppling Gustavsson, Leif. Viitattu 24.7.2008. (ruotsiksi)
  52. ↑ a b Vadstena Spetsmuseum Vadstena Spetsmuseum. Viitattu 8.9.2008. (ruotsiksi)
  53. ↑ Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  54. ↑ Sökresultat Tidernas Landskap. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  55. ↑ Fiskerimuseet Tidernas Landskap. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  56. ↑ a b c Laitila, Tiina: Pyhiinvaeltajien Vadstena. Helsingin Sanomat, 11.12.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.9.2008.
  57. ↑ Vadstena slott Statens fastighetsverk. Viitattu 21.7.2008. (ruotsiksi)
  58. ↑ Kippo, Johanna: Naantalin luostari levitti Birgitta-tietoutta. Rannikkoseudun Sanomat, 13.5.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2008.
  59. ↑ Häkälä, Piritta: Vadstena pyhiinvaelluskeskuksena Turun yliopisto, Arkeologia. Viitattu 21.7.2008.
  60. ↑ Rådhuskällaren Vadstena Rådhuskällaren. Viitattu 21.7.2008. (ruotsiksi)
  61. ↑ a b Sevärdheter i Tåkern-Ombergsbygden (PDF) Länsstyrelsen Östergötland. Viitattu 6.9.2008. (ruotsiksi)
  62. ↑ Kyrkogårdsförvaltning och begravningsverksamhet i Vadstena och Dals församlingar Svenskakyrkan.se. Viitattu 2.9.2008. (ruotsiksi)
  63. ↑ Welcome to the Catholic parish of St. Nikolaus in Linköping! S:t Nikolai katolska församling Svenska. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

 
Itä-Götanmaan läänin kunnat
Boxholmin kunta • Finspångin kunta • Kindan kunta • Linköpingin kunta • Mjölbyn kunta • Motalan kunta • Norrköpingin kunta
Söderköpingin kunta • Vadstenan kunta • Valdemarsvikin kunta • Ydren kunta • Åtvidabergin kunta • Ödeshögin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vadstenan_kunta&oldid=5509035”