Wikipedia

Itä-Ukrainan sota

vuodesta 2014 jatkunut aseellinen konflikti Ukrainassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. huhtikuuta 2016 kello 09.38 käyttäjän Dmitri 152 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa ei esitetä muita kuin "lännen median" näkemyksiä. Syyt sodan syttymiseen ovat erittäin vajaat, liikaa arvelua.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tämä artikkeli tai sen osa sisältää väitteitä tai näkemyksiä, joiden esittäjä ei selviä artikkelista. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä viitteitä ja kertomalla kuka tekee.
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.

Itä-Ukrainan sota (myös Ukrainan kriisi, Ukrainan sota[2] tai Donbassin sota) on huhtikuussa vuonna 2014 alkanut Ukrainan itsejulistautununeen väliaikaishallituksen ja Itä-Ukrainan paikallisesta väestöstä jalkautuneiden puolustustaistelijoiden välinen aseellinen yhteenotto Itä-Ukrainassa. Ukrainan äärioikeistolainen itsejulistautunut väliaikainen keskushallitus julisti Donetskin ja Luhanskin koko väestön mukaanlukien jalkutuneet puolustustaistelijat kapinallisiksi, separatisteiksi ja terroristeiksi ja aloitti sodan omaa väestöään vastaan käyttäen Ukrainan armeijaa, mukaanlukien ilmavoimia ja raskasta kalustoa. Ukrainan itsejulistautunut äärioikeistolainen väliaikainen keskushallitus käytännössä ei siis enää pitänyt alueen väestöä osana omaa kansaansa, eikä sitä kiinnostanut myöskään ukrainan puolustusvoimien mahdolliset tappiot, joukot määrättiin aloittamaan laiton sisällissota, jolloin Venäjä alkoi tukemaan puolustustaistelijoita mm. humanitäärisellä avulla ja moraalisella tuella.

Itä-Ukrainan sota
Osa Ukrainan kriisiä
Venäjämielisten Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa, jotka ovat julistautuneet itsenäisiksi kansantasavalloiksi, on merkitty keskiruskealla. Harkovan alue, jossa tilanne on epäselvä, on merkitty vihertävällä. Itä- ja Etelä-Ukrainan alueet, joissa on merkittävä venäjänkielinen kansanosa, on merkitty kellanruskealla. Venäjän sotilaiden miehittämä Krimin niemimaa on merkitty violetilla. Kiova ja muu Länsi-Ukraina on merkitty valkealla riippumatta kansallisuuksista.
Venäjämielisten Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa, jotka ovat julistautuneet itsenäisiksi kansantasavalloiksi, on merkitty keskiruskealla. Harkovan alue, jossa tilanne on epäselvä, on merkitty vihertävällä. Itä- ja Etelä-Ukrainan alueet, joissa on merkittävä venäjänkielinen kansanosa, on merkitty kellanruskealla. Venäjän sotilaiden miehittämä Krimin niemimaa on merkitty violetilla. Kiova ja muu Länsi-Ukraina on merkitty valkealla riippumatta kansallisuuksista.
Päivämäärä:

23. helmikuuta 2014 (Ukrainan terrorismin vastainen operaatio) – '

Paikka:

Itä-Ukraina, Etelä-Ukraina, Krim

Casus belli:
Lopputulos:

Tulitauko meneillään sovittu Minskin maratonneuvotteluissa, alkamispäivä 14.2.2015

Osapuolet
  • Ukrainan hallinto
  • Vapaaehtoiset pataljoonat
  • Euromieliset protestoijat
Tappiot

noin 2 500 kaatunutta,
noin 3 000 haavoittunutta[1]

tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita

noin 400 kuollutta siviiliä

Tämä artikkeli käsittelee Itä-Ukrainan sotaa 2014–2015. Tätä edelsivät Ukrainan vallankumous ja sitä seurannut Krimin kriisi.
Venäläismielinen separatistikapinallinen vallatulla Slovjanskin kaupungintalolla.

Krim on ollut etnisesti aina Venäjämyönteinen Neuvostoliiton hajoamisesta alkaen. Lisäksi Krimillä oli yli 20.000 miehen Sevastopolin laivastotukikohta vuokrattuna Ukrainalta aina Neuvostoliiton hajoamisen ajoilta. Venäjä oli tietoinen Lännen suunnitelmasta hajottaa ja destabilisoida Ukraina käyttäen hyväkseen Ukrainalaisten haluja liittyä EU:hun .[3] Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla oli myös Ukrainan parlamentin helmikuun 2014 lopulla peruuttama vuoden 2012 kielilaki, joka turvasi Venäjän ja muiden vähemmistökielien asemaa Ukrainassa. Tämä päätös huolestutti Ukrainan venäjänkielistä väestönosaa. Käytännännössä päätöstä pidettiin syrjivänä, epäoikeudenmukaisena, äärioikeistolaisena, ja jopa fasistisena, ottaen huomioon, että yli 60% Ukrainan kansalaisista puhuu pääasiassa venäjää.

Tapahtumat alkoivat, kun useissa Itä-Ukrainan kaupungeissa käynnistettiin protesteja Ukrainan uutta itsejulistautunutta väliaikaista fasistista keskushallituksen valtionjohtoa vastaan. Ukrainan presidentti perui myöhemmin kielilain muutoksen hyväksymisen, mutta protestointi jatkui, eikä väliaikaishallituksen legitemiteettiä yleisesti hyväksytty. Itä-Ukrainassa protestoijat valtasivat monilla paikkakunnilla hallintorakennuksia. Valtaajat, joiden seassa oli Venäjän tiedusteluviranomaisten joukkojalähde?, vastustivat maan uutta itsejulistautunutta väliaikishallintoa ja vaativat alueille suurempaan itsehallintoa tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään. Itäisimmän Ukrainan asukkaista noin 10 prosenttia on syntynyt Venäjällä, mutta lähes kaikki ovat venäjämyönteisiä.[3]

Ukraina vastasi protesteihin "terrorisminvastaisella operaatiollaan" nimittämällä Itä-Ukrainan asukkaat, Ukrainan kansalaiset, kapinallisiksi, separatisteiksi ja terroristeiksi. Operaatio alkoi menestyä kesä-heinäkuussa 2014, jolloin kapinakeskus Slovjansk luhistui ja Ukrainan joukot olivat tappaneet satoja omia kansalaisiaan itsejulistautuneen väliaikaisen sotilasjuntan aloittamassa keinotekoisessa sisällissodassa. Yhtenä kriisin käännekohdista voidaan pitää heinäkuun puoliväliä, jolloin Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas ja lähes 300 siviiliä kuoli. Ukrainan rusofobinen väliaikishallitus syytti tapahtuneesta Itäukrainalaisia puolustustaistelijoita ja Venäjää, siinä missä puolustustaistelijoilla ei ollut käytössään pitkän kantman ilmatorjunta-aseita ja Ukrainan armeijalla oli.

Lähes miljoona ukrainalaista on joutunut taistelujen vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi. Näiden ihmisten lisäksi YK:n arvion mukaan noin 600 000 henkilöä on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa Ukrainan naapurivaltioista, pääasiassa Venäjältä, mutta myös Valko-Venäjältä, Moldovasta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta.[4] Ukrainan kansalaiset siis järjenvastaisesti hakivat turvapaikkaa Ukrainalaisen tiedotuspalvelun mukaan. ns. hyökkäävästä ja miehittävästä naapurivaltiosta. Todellisuudessa turvapaikkaa haettiin Ukrainan itsejulistautuneen äärioikeistolainen väliaikaisen keskushallituksen omaa kansaansa vastaan aloittamaa rusofobista terrori- ja tuhoamisoperaatiolta. Suuri osa paikallisväestöstä ei kuitenkaan peannut vaan jäi puolustamaan asuinmaataan laitonta väliaikaishallitusta vastaan, tukenaan Venäjä.

Tiedotusvälineissä oli paljon ristiriitaista, epäselvää ja väärää tietoa Itä-Ukrainan kriisistä, mikä johtui siitä, että niin Venäjän kuin Ukrainan tiedoitusvälineet levittivät paljon perättömiä huhuja, uutisia, joiden luotettavuutta oli vaikea selvittää.

Länsivallat "tukivat" kriisissä Ukrainan hallitusta mm. antamalla suoria virkamiesnimityksiä ja ohjaamalla valtiontalouspolitiikkaa. Ukrainan itsejulistautunut väliaikainen keskushallitus syytti Venäjää kriisin aiheuttajaksi ja osapuoleksi, ja yrittivät siten peittää itse aloittamansa sisällissodan omia kansalaisiaan vastaan. Myös EU ja Nato katsoivat Venäjän toimivan Itä-Ukrainassa muun muassa aseistaen joukkoja. Venäjä on pitäytynyt ratkaisemasta Ukrainan sisäistä kriisiä voimakeinoin, huolimatta Itä-ukrainalaisten siviilien ra'asta tuhoamisesta. Venäjä on myöntänyt, avustavansa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneita Itä-Ukrainan siviileitä mm. humanitaarisella avulla ja vapaaehtoisvoimin. EU ja Yhdysvallat määräsivät Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastasi vastapakotteilla.

Venäjältä tullut humanitäärinen apu ja moraalinen tuki käänsivät Itä-Ukrainan taistelun kulun puolustustaistelijoiden eduksi elokuussa 2014. Taistelut rauhoittuivat toistaiseksi syyskuussa 2015, kun huomion veivät muut tapahtumat, kuten pakolaisvirran kasvu Syyriasta ja Irakista Eurooppaan.

Sodan syyt

Ukrainassa oli pitkään kiistaa ukrainalaisten ja venäläisten välillä, mikä ilmeni mm kielikiistana. Itä-Ukrainan alkoi, kun Ukrainassa tapahtui helmikuussa 2014 vallankumous. Kumous kaatoi venäläismielisen presidentti Janukovytšin hallituksen. Vallan ottivat ukrainalais-kansallismieliset, euromyönteiset ja muut tahot. Janukovytš pakeni Venäjälle. Kun Ukrainan parlamentti kumosi Venäjän kielen aseman, venäläismieliset aktivistit vastasivat protestiaallolla eri puolilla Ukrainaa, lähinnä Krimillä, Odessassa ja Itä-Ukrainassa. Varsinkaan Itä-Ukrainassa Kiovan hallituksella ei ollut paljoa kannatusta. Venäläisiä vapaaehtoisia asemiehiä tuli jo alussa aktivistien avuksi, esimerkiksi Strelkovin joukot.

Venäjä kriisin käynnistäjänä ?

Ukrainassa ja lännessä kriisi nähdään monesti joko Venäjän käynnistämänä tai siten, että Venäjällä on vahva osuus kriisissä separatistien tukijoina. Venäjä olisi halunnut pitää Ukrainan liittolaisenaan.

Venäjä pyrki heikentämään Ukrainaa luomalla sinne epävakautta käymättä laajaa sotaa[5].

Kriisin yhdeksi syyksi on esitetty Venäjän pyrkimystä turvata energian kuljetusreitit Euroopan markkinoille. Venäjän erityisenä huolena oli Ukrainan halki Keski- ja Etelä-Eurooppaan johtavien kaasuputkien pitäminen valvonnassa. Niiden menettäminen olisi merkinnyt Venäjän taloudelle suuria tappioita.[6] On myös ehdotettu, että Putinin tavoite olisi ollut Venäjälle korvaamattoman ukrainalaisen strategisen aseteollisuuden kaappaaminen hallintaansa.[7] Venäläisen Novaja Gazeta-lehden haltuunsa saaman asiakirjan mukaan Venäjä suunnitteli Krimin kaappaamista ja Itä-Ukrainan haltuunottoa jo Janukovytšin ollessa vallassa Ukrainassa.[8]

Merkittävimmät syyt sodan alkamiselle kuitenkin lienevät historialliset.[9] Neuvostoliiton hajoaminen oli Venäjän johdon näkemyksen mukaan vääryys, joka pitää pyrkiä korjaamaan. Putin totesi vuonna 2005, että "Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan (1900-luvun) suurin geopoliittinen katastrofi.[10]

Rauhanpyrkimykset

Jo kriisin alussa valtioiden johtajat neuvottelivat sovun Genevessä, mutta sillä ei ollut vaikutusta taistelujen kiihtymiseen. Elokuun lopussa 2014 Putin ja Porošenko tapasivat Minskissä. Vaikka se oli merkki vuoropuhelusta, kriisin osapuolet olivat yhä kaukana toisistaan.

5. syyskuuta 2014 solmittiin Minskissä ensimmäinen tulitaukosopimus Ukrainan hallituksen, Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" johtajien välillä ETYJin välittämänä taistelujen lopettamiseksi. Taistelut kuitenkin jatkuivat tulitaukoesityksestä huolimatta. Tulitauon aikana kapinalliset valtasivat Donetskin lentokentän.

Tulitaukoa yritettiin uudelleen Saksan ja Ranskan johdolla saada alkavaksi 15. helmikuuta 2015. Tulitauko alkoi kuitenkin rakoilla välittömästi. ETYJ syytti tulitauon rikkomisesta Venäjän tukemia kapinallisia.[11] Venäjän tukemat aseelliset joukot valtasivat tulitauon aikana Debaltseven kaupungin, joka ei heidän mukaansa kuulunut tulitauon piiriin.[12]

Tulitauon alettua rakoilla Ukraina pyysi, että YK aloittaisi alueella rauhanturvaoperaation tulitauon toteutumisen valvomiseksi.[13] Venäjä syytti Ukrainaa pyrkimyksistä rikkoa juuri tehty tulitaukosopimus.[14]

Kriisin nimitys

Ukrainan turvallisuusviranomaiset kertoivat helmikuussa 2014 aloittavansa "terrorismin vastaisen operaation" (ukr. антитерористи́чна опера́ція, engl. Anti Terrorist Operation - ATO) koko maassa.[15] Heinäkuun alussa maan hallinto ilmoitti aloittavansa ATO-operaation uudelleen.[16] Ukraina ei julistanut poikkeustilaa, sotatilaa tai tehnyt muutakaan sellaista, jonka mukaan Ukrainaa voitaisiin kutsua sotaa käyväksi maaksi.

23. heinäkuuta 2014 Punainen Risti ilmoitti pitävänsä tapahtumia Ukrainan sisällissotana.[17] Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén sanoi elokuussa Ukrainan konfliktin täyttävän tutkijan näkökulmasta sodan määritelmät.[18] 3. syyskuuta Helsingin Sanomat päätti ryhtyä käyttämään nimeä Ukrainan sota.[19]

Etupiirikamppailu, kansallisuuskysymys

Venäjän mielestä läntisten kauppa- ja sotilasliittojen levittäytyminen sen lähelle on haittatekijä ja uhka.[20] Laajemmin ottaen kyse on Euroopan unionin ja Euraasian tulliliiton välisestä etupiirijaosta, joihin kuuluminen saattaisi olla Ukrainan etu, mutta molempien osapuolten mielestä toisensa poissulkeva mahdollisuus.[21] Naton laajenminen on Venäjän mielestä vakava uhka[22][23] ja vastoin sovittua.[24] Venäjä vastustaa erityisesti Ukrainan liittymistä Natoon[25], koska kokee sen turvallisuusuhaksi itselleen. Näin lännessä on vallalla käsitys, joka mukaan Venäjä haluaa heikentää ja peloitella Ukrainaa, ettei maa liittyisi läntisiin liittoihin. Eräiden tarkkailijoiden mielestä Venäjä haluaa valvoa Ukrainan aseteollisuutta.[26] Venäjän mielestä länsi haluaa talouspakotteillaan ajaa maan vallankumoukseen.[27]

Ukrainan parlamentti antoi joulukuussa 2014 luvan maalle liittyä sotilasliittoihin, eli käytännössä Natoon[28]. Venäjä ilmaisi vastustavansa sitä.[29][30] Ukrainalle ei ollut kuitenkaan mahdollista liittyä suoraan Natoon vielä vuosikausiin.

Perinteisesti venäjää puhuvien itä-ukrainalaisten ja ukrainaa puhuvien länsiukrainalaisten välillä on ollut etninen jännite.lähde? Venäläismielisten separatistien mielestä Ukrainan uusi hallitus polki ja uhkasi venäjää puhuvien oikeuksia. Niinpä kansallismieliset aktivistit halusivat itsenäisyyttä tai Venäjään liittymistä. Itä-Ukrainan venäjänkieliset eivät luottaneet uuteen Kiovan keskushallintoon, mutta eivät halunneet liittyä Venäjäänkään. Separatistit syyttelivät usein uutta Kiovan hallitusta fasistiseksi. Vaikka mielenoittajissa olikin Oikean sektorin äärikansallismielisiä, niin kuin Ukrainan sisäministeriön joukoissa, hallitus oli maltillisempaa oikeistoa.

Ukraina-muistio

Venäläinen oppositiolehti Novaja Gazeta julkaisi helmikuussa 2015 Venäjän hallinnon muistion, joka oli laadittu ennen Venäjä-mielisen Ukrainan hallinnon romahtamista.[31] Helmikuun alussa 2014 laaditussa muistiossa[32] puhutaan Ukrainan pilkkomisesta osiin ja Itä-Ukrainan alueiden liittämisestä Venäjään. Muistion laatijoiden joukossa väitetään olleen muun muassa kapinallisia tukevaksi tiedetyn konservatiivis-isänmaallisen suurliikemies Konstantin Malofejevin. Malofejev tuntee monia Itä-Ukrainan tapahtummin osallistuneita kapinapäälliköitä.[33] Vuodettujen sähköpostien mukaan Malofejev on mukana salaisessa isänmaallisessa veljeskunnassa.[34]

Kriisin alkuvaihe

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisin tausta
Pääartikkeli: Itä-Ukrainan mielenosoitukset 2014
Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisin alkuvaihe

Ukrainan talousongelmat synnyttivät maan sisällä halua liittyä EU:n. Tämä synnytti kansanliikkeen, joka alkoi järjestää protesteja. Kun hallitus käytti helmikuun lopussa 2014 kovaa väkivaltaa protestien kukistamisessa, se ajautui umpikujaan. Venäjän tukema presidentti Viktor Janukovytš pakeni maasta. Valtaan noussut väliaikainen hallitus oli Venäjän median mielestä laiton ja fasistinen. Parlamentti yritti muuttaa venäläisten asemaa koskevaa lakia venäläisiä syrjiväksi. Pian venäläisaktivistit aloittivat protestiaallon ja Ukrainan hallitus syytti Venäjää näiden levottomuuksien lietsomisesta. Venäläis- ja ukrainalasiaktivistien välillä alkoi esiintyä satunnaisia yhteenottoja. Krimillä käyty aktivistien ja hallinnon kamppailu johti pian Venäjän interventioon.

Toukokuun alussa 2014 kuoli Odessassa 48 henkilöä väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, suuri osa Ukrainan hallitusta vastustavia mielenosoittajia. Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti Venäjää Odessan verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä itä-Ukrainan operaatiota.[35] Huhuista ja syytteistä huolimatta kaikki tunnistetut uhrit olivat Odessan asukkaita.[36]

Pian venäläisaktivistit järjestivät Krimillä kansanäänestyksen, jonka tuloksena alue liitettiin Venäjään. Länsi vastusti ankarasti Venäjän toimia Ukrainassa. Kun Ukrainan hallitusta tukevat länsivallat alkoivat painostaa Venäjää talouspakottein, kriisi laajeni kansainväliseksi.

Sota

 
(Klikkaa hiirellä karttaa.) Itä-Ukrainan kriisin kehityksen animaatio 7.1.2014.- 9.12.2014 välisenä aikana. Kelta-siniset alueet kartalla ovat Ukrainan hallituksen joukkojen venäläismielisiltä valtaamia alueita, punertavat alueet ovat venäläismielisten kapinallisten hallussa olleita alueita. Huomaa kriisissä syyskuussa 2014 tapahtunut käänne.

Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla toimivat eri separatistiryhmät alkoivat miehittää Itä-Ukrainan hallintorakennuksia. Ukrainan mellakkapoliisi oli voimaton ja osin halutonkin estämään näitä valtauksia. Sisäministeri Arsen Avakov uhkasi 11. huhtikuuta 2014 lopettaa valtaukset voimatoimin, jos ne jatkuvat[37]. 14. huhtikuuta Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti "terrorismin vastaisen operaation" aloittamisesta kapinallisia vastaan.[38] Terrorismin vastaisen operaation aluksi ukrainalaisia eliittisotilaita antautui venäläisille separatisteille.[39] Ukrainan armeijassa näytti esiintyvän taisteluhaluttomuutta ja petturuuttakin. Toukokuussa taisteltiin muun muassa Donetskin lentoaseman alueella. Kapinalliset olivat linnoittautuneet muun muassa Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkeihin. Slovjanskin ryhmää johti Venäjän sotilastiedustelun upseeri Igor Girkin alias "Strelkov"[40]. Eri kapinallisryhmillä oli myös keskinäisiä kahnauksia. Venäjältä tulleiden uskottiin pyrkivän kapinallisryhmissä niskan päälle. Kapinallisalueilla vallitsi laittomuus ja hallinto, jossa oli hirmuvallan piirteitä. Ukrainan armeija tulitti erityisesti Kramatorskia ankarasti, ja väki pakeni kaupungista.

Venäläismieliset kapinalliset ampuivat alas Ukrainan armeijan lentokoneita ja helikoptereita. Ukrainan armeija onnistui kokoamaan joukkonsa kesäkuussa 2014 laajaan operaatioon kapinallisia vastaan. Käyttämällä raskaista aseistusta armeija onnistui heinäkuun alussa ajamaan kapinalliset pois Slovjanskin seuduilta Donetskiin.[41] Armeija alkoi tulittaa Donetskia saartaen sen pitkien taistelujen jälkeen. Piiritetyssä Donetskissa oli pula muun muassa vedestä, sähköstä ja bensiinistä.

Venäläisiä vapeehtoisiksi kutsuttuja joukkoja raskaine aseineen tunkeutui Itä-Ukrainaan auttamaan ahdinkoon joutuneita kapinallisia elokuun lopussa 2014. Kapinalliset etenivät monella alueilla. Ukrainan armeija kärsi raskaita tappioita ja vetäytyi nopeasti.[42][43] Syyskuussa venäläismielisillä oli hallussaan koko Itä-Ukrainan Venäjän raja Luhansk–Mariupol-linjan takana.[44] Kapinallisten alueella asuvista Itä-Ukrainan venäjänkielisistä asukkaista suurin osa ei halunnut Ukrainan yhteyteen.[45].

Venäjä kiisti osallisuutensa sotatoimiin.[46] Syyskuussa 2014 sovittiin tulitauko, ja tehtiin rauhantunnusteluja Minskissä. Taistelut hiljenivät monin paikoin, mutta jatkuivat muun muassa Donetskin lähellä. Venäjä näytti vetäneen joukkojaan pois. Taistelut eivät tauonneet lokakuussakaan.

Donbassin alueen kapinalliset järjestivät parlamentti- ja toimeenpanovallan vaalit 2. marraskuuta 2014. Ukrainan hallituksen mielestä vaalit rikkoivat tulitaukosopimusta. Niinpä hallitus katkaisi kapinallisalueiden rahoituksen ja eristi sen muusta maasta, ja lähetti lisää joukkoja Itä-Ukrainaan. Toisaalta kapinalliset sanoivat Ukrainan rikkovan tulitaukosopimusta ja pyrkivän uuteen hyökkäykseen. Marraskuun alussa Venäjä oli lisännyt taas joukkojaan rajalla, ja Ukrainan armeijan mukaan venäläispanssarit ylittivät rajan.[47] Venäjä ilmoitti jälleen, ettei sillä ole sotilaita Ukrainassa. Donetskin lähelle venäläismielisten puolella siirrettiin paljon raskaita aseita[48] ja siellä oli kovaa tulitusta.[49]

Eri kapinallisryhmien välillä oli vuoden 2014 lopulla lisääntyviä keskinäisiä taisteluita.[50] Taistelut kiihtyivät jälleen tammikuun puolivälissä 2015[51], kun niskan päälle päässeet kapinalliset hyökkäsivät useilla alueilla.[52][53] Kriisin osapuolet ja Euroopan suurvallat sopivat Minskissä 12. helmikuuta 2015 uudesta tulitauosta[54], mutta muun muassa rajakysymys jäi ratkaisematta.[55] Venäjä toimitti rauhanneuvotteluiden aikana noin 50 panssarivaunua sekä kymmeniä raketinheitinjärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja Ukrainaan.[56]. Hauras tulitauko hiljensi taisteluja[57], mutta ne kiihtyivät toukokuussa uudelleen monissa paikoissa.[58] Toukokuussa Yhdysvalloista saapui kouluttajia Länsi-Ukrainaan.[59].

Kapinalliset valmistautuivat uusiin hyökkäyksiin toukokuussa 2015[60][61], kuten Ukrainan joukotkin. Taistelut kiihtyivät kesällä 2015.[62][63] Taistelut kiihtyivät[64], kun kapinallisten hyökkättyä.[65]. Kapinalliset vaativat itselleen koko Donetskin ja Luhanskin alueita[66] Venäjän puolella Ukrainan vastaisella rajalla oli suurin kriisin aikainen joukkojen keskitys.[67] Taistelut hiljenivät syyskuussa, jolloin uusi tulitauko piti melko hyvin.[68] Molemmat osapuolet vetivät lokakuussa raskaita aseitaan rintamalta.[69]. Mutta kauppasota Venäjän ja Ukrainan välillä kiihtyi[70]. Yksittäisiä välikohtauksia oli silti[71].

Venäjän sotilaat Ukrainassa

Lännessä ja Ukrainassa katsottiin laajalti Venäjän käyvän Ukrainassa salaista sotaa tuhansien sotilaiden voimin.[72] Venäjä kiisti jatkuvasti käyvänsä sotaa Ukrainassa, sanoen yksittäisten venäläisten "militaarien" ja vapaaehtoisten[73] sotivan siellä. Kuitenkin muun muassa Amnesty Internationalin mukaan Venäjä ruokki kriisiä.[74]

Venäjän rajan takaa virtasi miehiä ja aseita Donbassin alueen taisteluihin. Ajatusta Venäjän peitetystä toiminnasta Ukrainassa tukee esimerkiksi se, että Slovjanskin kapinajohtaja Igor Girkin alias Strelkov on Venäjän sotilastiedustelun upseeri.[75] Girkin kuitenkin lähti elokuussa 2014 pois maasta. Myös se, että Malesian lehtoyhtiön matkustajakone ammuttiin alas luultavasti Venäjältä tuodulla Buk-ohjuksella viittaa siihen, että ainakin osa Venäjän armeijan upseereista tukee Donbassin kapinaa.

Venäjän varusmiehiä painostettiin sopimussotilaiksi sotimaan Ukrainassa. Taisteluun menevien venäläisten sotilaiden piti hankkia toisenlainen univormu.[76] Venäläisiä sotilaita haudattiin yöllä[77] tai suljetuissa tilaisuuksissa, joita vartioivat poliisit.[78] Sotilaita kuoli "sotaharjoituksissa" Donin Rostovin alueella, joka on Ukrainasta itään. He olivat allekirjoittaneet vaitiolosopimuksen.[79]

Venäläisten sotilaiden kuolemia tutkivia journalisteja ja muita kriitikoita häirittiin useasti Venäjällä seuraamalla ja kimppuun käymällä.[80][81].

Silminnäkijät

Myös suomalaiset uutisryhmät näkivät venäläisjoukkoja Venäjä-Ukraina rajalla. Helsingin Sanomien toimittaja näki osin tunnuksettomista ajoneuvoista koostuvan saattueen, jossa oli kuorma-autoja ja raketinheittimiä.[82] YLEn kuvausryhmä kuvasi esimerkiksi helmikuun lopulla 2015 taisteluiden etulinjaan Mariupolin kaupunkiin johtavalla tiellä videolle venäläisiä raketteja ja venäläissotilaita. Venäläiset rajaviranomaiset yrittivät estää kuvaamista.[83]

Pihkovalainen paikallislehti kertoi, että esimerkiksi 16. elokuuta 2014 Pihkovasta lähetettiin 1 000 laskuvarjojääkäriä kohti Ukrainan Luhanskia. Lehden edustaja on pitänyt uskottavimpana selityksenä venäläisjoukkojen läsnäololle menettelyä, jossa sopimussotilaina Venäjän armeijassa palvelevien sopimukset irtisanotaan ja solmitaan uudet jonkin kolmannen tahon kanssa. Venäjän lain mukaan palkkasotilaana toimimisesta saisi jopa seitsemän vuotta vankeutta, joten sopimukset pidetään visusti salassa.[84] Eräs Ukrainassa haavoittunut venäläinen sotilas kertoi että heidät oli määrätty muka harjoituksiin, vaikka oli lähetetty taistelemaan Ukrainaan.[85] Venäläiset sotilaat kertoivat salaisesta sodastaan tiedotusvälineissä.[86][87][88][89][90] Tämä ei viitannut vapaaehtoisiiin, vaan siihen että sotilaat komennettiin taistelemaan Itä-Ukrainassa.

Vaientamistoimia

Venäjän viranomaiset määräsivät Pietarin "Sotilaiden äidit"-järjestön ulkomaisten agenttien luetteloon. Sinne olivat aiemmin päätyneet HRW, Amnesty, Levada ja Transparency-järjestötkin.[91]

Lausuntoja

Venäjän mukaan sotilaat olivat Ukrainassa "lomilla"[92][93][94] tai "harjoituksissa".[95]. Venäjän erikoissotilaita jäi kiinni Ukrainan puolelta rajaa[96] Sotilaiden äidit-järjestön mukaan satoja muun muassa "harjoitusonnettomuuksissa" kuollutta sotilasta olisi taistellut ja kaatunut Ukrainassa[97], ja että Itä-Ukrainassa olisi taistellut tuhansia venäläissotilaita. Järjestön mukaan kesä-elokuussa 2014 yli kymmenen tuhatta venäläissotilasta taisteli Ukrainassa.[98] Itä-Ukrainan kapinajohtaja Aleksandr Zahartšenko sanoi 28. elokuuta 2014, että kolme tuhatta venäläissotilasta oli ottanut lomaa taistellaakseen kapinallisten riveissä.[99]

Viron presidentti Ilves antoi helmikuussa 2015 YLE:lle haastattelun, jossa kertoi Venäjän joukoista Ukrainassa seuraavasti: "Toisella puolella on nykyaikainen kalusto ja Spetsnaz-erikoisjoukot. Toisella [Ukrainan] puolella on vapaaehtoisia, joilla on puutteellinen koulutus ja parhaimmillaan 80-lukulaisia eli 30 vuotta vanhoja aseita. Heillä ei ole sitä huipputekniikkaa, jota on Venäjän puolella ja jonka käyttöä ei muuten opi ihan tuosta vain. Ajatellaan vaikka Buk-ohjusta, joka ampui malesialaiskoneen. Ei sitä kuka vain laukaise. Bukin kaltaisten ohjusjärjestelmien hallinnan opettelu vie yli vuoden, koska kyse on huipputeknologiasta."[100]

Luvattomat autosaattueet

Ensimmäisen kerran Venäjä lähetti Ukrainan rajalle noin 270 kuorma-autoa 12. elokuuta 2014.[101] Saattue ylitti Ukrainan rajan ilman lupaa Ukrainalta 22. elokuuta 2014 ilman Ukrainan rajavartioston tai Kansainvälisen Punaisen Ristin suunniteltua tarkastusta.[102]

Venäjä lähetti useita kertoja autosaattueita Itä-Ukrainan rajan yli. Venäjän hätätilaministeriön mukaan joulukussa 2014 se oli lähettänyt Itä-Ukrainaan jo 9 500 tonnia ruokaa, rakennusmateriaaleja ja lääkkeitä. Ukrainan mukaan rekoissa oli mukana taistelutarvikkeita, esimerkiksi tykistön ammuksia. Marraskuun 2014 loppuun mennessä Venäjä oli lähettänyt kahdeksan rekisterikilvetöntä rekkasaattuetta, joista viimeisimmässä oli 106 tunnuksetonta autoa.[103].


Kauppasota, idän ja lännen välinen kriisi

Venäjä ja Ukraina kiistelivät kaasun hinnasta, ja Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan.selvennä

Venäjän mielestä Nato-maat kannustivat Ukrainan hallitusta käyttämään väkivaltaa venäläismielisten kukistamisessa. Toisaalta Yhdysvallat ja EU-maat syyttelivät Venäjää aseellisen separatismin tukemisesta ja luomisesta. Lännen mielestä Venäjä peitteli osuuttaan Ukrainan kriisissä eikä halunnut rauhaa Ukrainaan, vaan pyrki joko pilkkomaan tai horjuttamaan Ukrainaa, ja näin rankaisemaan maata sen kääntymisestä länteen. Länsi reagoi jyrkästi jo Krimin miehitykseen alkaen määrätä Venäjälle talospakotteita. Yhdysvallat ja EU asettivat Venäjälle eneneviä talouspakotteita Itä-Ukrainan sotatoimien ja yhä jatkuvan Krimin miehityksen takia. Venäjän vastaveto tähän olivat muun muassa vastapakotteet ja sotaharjoitukset. Myös jotkut länsimaiset kriitikot arvostelivat Venäjään kohdistettuja pakotteita tehottomiksi ja kriisiä pahentaviksi.[104]

Idän ja lännen välinen kriisi kiristyi entisestään, kun sota-alueen ylitse lentänyt Malaysia Airlinesin matkustajalentokone ammuttiin alas venäläisvalmisteisella BUK-ohjuksella heinäkuussa 2014. Surmansa sai 298 ihmistä.[105][106]

Elokuun lopussa EU lupasi uusia pakotteita Venäjälle. Venäjä muutti sotilasoppiaan siten, että se määritteli Naton ja sen liittolaiset vihollisiksi. Monet ennustivat idän ja lännen välirikosta pitkää. Venäjän ja lännen välistä nokittelua verrattiin kylmään sotaan ja "Suureen peliin", jossa Iso-Britannia ja Venäjä kamppailivat etupiireistä 1800-luvulla keski-Aasiassa.

Informaatiosota

Ukrainan, Venäjän ja länsivaltojen tiedonvälitys esitteli runsaasti erilaisia sotaan liittyviä oletuksia. Sekä Ukrainan että Venäjän tiedotusvälineet levittivät oman kantansa mukaisesti värittynyttä tietoa kriisistä.[107][108] Molempien maiden hallitukset ja mediat myös pyrkivät sensuroimaan kriisiin liittyviä asioita. Venäjän mediassa varsinkin sodan alussa Ukraina uusi hallitus esitettiin laittomana ja fasistisena. Ukrainan hallitus peitteli sen armeijan pommittamia siviilialueita. Sen tiedotus liioitteli Venäjän uhkaa. Venäjän hallitus salaili joukkojensa osuutta Itä-Ukrainan sotaan. Venäjä käytti myös "trolliarmeijaa" eli nimimerkkejä käyttäviä, verkkokeskusteluja häiriköiviä kommentaattoreita sosiaalisessa mediassa ja Yle Uutiset keräsi myös yleisöltä tietoa verkossa häiriköivistä Venäjä-trolleista. Ne olivat osa konfliktissa käytävää informaatiosodankäyntiä.[109][110][111]

Itä-Ukrainan hallinto

Maaliskuussa 2016 saksalainen Bild-lehti julkaisi otteita saamastaan asiakirjasta. Sen mukaan Itä-Ukrainaa hallinnoidaan Venäjältä käsin eräänlaisessa varjohallituksessa. Lehden haltuunsa saaman asiakirjan mukaan venäläinen ministeriöiden välinen komissio päättää kaikista tärkeistä asioista Itä-Ukrainassa.[112] "Varjohallitusta" johtaa varaministeri Sergei Nazarov. Korkeat Venäjän viranomaiset ovat pitäneet asiakirjaa aitona.[113]

"Kansantasavaltojen" eli kapinallisalueiden johto muodostuu venäläisistä, entisen valtapuolueen jäsenistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. ICG:n raportissa johto myönsi roolinsa erittäin rajoitetuksi. "Kapinan" tavoitteen katsotaan olevan Ukrainan pitäminen heikkona.[114]

Presidentinvaalit

Pääartikkeli: Ukrainan presidentinvaalit 2014

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti pyrkivänsä yhteistyöhön lännen ja uuden Ukrainan hallituksen kanssa riippumatta siitä, kuka voittaa presidentinvaalit.[115] Putin sanoi, että Venäjän suurin huolenaihe on Ukrainan mahdollinen liittyminen Natoon.[115]. Presidentinvaalit voitti vaalien ennakkosuosikki, suklaamiljonääri Petro Porošenko.[116] Porošenko sanoi neuvottelevansa Venäjän, mutta ei terroristien kanssa. Venäjä ei tunnustanut Ukrainan uutta hallitusta.[117]

Matkustajakoneen alasampuminen

Pääartikkeli: Malaysia Airlinesin lento 17

Malaysia Airlinesin lento 17 (MH17/MAS17) oli matkustajalento Amsterdamista, Alankomaista Kuala Lumpuriin, Malesiaan. Boeing 777-200ER -lentokone syöksyi 17. heinäkuuta 2014 maahan Torezin kaupungissa Ukrainassa, 40 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Ihmisoikeusrikkomukset

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisin ihmisoikeusrikkomukset

YK ja muut ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt pitivät kriisin osapuolten ihmisoikeusrikkomuksia sodan sääntöjen tai ihmisyyden vastaisina. Kaikki sodan osapuolet ovat rikkoneet ainakin jossain määrin sodan sääntöjä ja humaanisia periaatteita.

YK:n, Amnestyn ja HRW:n tiedotteissa syytettiin kapinallisia muun muassa siviilien kidutuksista, murhista ja sieppauksista muun muassa lunnaita varten. Raporteissa syytetään separatisteja myös liian ankarista rangaistuksista ja siviilien määräämisestä pakkotyöhön. Selviytyneiden kertomukset tukevat väitettä.[118] Esimerkiksi Venäjän virallinen tiedotus ei tunnustanut tätä. Venäläismieliset ja Venäjä syyttivät Ukrainan hallitusta siviilien asuinalueiden tulituksesta raskain asein.lähde? Ukrainan virallinen tiedotus vaikeni tästä. Amnesty Internationalin mukaan Ukrainan vapaahtoispataljoonat sieppasivat ja pahoinpitelivät ihmisiä.lähde?

Sodan uhrit

Taisteluissa oli kuollut huhtikuusta heinäkuun alkuun 2014 mennessä noin 200 Ukrainan sotilasta ja haavoittunut hieman yli 600. Seperatistitaistelijoita oli kuollut noin 800. Siviilejä oli kuollut ainakin 250. 110 000 ihmistä oli paennut Venäjälle ja 54 000 Ukrainan sisällä.[119]

Kesän 2014 kuluessa pakolaisvirrat kasvoivat. YK:n pakolaisjärjestön mukaan 5. elokuuta 2014 Venäjän puolelle oli paennut jo noin 730 000 ihmistä ja Ukrainan sisäisiä pakolaisia on arviolta 117 000.[120]

Hallitusta vastaan taistelevien kapinallisten aseistautuneet ryhmät

lähde?

Ulkomaisia yksiköitä ja yksittäistaistelijoita

Ukrainan asevoimien joukko-osastot ja Ukrainan sisäasiainministeriön joukot

Pääartikkeli: Luettelo Itä-Ukrainan kriisin ukrainalaisista joukko-osastoista

Ukrainan armeijan apuna taisteli jalkaväkenä vapaaehtoispataljoonia, esimerkiksi Azovin, Donbasin ja Aidarin pataljoonat. Nämä pataljoonat olivat monesti äärikansallismielisten[121], muun muassa Oikean Sektorin perustamia[122], mutta toimivat Ukrainan sisäministeriön alaisuudessa[123].

Unkarin vaatimukset

Toukokuussa 2014 Unkarin oikeistolainen pääministeri Viktor Orbán vaati Länsi-Ukrainaan kuuluvalle Taka-Karpatialle autonomiaa. Alueen väestöstä on merkittävä osa taustoiltaan unkarilaisia.[124] Vuoden 2001 väestönlaskennassa tämän maaseutuvaltaisen alueen väestöstä oli taustoiltaan ukrainalaisia 80,5 prosenttia ja unkarilaisia 12,1 prosenttia (noin 151 100 henkeä).[125][126]

Reaktiot maailmalla

Ruotsi

Keväällä 2014 Ruotsin hallitus ilmoitti pitkittyneen Ukrainan kriisin osoittavan, että Ruotsin on lisättävä puolustusmenojaan turvatakseen rajansa.[127] Elokuun lopulla Ruotsin puolustusvoimat ilmoitti nostavansa esikuntavalmiutta pääesikunnassa ja vahvistavansa tiedustelutoimintaa.

Suomi

Elokuun lopussa 2014 Suomen Ilmavoimat ilmoitti nostavansa valmiuttaan venäläisten toistuvien ilmatilaloukkausten vuoksi. Samalla lentokalustoa siirrettiin Etelä-Suomeen.

Yhdysvallat

Joulukuussa 2014 Yhdysvaltain kongressi halusi lähettää Ukrainaan aiemman "ei-tappavan sotilasavun" lisäksi myös tappavaa sotilasapua, muun muassa panssarintorjunta-aseita ja ammuksia. Kongressi halusi myös pakotteita niille venäläisille yhtiöille, jotka vievät aseita Ukrainan separatisteille. Presidentti Obama ei ollut varma, allekirjoittaako hän lain.[128]

Nato

Nato päätti keväällä 2014 vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa. Nato vahvisti joukkojaan maalla, merellä ja ilmassa. Baltian ilmapuolustus kolminkertaistettiin ja Viron Ämariin perustettiin lentotukikohta.[129][130]

Naton jäsenvaltiot myös lisäsivät sotilaallista läsnäoloaan eri maissa muun muassa Latviassa, Liettuassa, Virossa ja Puolassa.lähde?

Jäsenvaltio maavoimat merivoimat ilmavoimat toimenpide alku loppu yksikkö
Latvia
Liettua 150 maahanlaskujoukkojen harjoitukset 20140426 [131]
Viro
Puola

Katso myös

Lähteet

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ Ilta-Sanomat, Ulkomaat
  2. ↑ Kati Hyttinen: Milloin kriisistä tulee sota Mtv.fi. Viitattu 28.7.2014.
  3. ↑ a b Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä Helsingin sanomat. 24.2.2015. Helsingin sanomat. Viitattu 24.2.2015.
  4. ↑ Ukraine internal displacement nears 1 million as fighting escalates in Donetsk region The UN Refugees Agency. 6.2.2015. Yhdistyneet Kansakunnat. Viitattu 20.2.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Venäläinen analyytikko: "Venäjä ei ikinä päästä Ukrainaa" 11.11.2015
  6. ↑ Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä Helsingin sanomat. 24.2.2015. Helsingin sanomat. Viitattu 24.2.2015.
  7. ↑ Ukrainan aseteollisuus on kriisin ydin Kaleva. 12.9.2014. Kaleva. Viitattu 24.2.2015.
  8. ↑ Novaja Gazeta: Venäjä suunnitteli Ukrainan osien haltuunottoa jo Janukovytšin vallassa ollessa Ylen uutiset. 24.2.2015.
  9. ↑ Kolmas syy, miksi Venäjä haluaa Ukrainan Taloussanomat. 17.8.2014. Viitattu 24.2.2015.
  10. ↑ Tämä on Venäjä Helsingin Sanomat. 11.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  11. ↑ Etyj: Itä-Ukrainassa lukuisia tulitaukorikkomuksia kapinallisten puolelta Ylen Uutiset. 20.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  12. ↑ Kapinallisjohtaja: Voimme tulittaa omalla alueellamme Yle Uutiset. 15.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  13. ↑ Ukraine calls for U.N. peacekeepers to observe ceasefire Reuters. 19.2.2015. Viitattu 20.2.2015.
  14. ↑ Russia accuses Ukraine of aiming to destroy Minsk accords BBC News. 19.2.2015. BBC News. Viitattu 20.2.2015.
  15. ↑ Turun Sanomat: Ukraina aloittaa ”terrorismin vastaisen operaation”
  16. ↑ Iltalehti; Ukraina aloitti sotilasoperaation
  17. ↑ Punainen Risti: Ukrainassa käydään sisällissotaa – Donetskissa taas verisiä taisteluita Ylen uutiset. 23.7.2014. Viitattu 23.7.2014.
  18. ↑ Kati Hyttinen: Milloin kriisistä tulee sota Mtv.fi. Viitattu 28.7.2014.
  19. ↑ Helsingin Sanomat: Venäjä käy sotaa – sen voisivat Suomen valtiojohtajatkin tunnustaa
  20. ↑ Lännessä tehty suuri virhe?
  21. ↑ Arto Huovinen: Ukrainan kriisiin etsitään nyt tosissaan ratkaisua Kansan Uutiset Viikkolehti. 22.8.2014. Viitattu 23.8.2014.
  22. ↑ Venäjän ulkoministeri: Naton "holtiton" laajentuminen on virhe Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 19.11.2014
  23. ↑ Puolustusministeri listasi Venäjän uhat: Terrorismi ja Naton laajeneminen Yle Uutiset Ulkomaat 10.11.2013
  24. ↑ Rasmussen ja Breedlove tukevat Naton laajenemista Itä-Eurpooppaan Lue lisää: http://finnish.ruvr.ru/2014_08_19/Rasmussen-ja-Breedlove-tukevat-Naton-laajenemista-Ita-Eurpooppaan-5677/ Rasmussen ja Breedlove tukevat Naton laajenemista Itä-Eurooppaan Venäjän Ääni 9.8.2014
  25. ↑ Kanervan tavannut Lavrov: Ukrainan Nato-jäsenyys uhka kansalliselle yhtenäisyydelle
  26. ↑ Uusisuomi.fi
  27. ↑ Venäjän ulkoministeri syyttää länttä vallanvaihdon tavoittelusta Yle uutiset ulkomaat
  28. ↑ Ukraina luopuu liittoutumattomuudesta Ukraina näpäytti Venäjää vain päivää ennen neuvotteluita
  29. ↑ Venäjä suomii Ukrainan Nato-päätöstä
  30. ↑ Ukraina kääntyy kohti Natoa
  31. ↑ Putinin väitetään päättäneen Ukrainan sodasta ja Krimistä jo ennen Maidanin vallankumousta
  32. ↑ Venäläislehti: Asiakirjat todistavat Venäjän suunnitelleen Ukrainan hajottamista
  33. ↑ Vladimir Putinin Ukraina-strategian valmisti vähän tunnettu oligarkki
  34. ↑ Vuodettu Kremlin sähköposti: Ukrainan sodan johtajia hämärässä veljeskunnassa
  35. ↑ Ukraina syytti Venäjää Odessan verilöylystä hs.fi.
  36. ↑ Odessa: Who is to blame for 46 Odessa deaths? Kyiv Post.
  37. ↑ Ilta-Sanomat, Ulkomaat
  38. ↑ Ilta-Sanomat, Ulkomaat
  39. ↑ Ilta-Sanomat, Ulkomaat]
  40. ↑ Meet Igor Strelkov, The Face Of The Insurgency In Eastern Ukraine
  41. ↑ Ukrainan armeijalle merkittävä voitto Kapinallisjohtaja syytti Putinia Venäjän-mielisten kapinallisjoukkojen hylkäämisestä
  42. ↑ Ukrainan joukot vetäytyvät Luhanskin liepeillä
  43. ↑ Separatistit valtaavat Itä-Ukrainaa – tiedustelutietoa Venäjän armeijan yksiköistä
  44. ↑ Ukraina: Kapinallisten hallussa koko raja-alue Luhanskista Asovanmerelle
  45. ↑ Sota vei halut yhteiseloon Itä-Ukrainan kylissä Sota on jakanut kansan Mariupolin alueella. Rintamalinjojen väliin jääneessä Šyrykonen kylässä kannatetaan kapinallisia ja Venäjää.
  46. ↑ Minna Pye: Venäjä aseistaa kapinallisia – länsi pohtii vastatoimia Yle Uutiset Ulkomaat. 29.8.2014.
  47. ↑ Ukraina: Kymmeniä venäläisiä panssarivaunuja oli tulossa maahan
  48. ↑ Etyjin tarkkailijat todistivat asekuljetuksia Itä-Ukrainassa – järjestö "hyvin huolissaan"
  49. ↑ Donetskissa voimakasta tykistötulta
  50. ↑ Venäläinen ex-sotapäällikkö kehottaa Venäjän joukkoja lähtemään Ukrainasta
  51. ↑ HS Ilta: Miksi taistelut Ukrainassa kiihtyvät jälleen?
  52. ↑ Yle Uutiset Donetskissa: Taistelut kiihtyvät Itä-Ukrainassa
  53. ↑ Taistelut kiihtyivät Itä-Ukrainassa - Mariupolissa kymmeniä uhreja
  54. ↑ Näistä löytyi sopua Minskin kokouspöydässä:
  55. ↑ Minskin laiha anti: Hengähdystauko Ukrainan sotaan yle.fi
  56. ↑ Ukraina: Venäjältä tuli 50 panssarivaunua Ukrainaan neuvottelujen aikana 12.2.2015 aamulehti.fi
  57. ↑ Ukraina: Hyökkäykset maan itäosassa rauhoittuneet Hs.fi. Viitattu 25.5.2015.
  58. ↑ Itä-Ukrainassa leimahti taas - Ukraina hakee tukea EU:lta Iltalehti. Viitattu 25.5.2015.
  59. ↑ Näin USA kouluttaa Ukrainan sotilaita Iltalehti. Viitattu 25.5.2015.
  60. ↑ Venäjä kokoaa voimiaan Ukrainassa - "Valmistautuu hyökkäykseen" Iltalehti. 18.5.2015. Viitattu 25.5.2015.
  61. ↑ Kenraaliluutnantti Frederick Hodges vierailee HelsingissäUSA:n Euroopan-joukkojen komentaja: Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ehkä merkki seuraavasta hyökkäyksestä Hs.fi. Viitattu 25.5.2015.
  62. ↑ Itä-Ukrainassa tilanne kiristyy: Yksi kovimmista taisteluista sitten helmikuun tulitauon Mtv3. 3.6.2015. Viitattu 5.6.2015.
  63. ↑ Ukrainan sodan pelätään roihahtavan uudelleen Helsingin sanomat. 17.8.2015. Viitattu 17.8.2015.
  64. ↑ Ukrainan taistelut vain kiihtyvät, Mtv.fi
  65. ↑ Ukraina: Separatistit aloittaneet laajamittaisen hyökkäyksen
  66. ↑ Itä-Ukrainan etulinjassa kyllästytty taistelemiseen – separatistisotilas haluaisi jo kotiin
  67. ↑ Verkkouutiset
  68. ↑ Ukraina: Tulitauko pitänyt ensi kertaa viikon
  69. ↑ Yle uutiset
  70. ↑ Ukrainan ja Venäjän väliset suorat lennot kielletään, Yle uutiset
  71. ↑ Ukrainan itärintama hiljeni – tutkijat varoittavat uudesta leimahduksesta
  72. ↑ Mitä todisteita on Venäjän sotatoimista Ukrainassa?
  73. ↑ The worst excuses Russia has given for its forces being in Ukraine
  74. ↑ Amnesty: Ukrainan sotijat eivät piittaa siviilien hengestä, Venäjä ruokkii konfliktia
  75. ↑ Ukrainan kapinalliset nimesivät GRU-miehen komentajakseen
  76. ↑ Tommi Parkkonen: Ukrainalaissotilas Iltalehdelle, "Sotilaita pakastimissa" Iltalehti. 3.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  77. ↑ Kasperi Summanen: Venäläissotilaat kertovat totuuden: Tällainen on Vladimir Putinin sota Verkkouutiset. 11.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  78. ↑ Arja Paananen: Venäjällä outoja hautajaisia - kuolivatko he Ukrainassa? Ilta-Sanomat. Viitattu 27.8.2015.
  79. ↑ Järjestö: Jo yli 700 venäläissotilasta kaatunut Itä-Ukrainassa Ilta-Sanomat. 4.2.2015. Viitattu 27.8.2015.
  80. ↑ Oudot miehet vartioivat hautausmaita - venäläissotilaiden kuolemia tutkivien kimppuun käydään
  81. ↑ Huhut kiertävät: Olivatko sotilaat kuolleet Ukrainassa? Helsingin Sanomat. 13.9.2014. Viitattu 27.8.2015.
  82. ↑ HS:n toimittaja näki venäläisjoukkoja liikkeellä Ukrainan suuntaan HS.fi. 29.1.2015.
  83. ↑ Ylen kuvausryhmä kohtasi Venäjän sotilassaattueen lähellä Ukrainan rajaa – katso video Yle. 23.2.2015.
  84. ↑ Pihkovan venäläissotilaat haudattiin salaa – HS vieraili kaupungissa Helsingin Sanomat. 13.9.2014.
  85. ↑ Ukrainalaissotilas Iltalehdelle "Sotilaita pakastimissa"
  86. ↑ Guardian löysi venäläissotilaan sometilin: "Parempi, että pysytte tietämättöminä, sillä totuus on hirveä"
  87. ↑ Venäläissotilaat kertovat totuuden: Tällainen on Vladimir Putinin sota
  88. ↑ Newsweek Europe Exclusive: Russian Soldiers Reveal the Truth Behind Putin's Secret War
  89. ↑ ”Sanoin vaimolleni lähteväni sotaan”- Amerikkalaislehti julkisti oudon muistion
  90. ↑ "Vain 10 meistä jäi eloon" - onko uusi ääninauha todiste Venäjän sodasta Itä-Ukrainassa?
  91. ↑ Laura Halminen: Sotilaiden äidit kutsui Ukrainan tilannetta hyökkäykseksi Järjestö pyysi Putinia tuomaan sotilaat kotiin – lisättiin ulkomaiseksi agentiksi Helsingin Sanomat. 29.8.201. Viitattu 27.8.2015.
  92. ↑ Separatistijohtaja: Separatistien joukoissa lomalla olevia venäläissotilaita
  93. ↑ Venäläiskanava näytti sotilaan hautajaiset - kuoli "lomalla" Ukrainassa
  94. ↑ "Lomalla ja vahingossa" – Viisi huonointa tekosyytä Venäjän joukoille Ukrainassa
  95. ↑ Ukrainassa kuolleita venäläissotilaita viety Petsamoon
  96. ↑ Ukrainan kiinniottamat sotilaat: "Meidät lähetettiin tykinruuaksi"
  97. ↑ Omaiset jäljittävät Ukrainassa taistelleita venäläissotilaita – ruumiita tuotu Petsamoon asti
  98. ↑ Äiti-Venäjä uhraa poikiaan – "Ukrainassa taistellut kolmen viime kuukauden aikana yli 10 000 venäläissotilasta"
  99. ↑ Separatistijohtaja: Venäläissotilaita taistelee separatistien riveissä Itä-Ukrainassa
  100. ↑ A-studio Jakso 5/1872 (Linkki vanhenee, mutta saatavilla Elävästä Arkistosta myöhemmin.) Yle uutiset. 9.2.2015.
  101. ↑ Itar-Tass: Koko avustussaattue saapunut Luhanskiin Yle. 22.8.2014.
  102. ↑ Ukraina rajan yli tulleesta avustussaattueesta: Venäjän invaasio Yle. 22.8.2014. Viitattu 9.12.2014.
  103. ↑ Ukraina: Luvaton autosaattue ylitti taas rajan Venäjältä Yle. 30.11.2014. Viitattu 9.12.2014.
  104. ↑ Suomalainen asiantuntija huolestui: Ajetaanko Venäjää asevoimien käyttöön?
  105. ↑ Malesialainen matkustajakone ammuttu alas Ukrainassa HS.fi. 17.7.2014. Viitattu 9.12.2014.
  106. ↑ MH17-turmakoneessa olikin 298 ihmistä - Suurin osa hollantilaisia Lentoposti.fi. 18.7.2014.
  107. ↑ Urpelainen, Anna-Kaisa: BBC: Näin Venäjän televisio harhauttaa katsojia Ilta-Sanomat. 24.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 17.4.2016. <
  108. ↑ Urpelainen, Anna-Kaisa: Näin Putin on aseistanut Venäjän median käyttöönsä Ilta-Sanomat. 23.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 17.4.2016.
  109. ↑ Tervo, Jari: Jari Tervo: Trolliarmeija Yle Uutiset. 16.9.2014. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 17.4.2016.
  110. ↑ Aro, Jessikka: Oletko joutunut Venäjän trolliarmeijan kohteeksi – kerro kokemuksistasi Yle Uutiset. 15.9.2014. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 17.4.2016.
  111. ↑ Brännare, Stina: Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas Yle Uutiset. 12.9.2014. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 17.4.2016.
  112. ↑ Saksalaislehti: Itä-Ukrainan hallintoa pyöritetään Venäjällä Keskisuomalainen. 30.3.2016. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 30.3.2016.
  113. ↑ Hannula, Tommi: Saksalaislehti: Itä-Ukrainaa johtaa todellisuudessa Venäjän perustama varjohallitus Helsingin Sanomat. 30.3.2016.
  114. ↑ Niemeläinen, Jussi: Oma päätös vai pakko? Helsingin Sanomat. 31.3.2016.
  115. ↑ a b Hallamaa, Teemu: Putin: Ukrainassa täysimittainen sisällissota Yle uutiset ulkomaat. 23.5.2014. Yle. Viitattu 23.5.2014.
  116. ↑ Paananen, Arja: Poroshenko julistautui Ukrainan presidentiksi Ilta-Sanomat. 25.5.2014. Sanoma Oy. Viitattu 17.4.2016.
  117. ↑ Aro, Jessikka: Ukraina haluaa Venäjän tunnustavan uuden presidentin – syyttää valtavasta propagandakampanjasta Yle Uutiset. 31.5.2014. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 31.5.2014.
  118. ↑ Separatistien nöyryyttämä ukrainalaisnainen: Tämä kuva pelasti henkeni MTV Uutiset. 7.9.2014. MTV Internet. Viitattu 17.4.2016.
  119. ↑ Ukraine crisis: Rebels abandon Sloviansk stronghold BBC News. 5.7.2014. BBC News Services. Viitattu 17.4.2016. (englanniksi)
  120. ↑ Nurminen, Jussi: UNHCR: Ukrainasta paennut Venäjälle 730 000 ihmistä Yle Uutiset. 5.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
  121. ↑ Salaperäinen Azov-pataljoona – miehet hiihtonaamareissa
  122. ↑ Vapaaehtoisia Ukrainan pataljooniin jonoksi asti
  123. ↑ Ukraina ulkoisti osan sotimisesta yksityisille pataljoonille
  124. ↑ Yrjö Kokkonen: Ukrainan tuska kasvaa – Ukrainan unkarilaisillekin vaaditaan autonomiaa Yle Uutiset. 17.5.2014. Viitattu 18.5.2014.
  125. ↑ About number and composition population of Zakarpattia region by data All-Ukrainian census of the population 2001. National structure (Taka-Karpatian alueen asukkaiden kansallisuus 2001 väestönlaskennassa) Ukrainan tilastokeskus, ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)
  126. ↑ Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 19.5.2014. (ukrainaksi)
  127. ↑ Sweden's Leaders Say More Money Is Needed to Secure Borders ´The Wall Street Journal. Viitattu 15.8.2014.
  128. ↑ USA:n kongressi haluaa aseistaa Ukrainaa Yle. 13.12.2014. Viitattu 13.12.2014.
  129. ↑ "Rasmussen: Nato vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa" Yle, Julkaistu 16.4.2014 Viitattu 16.4.2014
  130. ↑ "Nato vastaa Venäjän toimiin – lentotukikohta Viroon" Helsingin Sanomat 16.4.2014, Viitattu 16.4.2014
  131. ↑ Reuters.com

Kirjallisuutta

  • Laurén, Anna-Lena & Lodenius, Peter: Ukraina – rajamaa. Suomennos: Liisa Ryömä & Robert Ryömä. Helsinki: Teos: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-851-648-7.
  • Ukraina kriisissä, Arto Luukkanen, Auditorium Helsinki 2015, ISBN 978-952-7043-62-2

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itä-Ukrainan_sota&oldid=15664825”