Tapio Levo
Tapio Antero Levo[1] (s. 24. syyskuuta 1955 Pori) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja.
| Tapio Levo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
24. syyskuuta 1955 Pori |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Pratu, Bratu |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 87 kg |
| Pelinumero | 12 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1972–1993 |
| Seurat |
Ässät (SML) Colorado Rockies (NHL) New Jersey Devils (NHL) HPK (SML) Junkkarit HT (I-divisioona) |
| NHL-varaus |
139. varaus, 1975 Pittsburgh Penguins |
Levo muistetaan etenkin Ässien hyökkäävänä puolustajana. Hän pelasi Porissa 18 kautta (1972–1981 ja 1983–1992). Levo kiekkoili myös kahden kauden verran Pohjois-Amerikassa ja HPK:ssa uransa päätöskauden. Levo on yksi SM-liigan tehokkaimpia puolustajia kautta aikojen. Hän teki pisteet 201+215 pelaamassaan 593 runkosarjaottelussa. Pudotuspelien 60 ottelussa Levolle kertyi saldo 22+22. Hän voitti yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä kuusi mitalia.
Pohjois-Amerikassa Levo pelasi kaksi vuotta. Ensimmäisen kauden hän edusti Colorado Rockies -seuraa ja toisen kauden New Jersey Devilsiä Coloradon Rockiesin siirryttyä sinne. Levo oli kummallakin kaudellaan joukkueensa tehokkaimpia puolustajia. Hän teki NHL:n heikoimpiin lukeutuvissa joukkueissa tehot 16+53 107 ottelussa.
Levo oli jo päättänyt paketoida uransa kevääseen 1992, mutta Kalajoen Junkkareiden valmentaja ja entinen pelikaveri Ässistä, Antero Kivelä sai houkuteltua hänet vielä pelaamaan divariin. Sieltä hänet houkuteltiin vielä siirtotakarajalla tuomaan kokemusta HPK:n puolustukseen kevään pudotuspeleihin. Pitkä ura päättyi siten hopeamitaliin Hämeenlinnassa.
Suomea Levo edusti viisissä MM-kisoissa, kerran olympialaisissa ja kahdessa Kanada-cupissa. MM-kisoissa 1982 Levo oli Leijonien avainpelaajia ja myös vuoden 1981 Kanada-cupissa maajoukkueen ykköskentässä. Hän pelasi yhteensä 152 A-maaottelua saldolla 26+18.
Jääkiekkouransa jälkeen Levo on toiminut haastemiehenä Satakunnan käräjäoikeudessa. Tammikuussa 2010 Levoa vastaan nostettiin Satakunnan käräjäoikeudessa virkarikossyyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.[2] Hän sai kesäkuussa 2010 käräjäoikeudessa varoituksen ja joutui maksamaan korvauksia valtiolle noin 300 euroa.[3]
Sisällysluettelo
Saavutukset ja palkinnotMuokkaa
- 1 Suomen mestaruus (1978)
- 4 SM-hopeaa ja 1 -pronssi
- SM-liigan paras puolustaja (1984, 1985)
- Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1984, 1985)
- Pittsburgh Penguins varasi Levo NHL:ään numerolla 139 vuonna 1975
- Suomen Jääkiekkoleijona #100
- Ässät on jäädyttänyt Levon numeron 12
LähteetMuokkaa
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Tapio Levo Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Ex-kiekkoilijalle virkarikossyyte Ilta-Sanomat. 20.1.2010. Viitattu 14.4.2010.
- ↑ Aalto, Harri: Levolle varoitus virkavelvollisuuden rikkomisesta Satakunnan Kansa. 8.6.2010. Viitattu 14.10.2010.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Levon tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
- Tapio Levo nhlfinns.com:ssa
| Edeltäjä: Nikolai Makarov |
Pekka Rautakallio -palkinnon voittaja 1984 & 1985 |
Seuraaja: Pekka Rautakallio |