Avaa päävalikko

Lalli Partinen

suomalainen jääkiekkoilija

Lalli Simo Samuli Partinen (s. 20. elokuuta 1941 Kannonkoski) on suomalainen pelaajauransa lopettanut jääkiekkopuolustaja, joka edusti urallaan SM-sarjassa sekä SM-liigassa Saimaan Palloa ja HIFK:ta.

Lalli Partinen
Lalli Partinen
Lalli Partinen
Henkilötiedot
Syntynyt 20. elokuuta 1941 (ikä 78)
Kannonkoski
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka puolustaja
Maila left
Pituus 186 cm
Paino 99 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1959–1977
Seurat SaiPa, HIFK

Partinen oli Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja vuosina 1986–1988. Sen jälkeen hän siirtyi takaisin Lappeenrantaan, jossa Partinen työskenteli isännöitsijätoimistossa vuoteen 1999. Nykyisin hän on eläkkeellä.

Partinen valittiin kunnallisvaaleissa 2012 Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon sitoutumattoman Myö-kansalaisliikkeen ehdokkaana.[1]

Sisällysluettelo

PeliuraMuokkaa

Partinen pelasi urallaan Saimaan Pallossa (1959–1969) ja HIFK:ssa (1969–1977). SaiPan kapteenina hän toimi vuosina 1962–1969. 436:ssa ottelussa kovaotteinen Partinen keräsi yhteensä 165 tehopistettä (56 + 109), mutta jäähyminuutteja kertyi peräti 858. Partinen johtikin Suomen pääsarjan jäähytilastoa aina kauteen 2002–2003 asti, jolloin Toni Mäkiaho ohitti hänet. Partisella oli hallussaan myös SM-liigan yhden kauden jäähyennätys (116 jäähyminuuttia) aina vuoteen 1987 asti.

”Punaiseksi kolmoseksi” kutsuttu Partinen oli kaukalossa pelätty pelaaja. Lempinimi tuli Partisen pelinumerosta ja HIFK:n punaisesta peliasusta. Partinen muun muassa teloi Ljubljanan MM-kilpailuissa vuonna 1966 tšekkoslovakialaisen Josef Černýn. Partisen viimeisiksi jääneissä vuoden 1973 MM-kilpailuissa hän taklasi Puolan huippuhyökkääjä Krzysztof Białynickia niin pahasti, että puolalaispelaaja ei polven vääntymisen takia nähty enää jatkossa kansainvälisillä jäillä.

JäähyväisotteluMuokkaa

Partisen jäähyväisottelu järjestettiin syyskuussa 1977, kun HIFK kohtasi Helsingin jäähallissa yli 4000 katsojan edessä Ässät. Kyseessä ei ollut normaali kausi- tai näytösottelu, vaan tapahtumalla haluttiin kunnioittaa uransa lopettavaa Partista. Tapahtuma on ainoa suomalaiskiekkoilijalle erikseen järjestetty jäähyväisottelu.

Ottelun jälkeen Partinen sai seuraltaan lahjaksi jättimäisen, yli kolmimetrisen kiekkomailan. Hän lahjoitti mailan suoraan Urheilumuseolle.[2]

PerheMuokkaa

Partinen asuu Lappeenrannassa ja hänellä on kaksi lasta. Hänen vaimonsa kuoli vuonna 2012.[3]

Partinen sai etunimensä talonpoika Lallin mukaan. Hänen isänsä kirjoitti sotarintamalta kirjeen kotiin, jossa sanoi, että jos lapsi on poika se on nimettävä Lallin mukaan, koska hän ensimmäisenä torjui vieraan vallan edustajaa Suomen maaperällä tappaessaan piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Isä ehti nähdä Lallin vain ristiäisissä.

SaavutuksetMuokkaa

  • 2 SM-kultaa (1970, 1974)
  • 2 SM-hopeaa ja 3 -pronssia
  • MM-kilpailut 1965, 1966, 1968 (myös olympialaiset), 1969, 1970, 1973
  • Valinta SM-sarjan tähdistökentälliseen (1965, 1973)
  • Aateloitu jääkiekkoleijonaksi (numero 52)
  • Saimaan Pallo on jäädyttänyt Partisen pelinumeron 3

LähteetMuokkaa

  1. Perstaklaus vei komeasti valtuustoon 28.10.2012. Etelä-Saimaa. Viitattu 29.10.2012.
  2. [https://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikkeli/62-lalli-partinen/3864690#gs.Z2UDXCs
    1. 62 Lalli Partinen] mtv.fi. Viitattu 25.6.2018.
  3. Lalli Partinen järkyttyi vaimonsa kohtelusta Imatralainen. 30.8.2012. Viitattu 13.12.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa