New Jersey Devils

yhdysvaltalainen NHL-seura

New Jersey Devils on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Newark New Jerseyn osavaltiossa. Seura kuuluu NHL-liigan Itäisen konferenssin Metropolien divisioonaan.

New Jersey Devils
Historia Kansas City Scouts
1974–1976
Colorado Rockies
1976–1982
New Jersey Devils
1982–
Perustettu 1974
Kaupunki Yhdysvallat Newark, New Jersey
Kotiareena Prudential Center
– kapasiteetti 16 514
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Metropolien
Värit               
Toimitusjohtaja Yhdysvallat Tom Fitzgerald
Päävalmentaja Kanada Travis Green
Kapteeni Sveitsi Nico Hischier
Omistaja Yhdysvallat David S. Blitzer
Yhdysvallat Joshua Harris
Yhdysvallat Marc Leder
Yhdysvallat Michael Rubin
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Utica Comets (AHL)
Yhdysvallat Adirondack Thunder (ECHL)
Stanley Cupit 3 (1995, 2000, 2003)
Konferenssin mestaruudet 5 (1995, 2000, 2001, 2003, 2012)
Divisioonan mestaruudet 9 (1997, 1998, 1999, 2001, 2003, 2006, 2007, 2008, 2009)

Devils on voittanut kolme Stanley Cup -mestaruutta vuosina 1995, 2000 ja 2003. Devils pelaa kotiottelunsa Prudential Centerissä, jonne mahtuu 16 514 katsojaa. Devils oli ensimmäistä kertaa nykyisellä nimellään mukana NHL-liigassa kaudella 1982–1983. Devilsin farmijoukkue on Utica Comets.

New Jersey Devilsin NHL-historia alkoi kaudella 1974–1975 Kansas Cityssä nimellä Kansas City Scouts. Kaudella 1976–1977 seura muutti Denveriin ja nimeksi vaihtui Colorado Rockies. Denverissä seura pelasi vuoteen 1982, kunnes eräs sijoittajaryhmä osti seuran ja siirsi sen New Jerseyhin. Seura on ottanut nykyisen nimensä Jerseyn paholaisen mukaan[1].

Historia muokkaa

Vuonna 1974 NHL laajensi sarjaa ottamalla mukaan joukkueet Kansas Citystä ja Washingtonista. Kansas Cityyn perustettiin tuolloin New Jersey Devilsin edeltäjä. Kansas Cityn uuden seuran nimeksi piti tulla Kansas City Mohawks. Chicago Blackhawks kuitenkin vastusti nimien samankaltaisuutta. Niinpä nimeksi otettiin Kansas City Scouts kaupungissa olevan patsaan mukaan.

Scouts pelasi ensimmäisen ottelunsa NHL:ssa 9. lokakuuta 1974 Toronto Maple Leafsia vastaan. Ottelu päättyi Toronton voittoon lukemin 6–2. Rodeota arvostettiin Kansas Cityssä ja se sai parhaat ajat Scoutsin kotihallista Kemper Arenasta. Niinpä Scoutsin piti odottaa yhdeksän ottelua ennen kuin pääsi pelaamaan ensimmäisen kotiottelunsa. Sen ottelun Scouts hävisi Blackhawksille, mutta pian toinen laajennusjoukkue Washington Capitals kaatui luvuin 5–4. Kuten usein laajennusjoukkueilla, myös Kansas Cityllä oli huono avauskausi. Se keräsi ainoastaan 41 pistettä. Kausi 1975–1976 toi kuitenkin ainoastaan 12 voittoa. Joukkue ei päässyt kummallakaan kaudella pudotuspeleihin ja otti vain 27 voittoa 160 ensimmäisestä ottelustaan.

Vaikka Scouts pelasikin paremman avauskauden kuin Capitals, alkoi seura kärsiä keskilännen taloudellisesta taantumasta. Toisella kaudellaan Scouts myi ainoastaan 2 000 kausikorttia ja oli lähes miljoona dollaria velkaa. Niinpä seura siirrettiin Denveriin ja sen uudeksi nimeksi tuli Colorado Rockies. Joukkue pelasi Denverissä vuoteen 1982 asti.

Joukkue sai nimekseen 30. kesäkuuta 1982 New Jersey Devils, Jerseyn paholaisen mukaan. Yli 10 000 ihmistä äänesti paikallisissa sanomalehdissä nimestä. Devilsin kotihalliksi tuli East Rutherfordissa sijaitseva Brendan Byrne Arena, joka myöhemmin nimettiin Continental Airlines Arenaksi ja myöhemmin vuonna 2007 Izod Centeriksi. Devilsin ensimmäinen ottelu, joka pelattiin Pittsburgh Penguinsia vastaan päättyi 3–3 tasapeliin. Devilsin ensimmäinen voitto tuli paikallisvastustaja New York Rangersia vastaan. Lopulta Devilsin ensimmäisen kauden tuloksena oli 17 voittoa, 14 tasapeliä ja 49 tappiota. Devils sijoittui toiseksi viimeiseksi Patrick-divisioonassa, kolmen pisteen erolla viimeiseen.

Seuraavalla kaudella Wayne Gretzky nöyryytti julkisesti Devilsiä, kun Devils oli hävinnyt Gretzkyn Edmonton Oilersille 13–4. Gretzky oli järkyttynyt siitä, että entinen joukkuekaveri Ron Low pelasi niin huonossa joukkueessa ja sanoi:

»Heidän pitäisi parantaa joukkuettaan. He pilaavat koko liigan. Heidän on parempi lopettaa Mikki Hiiri -toiminta ja laittaa jäälle oikeita pelaajia.»

Myöhemmin Gretzky myönsi julkisesti, että hänen kommenttinsa meni liian pitkälle. Yksityisesti Gretzky piti lausuntoaan oikeana. Vastauksena monet Devils-fanit käyttivät Mikki Hiiri -vaatteita, kun Oilers pelasi New Jerseyssä.

Kaudella 1983–1984 New Jersey isännöi vuosittain järjestettävää NHL:n tähdistöottelua. Ottelussa pelasi kaksi Devils-pelaajaa: maalivahti Chico Resch ja puolustaja Joe Cirella. Devilsin peli ei kuitenkaan toiminut, niinpä päävalmentaja Billy MacMillan sai väistyä ja tilalle tuli Tom McVie. Devils voitti koko kauden aikana ainoastaan 17 ottelua. Kauden jälkeen myös McVie erotettiin ja tilalle astui Doug Carpenter.

Kesällä Devils alkoi rakentaa joukkueen ydintä nuorista pelaajista. Joukkueeseen liittyivät John MacLean, Kirk Muller, ja Pat Verbeek, joista kaikista tuli avainpelaajia veteraanimaalivahti Reschin lisäksi. New Jersey pelasi kaudella 1986–1987 parhaan kautensa siihen mennessä, mutta edes se ei riittänyt ja Devils ei selvinnyt pudotuspeleihin.

Omistaja John McMullen palkkasi joukkueeseen Lou Lamoriellon joukkueen puheenjohtajaksi. Lamoriello nimitti itseänsä joukkueen toiminnan johtajaksi ennen kauden 1987–1988 alkua. Tätä pidettiin yllätyksenä, koska Lamoriello ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt töitä NHL-joukkueille, eikä häntä juuri tunnettu yliopistosarjojen ulkopuolella.

Kaudella 1987–1988 Devils pääsi ensimmäistä kertaa historiassaan NHL:n pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kierroksella Devils pudotti paikallisvastustaja New York Islandersin otteluvoitoin 4–2. Toisella kierroksella Devils voitti Washington Capitalsin voitoin 4–3. Devilsin taival päättyi vasta konferenssin finaalissa, jossa se joutui taipumaan Boston Bruinsille voitoin 4–3.

Seuraavalle kaudella Devils jäi peleissä alle 0,5 pisteen keskiarvon eikä päässyt pudotuspeleihin. Kauden jälkeen Lamoriello teki sopimukset kahden Neuvostoliiton maajoukkueen tähtipelaajan kanssa; Vjatšeslav Fetisov ja Sergei Starikov vahvistivat Devilsiä. Devils oli varannut Fetisovin jo vuonna 1983, mutta hän ei ollut saanut lähteä Neuvostoliitosta, koska hän oli tärkeä maajoukkuepelaaja.

Devils oli vaihtanut valmentajiaan usein. Jim Schoenfeld vaihtui John Cunniffiin kaudella 1989–1990. Cunniff vaihtui Tom McVieen 1990–1991, joka vaihtui seuraavalla kaudella Herb Brooksiin, joka oli valmentanut Yhdysvallat olympiakultaan vuonna 1980. Myös Brooks erotettiin ja tilalle tuli Jacques Lemaire.

Työsulkukauden 1994-1995 päätteeksi Devils voitti ensimmäistä kertaa Stanley Cupin. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Devils oli NHL:n parhaita joukkueita, ja tuli tunnetuksi tiiviistä puolustuspelistään. Devils voitti Stanley Cupin vuosina 1995, 2000 ja 2003. Martin Brodeur, Scott Stevens, Scott Niedermayer ja Ken Daneyko olivat mukana seuran kaikissa Stanley Cup-voitoissa.

Kauteen 2007 saakka seura pelasi East Rutherfordin Continental Airlines Arenalla, johon mahtui 19 040 katsojaa.

Logot muokkaa

Kansas City Scouts muokkaa

Colorado Rockies muokkaa

New Jersey Devils muokkaa

Maineikkaita Devilsissä pelanneita muokkaa

Hockey Hall of Famen jäsenet muokkaa

Jäädytetyt numerot muokkaa

Kapteenit muokkaa

Päävalmentajat muokkaa

Nykyinen joukkue muokkaa

New Jersey Devils kaudella 2023–2024
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 15. maaliskuuta 2024

Joukkueenjohto muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Associated Press: Devils ‘hellbent’ on keeping team name nbcsports.msnbc.com. 29.5.2005. Arkistoitu 23.3.2010. Viitattu 14.10.2009. (englanniksi)
  2. a b c Veteraanivalmentaja eläkkeeltä pelastamaan NHL:n kriisiseuraa YLE Urheilu. 23.12.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 23.12.2010.
  3. a b DeBoer named coach of the Devils Boston.com. 20.7.2011. NY Times Co.. Viitattu 18.7.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa