Esa Pirnes

suomalainen jääkiekkoilija

Esa Lasse Juhani Pirnes[2] (s. 1. huhtikuuta 1977 Oulu) on suomalainen ammattilaisuransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän pelasi suurimman osan urastaan SM-liigassa, jossa Pirnes pelasi yhteensä 500 runkosarjaottelua tehopistein 129+178=307 ja keräten 299 jäähyminuuttia sekä 97 pudotuspeliottelua tehopistein 25+34=59 ja keräten 32 jäähyminuuttia. Hän voitti Suomen-mestaruuden Tapparassa vuonna 2003 sekä kasvattajaseurassaan Oulun Kärpissä vuosina 2013–2014 ja 2014–2015. Pirnes pelasi myös NHL-joukkue Los Angeles Kingsissa 57 runkosarjaottelua tehopistein 3+8=11 kaudella 2003–2004. Hän pelasi urallaan ulkomailla myös Ruotsissa, Venäjällä ja Sveitsissä. Pirnes pelasi myös neljät MM-kilpailut.

Esa Pirnes
Henkilötiedot
Syntynyt1. huhtikuuta 1977 (ikä 47)
Oulu, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Essi,[1] Castrenin Gretzky
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 184 cm
Paino 84 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1999–2016
Seurat Kärpät (I-div./SML)
Blues (SML)
Tappara (SML)
Manchester Monarchs (AHL)
Los Angeles Kings (NHL)
Lukko (SML)
Färjestad BK (SEL)
Atlant (KHL)
Jokerit (SML)
EV Zug (NLA)
AIK IF (SEL)
NHL-varaus 174. varaus, 2003
Los Angeles Kings

Pirnes tunnettiin pelityyliltään hyvänä peliä tekevänä sentterinä, joka pelasi myös suhteellisen hyvää puolustuspeliä.[3][4]

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Ensimmäiset miesten pelit Kärpissä muokkaa

Pirnes aloitti jääkiekkoilun 4-vuotiaana Oulun Kärpissä.[5] Hän voitti seurassa B-nuorten SM-pronssia vuonna 1994. Pirnes pelasi Kärpissä ensimmäiset miesten pelinsä I-divisioonassa kaudella 1995–1996, jolloin hän teki sarjassa 20 runkosarja- ja kolmessa pudotuspeliottelussa tehot 8+4=12. Neljännellä I-divisioonakaudellaan 1998–1999 Pirnes oli tehoilla 26+26=52 Kärppien toiseksi paras maalintekijä Martin Bergeronin jälkeen ja neljänneksi paras pistemies Juha Joenväärän kanssa. Hän muodosti Bergeronin kanssa myös koko I-divisioonan maalipörssin kärkikaksikon ja jakoi Joenväärän kanssa pistepörssin viidennen sijan. Pirnes voitti Kärppien kanssa koko sarjan runkosarjan, mutta Turun Toverit kuitenkin yllätti joukkueen liigakarsintojen ensimmäisellä kierroksella voitettuaan Kärpät niukasti otteluvoitoin 3–2.[6] Pirnes vahvisti kauden aikana myös Jokereiden SM-liigajoukkuetta yhden EHL-ottelun verran.[4]

Nousu SM-liigan huipulle muokkaa

Kaudeksi 1999–2000 Pirnes siirtyi SM-liigaan ja Espoo Bluesin riveihin. Hän pelasi liigassa upean tulokaskauden tehtyään 51 runkosarjaottelussa tehot 15+24=39 sekä neljässä pudotuspeliottelussa yhden syöttöpisteen, joilla Pirnes oli Bluesin toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[4] Hän voitti myös SM-liigan tulokkaiden piste-, maali ja syöttöpörssin, mutta parhaana tulokkaana Jarmo Wasaman muistopalkinnolla palkittiin kuitenkin TPS:n maalivahti Antero Niittymäki. Pirneksen toinen liigakausi 2000–2001 ei kuitenkaan edennyt yhtä hyvin kuin hänen tulokaskautensa ja tehopisteitä runkosarjassa kertyi 18. Tähän vaikutti myös Pirneksen ketjun ailahtelevuus ja viimeistelyn ontuminen.[7]

Pirneksen ura jatkui kaudella 2001–2002 kaksivuotisella sopimuksella Tapparassa.[8] Hän aloitti kautensa ykkösketjun laitahyökkääjänä, mutta siirrettiin kauden mittaan kolmossentteriksi, kun Pirnes jäi odotettua tehottomammaksi varsinkin ylivoimalla.[9] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudella 2002–2003 Pirnes nousi Tapparan ykkössentteriksi asti ja oli tehoilla 23+14=37 joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Janne Ojasen jälkeen. Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin viidennen sijan Jokereiden Ville Peltosen kanssa. Pirnes voitti myös koko kevään 2003 pudotuspelien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 5+9=14. Hän teki kaikissa kolmessa finaaliottelussa maalin kasvattajaseuraansa Oulun Kärppiä vastaan. Sekä 3. huhtikuuta 2003 vieraissa pelatussa ensimmäisessä että 6. huhtikuuta 2003 vieraissa pelatun kolmannessa finaaliottelussa Pirnes teki maalin jatkoajalla ja ratkaisi näin ollen Suomen-mestaruuden. Kolmannessa finaaliottelussa hän teki kaikkiaan tehot 2+1=3 ja palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[10] Pirnes palkittiin koko pudotuspelien parhaana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla ja valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.[11] Hänet valittiin myös SM-liigan maaliskuun 2003 kuukauden pelaajaksi.[4] Tammikuussa 2003 Pirnes teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Tapparan kanssa.[12]

NHL-kuviot muokkaa

Los Angeles Kings varasi Pirneksen yli-ikäisenä (26 vuotta) kuudennella kierroksella 174. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2003. Hän ei jatkanut enää Tapparassa, vaan teki 1+1-vuotisen sopimuksen Kingsin kanssa heinäkuussa 2003.[13] Pirnes otti paikkansa joukkueen NHL-kokoonpanosta ja debytoi NHL:ssä kauden 2003–2004 avauskierroksella 9. lokakuuta 2003 vieraissa Detroit Red Wingsia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 7.38 minuuttia.[14] NHL-uransa avausmaalin Pirnes teki 25. tammikuuta 2004 Mighty Ducks of Anaheimia vastaan.[15] Kaikkiaan hän teki ainoaksi jääneen NHL-kautensa aikana 57 runkosarjaottelussa tehot 3+8=11. Pirnes pelasi kauden aikana myös neljä ottelua farmijoukkue Manchester Monarchsissa, AHL:ssä.

Heinäkuussa 2004 Pirnes teki mahdollisen NHL:n työsulun lähestyessä alustavan sopimuksen Rauman Lukon kanssa,[16] jota valmensi hänelle Tapparasta tuttu Jukka Rautakorpi. Työsulun tultua Pirnes näin ollen siirtyi joukkueeseen. Hänen kautensa jäi hieman rikkonaiseksi loukkaantumisten takia, mutta Pirnes oli tehoilla 9+29=38 Lukon toiseksi paras syöttäjä ja neljänneksi paras pistemies. Hän voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +16. Kaudeksi 2005–2006 Pirnes palasi vuoden mittaisella ja NHL-pykälän sisältäneellä sopimuksella Espoo Bluesiin.[17] Hän kärsi alkukaudella loukkaantumisista, eikä vastannut täysin häneen kohdistuneisiin odotuksiin. Pirnes kuitenkin paransi otteitaan kevättä kohti[18] ja ylsi pudotuspeleissä Bluesin sisäisen piste- (Arto Laatikaisen kanssa) ja maalipörssin voittoon tehoilla 5+3=8. Hänet palkittiin kauden päätteeksi SM-liigan herrasmiespelaajana Raimo Kilpiö -palkinnolla.[4][19]

Euroopan sarjat ja vuodet Jokereissa muokkaa

Kaudeksi 2006–2007 Pirnes siirtyi Ruotsiin ja Elitserien-joukkue Färjestad BK:n riveihin.[20] Hän nousi joukkueen varakapteeniksi. Kaudella 2007–2008 Pirnes oli tehoilla 15+23=38 Färjestadin kolmanneksi paras pistemies Pelle Prestbergin kanssa ja kolmanneksi paras maalintekijä Mikael Johanssonin kanssa. Kaudella 2008–2009 hän jatkoi uraansa KHL-joukkue Atlantissa.[21] Pirnes oli tehoilla 22+28=50 joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Hän pelasi kauden aikana myös KHL:n tähdistöottelussa.[4]

Pirnes palasi kaudeksi 2009–2010 Suomeen ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Jokereihin. Hänen seuravalintansa taustalla olivat myös perhesyyt.[22] Joukkueen ykkössentteriksi hankittu Pirnes valittiin Jokereiden varakapteeniksi.[23] Hän ei kuitenkaan vastannut suuriin odotuksiin, vaikka Pirnes tekikin kohtuullisesti tehopisteitä. Hän pelasi ison osan kaudestaan myös osaksi loukkaantuneena, johtuen Jokereiden sentteripulasta.[24] Pirnes oli tehoilla 17+21=38 joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Hän voitti myös Jokereiden sisäisen tehotilaston lukemalla +6.[4] Kausi 2010–2011 Pirneksellä jäi hyvin rikkonaiseksi; hän pelasi runkosarjassa vain 39 ottelua tehden 21 tehopistettä.

Syyskuussa 2011 Pirnes siirtyi aluksi kuukauden mittaisella sopimuksella Sveitsin National League A:ssa pelaavaan EV Zugiin.[25][26] Hän teki lyhyen sopimuksensa aikana kahdeksassa ottelussa tehot 5+3=8 ja lokakuussa Pirneksen sopimusta jatkettiin kauden 2011–2012 loppuun.

Paluu Ruotsin kautta Kärppiin muokkaa

Kaudeksi 2012–2013 Pirnes siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Elitserien-joukkue AIK IF:ään. Joukkue hankki hänet korvaamaan keskushyökkääjä Robert Rosénin lähtöä.[27] Pirnes oli ensimmäisellä kaudellaan AIK:n kolmanneksi paras pistemies tehoilla 10+20=30. Kaudella 2013–2014 hän ajautui erimielisyyksiin joukkueen seurajohdon kanssa, kun AIK ei ollut maksanut Pirnekselle hänen sopimukseensa kirjattuja maksuja ajallaan.[28] Lopulta Pirnes jätti joukkueen ja palasi helmikuussa 2014 loppukauden kattavalla sopimuksella kasvattajaseuraansa Oulun Kärppiin.[29] Hän joutui näin ollen ensimmäisen kerran vajaat 15 vuotta kestäneellä ammattilaisurallaan vaihtamaan seuraansa kesken kauden. Pirnes voitti Kärpissä kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden.[4]

Pirnes jäi kauden 2013–2014 ilman jatkosopimusta Kärppien kanssa. Hän oli vapaana agenttina alkukauden 2014–2015, kunnes Pirnes palasi joukkueeseen lokakuussa 2014 loppukauden kattavalla ja kuukauden mittaisen koeajan sisältäneellä sopimuksella.[30] Hän palasi Kärppiin paikkaamaan flopanneen ykkössentteri Nicolas Deschampsin jättämää aukkoa.[31] Pirnes sai koejaksonsa päätteeksi sopimuksen.[32] Hän oli 15 osumallaan Kärppien toiseksi paras maalintekijä Mika Pyörälän kanssa. Pirnes voitti kauden päätteeksi taas Suomen-mestaruuden.[4] Toukokuussa 2015 hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[33]

Kaudella 2015–2016 Pirnes voitti pudotuspeleissä Kärppien sisäisen tehotilaston lukemalla +6. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Pirnes voitti kauden aikana myös Mestarien liigan hopeaa.[4] Kesäkuussa 2016 hän ilmoitti Instagram-tilillään lopettaneensa pelaajauransa.[34]

Maajoukkueura muokkaa

Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
  Pronssia Riika 2006 jääkiekko
  Pronssia Kanada 2008 jääkiekko

Pirnes edusti Suomen A-maajoukkuetta MM-kilpailuissa vuosina 2003, 2004, 2006 ja 2008, joista kaksi jälkimmäistä turnausta päättyi pronssiin.[4] Hänet valittiin myös vuoden 2004 maailmancup-joukkueeseen, mutta Pirnes joutui jäämään turnauksesta sivuun nilkkavamman takia.[35] Yhteensä hän on pelannut 114 A-maaottelua tehopistein 14+37=51.[36]

Pirnes pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 1997. Hän on pelannut yhteensä 31 nuorten ja 12 poikien maaottelua.[36]

Saavutuksia muokkaa

Muuta muokkaa

Pirnes asuu perheineen Espoossa. Hän työskentelee nykyään Baronalla rekrytointikonsulttina rakentamisen toimialalla.[38]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1995–1996 Kärpät I-divisioona 20 8 4 12 12 3 0 0 0 0
1996–1997 Kärpät I-divisioona 36 17 16 33 20 9 0 2 2 16 JMM 6 1 0 1 0
1997–1998 Kärpät I-divisioona 32 6 15 21 12
1998–1999 Kärpät I-divisioona 47 26 26 52 16 5 0 3 3 2
Jokerit EHL 1 0 0 0 0
1999–2000 Blues SM-liiga 51 15 24 39 12 4 0 1 1 2
2000–2001 Blues SM-liiga 54 10 8 18 51
2001–2002 Tappara SM-liiga 49 8 16 24 30 10 0 1 1 2
2002–2003 Tappara SM-liiga 56 23 14 37 6 15 5 9 14 2     MM 6 2 3 5 4
2003–2004 Manchester Monarchs AHL 4 3 1 4 2 MM 7 0 0 0 6
Los Angeles Kings NHL 57 3 8 11 12
2004–2005 Lukko SM-liiga 47 9 29 38 31 9 1 3 4 2
2005–2006 Blues SM-liiga 44 10 23 33 24 9 5 3 8 2 MM 8 1 3 4 4
2006–2007 Färjestad BK Elitserien 43 17 26 43 28 9 2 3 5 8
Färjestad BK ECC 2 1 1 2 0
2007–2008 Färjestad BK Elitserien 52 15 23 38 74 12 4 3 7 12 MM 4 0 0 0 0
2008–2009 Atlant KHL 51 22 28 50 84
2009–2010 Jokerit SM-liiga 58 17 21 38 46 3 1 0 1 2
2010–2011 Jokerit SM-liiga 39 9 12 21 57 1 0 0 0 0
2011–2012 EV Zug NLA 29 12 14 26 4 3 0 0 0 25
2012–2013 AIK IF Elitserien 45 10 20 30 28
2013–2014 AIK IF SHL 43 10 14 24 38
Kärpät SM-liiga 11 3 3 6 4 16 4 4 8 8  
2014–2015 Kärpät SM-liiga 46 15 13 28 30 19 7 9 16 10  
2015–2016 Kärpät SM-liiga 45 10 15 25 10 11 2 4 6 2
1 kausi yhteensä NHL 57 3 8 11 12
1 kausi yhteensä KHL 51 22 28 50 84
11 kautta yhteensä SM-liiga 500 129 178 307 299 97 25 34 59 32
4 kautta yhteensä Elitserien/SHL 183 52 83 135 168 21 6 6 12 20
1 kausi yhteensä NLA 29 12 14 26 4 3 0 0 0 25
1 kausi yhteensä AHL 4 3 1 4 2

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Esa Pirnes palaa kasvattajaseuraansa Kärppiin liiga.fi. 4.2.2014. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 10.2.2014.
  2. Pirnes Esa Lasse Juhani HS:n Verokoneessa hs.fi. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 26.6.2018.
  3. Esa Pirnes - Jatkoaika.com – Kaikki jääkiekosta (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b c d e f g h i j k Esa Pirnes Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi) Viitattu 19.11.2013
  5. Hentilä, Joonas: Pirneksen pitkä kierros: Castrénin kentän kasvatti näki maailmaa ja palasi Raksilaan 25.12.2014. Kaleva Oy. Viitattu 17.1.2017.
  6. Mikkola, Miikka: 98–99 – Kärpät lipsahtaa ja Pelicans yllättää Jatkoaika.com. 6.12.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  7. Airaksinen, Tero: Blues-pelaajien päästötodistus 2000–2001 Jatkoaika.com. 8.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  8. Tapparalle neljä uutta pelaajaa Jatkoaika.com. 2.5.2001. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  9. Arpen, Matias; Järvinen, Johannes: Tapparalle toinen peräkkäinen hopea Jatkoaika.com. 20.6.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  10. Tilastot – Liiga liiga.fi. 6.4.2003. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 11.2.2014.
  11. SM-liiga palkitsi kauden 2002–2003 parhaita Jatkoaika.com. 12.4.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  12. Tappara solmi jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 31.1.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  13. Pirnes matkaa Kaliforniaan Jatkoaika.com. 16.7.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  14. Esa Pirnes 2003–04 Game Log Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
  15. Sens kuritti Jagria ja Rangersia, Pirnes teki ensimmäisen maalinsa Jatkoaika.com. 25.1.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  16. Esa Pirneksellä alustava sopimus Raumalle Jatkoaika.com. 30.7.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  17. Bluesin uusimmat vahvistukset: Pirnes, Peltonen ja Kaltiainen Jatkoaika.com. 28.4.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  18. Hurmerinta, Eero: Blues-pelaajien arvostelut 2005–06 Jatkoaika.com. 24.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  19. SM-liiga jakoi palkintonsa Jatkoaika.com. 29.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  20. Esa Pirnes siirtyy Färjestadiin Jatkoaika.com. 8.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  21. Esa Pirnes siirtyy Venäjälle Jatkoaika.com. 26.5.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  22. Jokerit julkisti joukkueensa – Pirnes ja Hentunen hyökkäykseen Jatkoaika.com. 5.5.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  23. Antti-Jussi Niemestä Jokerien kapteeni Jatkoaika.com. 11.8.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  24. Hietala, Janne: Jokerijoukkue pelaaja pelaajalta Jatkoaika.com. 17.5.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  25. Esa Pirnes matkaa Sveitsiin Jatkoaika.com. 12.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  26. Linnavalli, Petteri: Suomalaistähdelle pikapesti Sveitsin kiekkoliigaan iltasanomat.fi. 12.9.2011. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 11.2.2014.
  27. Pettersson, Robert: Han ersätter Rosén i AIK Hockeysverige.se. 21.5.2012. NewsMe. Viitattu 25.5.2012. (ruotsiksi)
  28. Hoffrén, Sami: Esa Pirneksen siirron taustalla katkera rahariita: "Seura toimi selkäni takana" iltasanomat.fi. 5.2.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 11.2.2014.
  29. Kaleva: Esa Pirnes palaa Kärppiin Jatkoaika.com. 4.2.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  30. Pirnes palaa Kärppiin Jatkoaika.com. 14.10.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.10.2014.
  31. Onnela, Janne: Pirnes koeajastaan: "Parin viikon päästä sanovat, että täällä pysyt" Jatkoaika.com. 14.10.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.10.2014.
  32. Pirnes ja Laatikainen Kärpissä loppukauden Jatkoaika.com. 14.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.11.2014.
  33. Aaltonen Kärppiin – Myös Huml ja Pirnes jatkavat Oulussa Jatkoaika.com. 25.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.5.2015.
  34. Kokeneen kärppäsentterin pelaajaura päätökseen Jatkoaika.com. 25.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.6.2016.
  35. Mikko Koivu korvaa Pirneksen World Cupissa Jatkoaika.com. 19.8.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.2.2014.
  36. a b Pelaajat – P Tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.2.2014.
  37. Hienola, Eriikka: Liiga-gaalassa palkittiin parhaat – Kalen Kannu Vehviläiselle ksml.fi. 3.5.2015. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 26.12.2015. Viitattu 26.12.2015.
  38. Utoslahti, Kari: Pelaaminen vaihtui rekrytointiin. Forum24 Oy, 17.1.2017, 2017. vsk, s. 11.
Edeltäjä:
Kari Lehtonen
Jari Kurri -palkinnon voittaja
2003
Seuraaja:
Niklas Bäckström
Edeltäjä:
Jani Rita
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
2006
Seuraaja:
Tommi Paakkolanvaara