Sigma (isona kirjaimena Σ, pienenä σ ja sanan lopussa ς, kreik. σίγμα) on kreikkalaisen kirjaimiston 18. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [s]. Kreikkalaisissa numeroissa sigman lukuarvo on 200.[1]

Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Latinalaisessa kirjaimistossa sigmaa vastaa kirjain S/s. Suomen kieleen sigma translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta s.

Muoto ja sen historia muokkaa

Sigma on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta   (šin).[1]

Sigma esiintyi useimmissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Sen muoto muistutti yleensä foinikialaisen esikuvan 90 astetta kääntynyttä versiota, jossa oli eri kirjaimistoissa eri määrä kulmia.[2][3] Joissakin kirjaimistoissa kulmat olivat pyöreämpiä, mistä on kehittynyt nykyinen S-kirjain latinalaisessa kirjaimistossa sekä mahdollisesti myös kyrillinen С-kirjain. Kaikissa paikallisissa kirjaimistoissa sigmaa ei alun perin tunnettu, vaan sen sijaan käytettiin myöhemmin kirjaimistosta poistunutta sania. Tällaisia olivat muun muassa Korintin, Aitolian, Epeiroksen ja Kreetan kirjaimistot.[3]

Epigrafisissa lähteissä sigmasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Merkityksiä muokkaa

Matematiikassa

Fysiikassa

  • σ on jännityksen ja varauskatteen tunnus.
  • Σ eli sigma on hiukkasfysiikassa baryoni, joissa on yksi s-kvarkki (outo kvarkki). Niitä ovat Σ-, Σ0 ja Σ+, joiden spin on 1/2, sekä Σ*-, Σ*0 ja Σ*+, joiden spin on 3/2.

Muita merkityksiä

  • σ (tai muu merkki 0xE5) tiedostonimen tai hakemistonimen alussa merkitsee FAT-tiedostojärjestelmässä poistettua tiedostoa.
  • σ' on kreikkalaisissa numeroissa luku 200.

Tietokonejärjestelmissä muokkaa

Tietokoneissa sigma koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Σ σ ς
ASCII, koodisivut
437, 860, 861, 862, 863

0xE4

0xE5

ei ole
ASCII, koodisivut 850, 852, 857, 864 ei ole ei ole ei ole
ASCII, koodisivu 869 0xCF 0xEC 0xED
Unicode U+03A3 U+03C3 U+03C2

Lähteet muokkaa

  1. a b Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
  2. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  3. a b Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  4. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla muokkaa