Fii

kreikkalaisten aakkosten 21. kirjain
Hakusana ”PHI” ohjaa tänne. PHI on myös Filippiinien maatunnus urheilukilpailuissa.

Fii (isona kirjaimena Φ, pienenä φ tai ϕ, kreik. φι, fi) on kreikkalaisen kirjaimiston 21. kirjain. Sen äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa voimakkaasti aspiroitu p, joka oli lähellä äänneyhdistelmää [pʰ],[1] kun taas nykykreikassa se äännetään [f]. Kreikkalaisissa numeroissa fiin lukuarvo on 500.[2]

Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Latinalaisessa kirjaimistossa fiitä vastaa kirjain F/f ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Ф/ф. Suomen kieleen fii translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta f. Useissa muissa latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä se translitteroidaan muinaiskreikasta ph. Kreikan kielen lausumisessa aikoinaan tapahtuneesta äänteenmuutoksesta johtuu, että nykyisinkin useissa kielissä käytetään varsinkin kreikkalaisperäisissä lainasanoissa kirjainyhdistelmää ph f-äänteen merkkinä.

Muoto ja sen historia

muokkaa

Fii ei ilmeisesti perustu foinikialaisen kirjaimiston esikuvaan, kuten useimmat muut kreikkalaiset kirjaimet, vaan se on kreikkalaisten omaa keksintöä.[2] Samasta syystä se on sijoitettu kreikkalaisen aakkoston loppupuolelle foinikialaisperäisten kirjainten jälkeen.

Fii oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Siitä esiintyi ennen kaikkea kahta perusmuotoa, joista toisessa ympyrä oli jaettu kahteen osaan pystyviivalla, ja toisessa pystyviiva oli pidempi jatkuen ympyrän alapuolelle tai sekä ala- että yläpuolelle.[3][4]

Epigrafisissa lähteissä fiistä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[5]

Latinalaisen kirjaimiston F-kirjain ei perustu fiihin vaan kreikkalaisen digamman muotoon, joten kirjainten välillä ei ole historiallista yhteyttä. Sen sijaan kyrillinen Ф perustuu fiihin.

Fiin merkkiä ei pidä sekoittaa merkkeihin Ø tai ø (jotka luetaan ”ö”) eikä halkaisijan merkkiin ⌀.

Merkityksiä

muokkaa

Matematiikassa

  • φ on joskus kulman merkkinä.
  • φ on kultaisen leikkauksen suhdeluku ( ).
  • Φ on normaalijakauman kertymäfunktio ( ).

Fysiikassa

Muita merkityksiä

Tietokonejärjestelmissä

muokkaa

Tietokoneissa fii koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Φ φ
ASCII, koodisivut
437, 852, 860, 861, 862, 863

0xE8

0xED
ASCII, koodisivut 850, 857, 864 ei ole ei ole
ASCII, koodisivu 869 0xD2 0xF3
Unicode U+03A6 U+03C6
U+03D5 (ϕ)

Lähteet

muokkaa
  1. James Morwood: Oxford Grammar of Classical Greek, s. 2. Oxford University Press. ISBN 0-19-860456-4
  2. a b c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127, 161–162. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
  3. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  4. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  5. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla

muokkaa