Omikron

kreikkalaisten aakkosten 15. kirjain
Tämä artikkeli kertoo kreikkalaisesta kirjaimesta. Omikron on myös yksi COVID-19-tautia aiheuttavista viruksista.

Omikron (isona kirjaimena Ο, pienenä ο, kreik. όμικρον) on kreikkalaisen kirjaimiston 15. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa lyhyt o-äänne [o], mitä merkitsee myös sen nimi (ό μικρον, o mikron, ”pieni o”), siinä missä oomega merkitsi alun perin pitkää o-äännettä (ὦ μέγα, ō mega, ”suuri o”). Kreikkalaisissa numeroissa omikronin lukuarvo on 70.[1]

Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Latinalaisessa kirjaimistossa omikronia vastaa kirjain O/o ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain О/о. Suomen kieleen omikron translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta o.

Muoto ja sen historia muokkaa

Omikron on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta   (ajin).[1]

Omikron oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa ja muistutti niissä yleensä aina foinikialaista esikuvaansa ollen ympyrän muotoinen. Poikkeuksia olivat muun muassa Paroksen ja Thasoksen kirjaimistot, joissa omikron muistutti enemmän myöhempää oomegaa, sekä Meloksen ja eräiden muiden eteläisten Kykladien polisten kirjaimistot, joissa omikron muistutti myöhempää C-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa.[2][3]

Epigrafisissa lähteissä omikronista esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Tietokonejärjestelmissä muokkaa

Tietokoneissa omikron koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Ο ο
Unicode U+039F U+03BF

Lähteet muokkaa

  1. a b Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
  2. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  3. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  4. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla muokkaa