Sami Mustakallio
Sami Kimmo Kalervo Mustakallio (s. 13. lokakuuta 1958 Helsinki) on suomalainen pastori. Hän on näyttelijä Marita Nordbergin ja lääketieteen tohtori, professori Kimmo K. Mustakallion poika.[1] Vuonna 2009 Mustakallio siunasi äitinsä hautaan Hietaniemen kappelissa.[2] Vuonna 2016 oli hänen isänsä vuoro.[3]
Sami Mustakallio valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992. Hänen pro gradunsa aihe oli pelastus ja parantaminen Kirkkojen maailmanneuvoston lääketieteellisen komission asiakirjoissa vuosina 1979–1981.[4] Mustakalliolla on CP-vamma. Vammaisuutensa vuoksi hän joutui odottamaan pappisvihkimystään yhdeksän vuotta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä epäiltiin hänen kykyään suoriutua tehtävästään.[5] Mustakallion käsityksen mukaan Tampereen silloinen piispa arveli ettei Mustakallion puheesta saataisi selvää. Kiistaa oli ilmeisesti myös siitä, voiko vammainen pappi hyödyntää työssään avustajansa käsiä.[3] Lopulta piispainkokous totesi, että vammainen voi toimia pappina, mikäli hänet katsotaan kelvolliseksi tehtävään. Jälkikäteen Mustakallio kritisoi kirkon suhtautumista hänen vammaisuuteensa muun muassa seuraavasti: ”Kukaan ei alussa edes katsonut, miten voisin mitäkin asioita tehdä. Nähtiin vain pyörätuoli.”[6]
Ennen vihkimystään Mustakallio työskenteli Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksessa[5] (nyk. Validia Kuntoutus[7] Lahti) sosiaaliterapeuttina.[5] 1. kesäkuuta 2000 Mustakallio viimein vihittiin,[8] jolloin hänestä tuli ensimmäinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihkimä vaikeavammainen pappi.[5] Vihkimisen toimitti Juha Pihkala Tampereen tuomiokirkossa.[6] Mustakalliota varten perustettiin Lahden seurakuntien yhteisen diakoniatyön alaisuuteen määräaikainen seurakuntapastorin virka, joka päättyi vuoden 2002 lopussa. Sopimuksen mukaan hän hoiti virkaansa 10-prosenttisesti.[8]
Mustakallio valittiin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Lahden kaupunginvaltuustoon vihreiden listalta.[9][10] Valtuustoaikanaan hän oli myös sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.[6] Hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.[5][11]
2000-luvun ensikymmenen loppupuolella Mustakallio muutti Lahdesta takaisin[12] Helsinkiin. Hän asuu MS-liiton palvelutalossa Arabianrannassa[3] ja käy eri seurakunnissa saarnaamassa. Hänen harrastuksiaan on teatterissakäynti,[5] ja hän on myös pelannut sähköpyörätuolisalibandyä maalivahtina[3] M-Team Electric Gladiators -joukkueessa.[13]
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen teologit 2010 Finlands teologer, s. 650. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto – Finlands kyrkas prästförbund, 2010. ISBN 978-952-92-7591-5.
- ↑ Lehti: Oma poika siunasi Marita Nordbergin 23.11.2009. MTV. Arkistoitu 8.3.2018. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ a b c d Hirvasnoro, Tarja: CP-vammainen pastori Sami Mustakallio: ”Sain pyörätuolin vasta aikuisena, en tiedä miksi”. Kodin Kuvalehti, 12.12.2017, 60. vsk, nro 19, s. 92. Helsinki: Sanoma Oyj. ISSN 0023-2610. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.3.2018.
- ↑ Pelastus ja parantaminen: Systemaattinen analyysi Christian Medical Commission raporteista vv. 1979–1981. (Helka-tietokanta) Helsingin yliopisto. Viitattu 18.7.2010.
- ↑ a b c d e f Kytöharju, Marjo: Pyörätuolilla liikkuva pappi kohtaa ennakkoluuloja – Sami Mustakallio raivasi tietä. 29.10.2003. Vantaan Lauri. Viitattu 10.7.2010.
- ↑ a b c Hietamies, Eve: Pitkän tien kulkija. Apu, 18.2.2010, 77. vsk, nro 7, s. 42–45. A-lehdet Oy.
- ↑ Yritys - Validia-kuntoutus www.validia-kuntoutus.fi. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b 4.5. – Sami Mustakallio vihitään papiksi. 4.5.2000. Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ HS Kotimaa – Kunnallisvaalit 2000. (Sami Mustakallion ehdokastiedot.) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 10.8.2014. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Kunnallisvaalit 2000, valitut ehdokkaat. Tietokanta: PX-Web Statfin > Vaalit/Kunnallisvaalit 2000. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.4.2007. Viitattu 12.7.2010.
- ↑ Hämeen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat. Vaalit.fi. 14.3.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 12.7.2010.
- ↑ Vilmi, Ulla-Maija: Pyhä ja paha. Kirkko ja kaupunki. 4.4.2012.
- ↑ Joukkueen pelaajat. M-Team. Arkistoitu 19.8.2007. Viitattu 17.6.2012.