Henkilökohtainen avustaja

Henkilökohtainen avustaja on vammaispalvelulain mukainen tukitoimi, joka kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuksiin.

Henkilökohtainen avustaja tarkoittaa henkilökohtaista avustamista ottaen huomioon avustettavan toiminnan rajoitteet ja kannustaen häntä mahdollisimman itsenäiseen elämään rajoitteista huolimatta. Henkilökohtainen apu voi näin ollen olla avustamista kaikilla elämän alueilla.

Henkilökohtainen apu voi olla avustamista:

  • päivittäisissä toimissa
  • työssä ja opiskelussa
  • harrastuksissa
  • yhteiskunnallisessa osallistumisessa
  • sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Tällä pyritään auttamaan vaikeavammaisen ihmisen elämän omien valintojen toteutumista. Henkilökohtainen avustaja täten mahdollistaa sen, mitä vammainen ihminen itse tekisi ilman rajoituksiaan. Henkilökohtainen avustaja sananmukaisesti avustaa vammaista henkilöä hänen toimissaan.

Henkilökohtainen avustaja, avustaja vai omaishoitaja?Muokkaa

Henkilökohtainen avustaja sekoitetaan varsin usein avustajaan tai omaishoitajaan, joskus jopa kodinhoitajaan. Henkilökohtainen avustaja on kuitenkin ainoa vammaispalvelulain mukainen tukitoimi, joka subjektiivisena oikeutena turvaa vammaisen itsenäisen elämän, ja myös ainoa, joka synnyttää työsuhteen avustajan ja avustettavan välille silloin, kun avustus on työnantajamallilla toteutettu.[1]

Omaishoitaja on hoitoa ja hoivaa tarjoava henkilö, joka toimenkuvallaan tarjoaa hoivan ja huolenpidon mutta ei sinällään itsenäistä elämää ja mahdollisuutta toteuttaa itsenäisiä valintoja. Omaishoidolla pyritään turvaamaan se, että hoidettava saisi olla omassa kodissaan mahdollisimman kauan – ilman laitoshoidon tarvetta. Omaishoitaja ei myöskään ole työsuhteessa avustettavaan.[2]

Avustaja on vammaisen ihmisen elämässä itse asiassa harvinainen. Avustajian kanssa tehdään toimeksianto sopimus yleensä tehtäviin, joita tulee tehdä itsenäisesti avustettavan puolesta. Avustaja ei myöskään pääsääntöisesti ole työsuhteessa avustettavaan.[3]

Kodinhoitajat toimivat pääsääntöisesti kunnan työntekijöinä, jolloin he suorittavat toimeenkuvaansa avustettavan kotona palvelusopimuksen mukaisesti.[4]

Henkilökohtaisen avun toteuttamistavatMuokkaa

Henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa eri tavoin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua omana palvelunaan, palveluseteleinä, toimeksiantona yrityksiltä tai työnantajamallilla. Tärkeää on tässä vaiheessa ottaa huomioon avustettavan oma mielipide: lähtökohtana henkilökohtaiselle avulle on henkilön itsemääräämisoikeus.

Työnantajamallin mukainen toteutustapa on laajimmin avustettavan itsemääräämisoikeutta toteuttava mutta samalla myös velvoitteita ja vastuuta asettava työtapa. Työnantajamallissa avustettava toimii työnantajana ja hänen henkilökohtainen avustajansa työntekijänä, harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Työnantajana avustettava valitsee itse työntekijänsä, asettaa työn vaatimukset ja toteuttamistavan sekä vaadittavan pätevyyden/koulutuksen. Työnantaja solmii kirjallisen työsopimuksen työntekijän kanssa, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Avustaja sitoutuu työhönsä palkkaa vastaan, ja palkkauksena on pääsääntöisesti tuntipalkka.

Työpaikasta, työajasta ja sen suorittamistavasta määrää työnantaja. Työnantaja huolehtii työntekijän pakollisten vakuutusten ottamisesta kuin myös työterveyshuollon järjestämisestä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös työvuorolistojen tekeminen ja työaikakirjanpito.


Avustettavien etuja ajaa vuonna 2005 perustettu Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto.

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä tuli Suomeen Tanskasta. Järjestelmä on käytössä monessa Euroopan maassa. Suomessa henkilökohtainen avustaja on vammaisille subjektiivinen oikeus, joka kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden alle. Ruotsissa henkilökohtainen avustaja on vammaisille subjektiivinen oikeus ja osittain valtion rahoittama, joten avustajan saaminen ei riipu vammaisen henkilön kotikunnan rahatilanteesta.

Henkilökohtainen avustaja ja työlainsäädäntö

Työnantaja mallissa henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa avustettavaan.Työsuhde syntyy työsopimuslain[5] mukaan,työsuhteen tunnusmerkkien arvioinnin perusteella.Työsopimuslaki on nk.pakottavaa oikeutta joka on tehty työntekijän suojaksi eikä siitä voi sopimuksin poiketa työntekijän etuja tai suojaa vähentäen.

Työsopimuslaissa säädetään mm.työnantajan velvollisuuksiin kuuluvasta tasapuolisen kohtelun ja syrjinnän kiellosta.Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa[6]

Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa[7]

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös työsopimuslain mukainen yleisvelvoite.Työnantajan yleisvelvoitteen piiriin kuuluu mm. työntekijöiden syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu, työturvallisuudesta huolehtiminen ja työnteon keskeisten ehtojen selvittäminen.

Aiheesta muuallaMuokkaa

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

  1. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä… 380/1987 www.finlex.fi. Viitattu 28.5.2017.
  2. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki omaishoidon tuesta 937/2005 www.finlex.fi. Viitattu 28.5.2017.
  3. Hoiva- ja sosiaalipalvelut | Med Group Oy www.medgroup.fi. Viitattu 28.5.2017.
  4. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 www.finlex.fi. Viitattu 28.5.2017.
  5. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työsopimuslaki 55/2001 www.finlex.fi. Viitattu 29.4.2017.
  6. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 www.finlex.fi. Viitattu 29.4.2017.
  7. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 www.finlex.fi. Viitattu 29.4.2017.