Avaa päävalikko

Outi Alanko-Kahiluoto

suomalainen poliitikko

Satu Outi Kristiina Alanko-Kahiluoto (vuoteen 1985 Kirstinä,[2] s. 14. kesäkuuta 1966 Oulu)[3] on suomalainen vihreiden poliitikko, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja vuodesta 2007. Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 2005–2017.

Outi Alanko-Kahiluoto
Alanko-kahiluoto.jpg
Kansanedustaja
21.03.2007–[1]
Ryhmä/puolue Vihreä eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 14. kesäkuuta 1966 (ikä 53)
Oulu
Ammatti Tutkija
Tiedot
Puolue Vihreä liitto
Koulutus Filosofian tohtori (2007)[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Koulutukseltaan Alanko-Kahiluoto on filosofian tohtori ja työskenteli ennen politiikkaa kirjallisuuden ja filosofian tutkijana.

Sisällysluettelo

Koulutus ja tutkimusMuokkaa

Alanko-Kahiluoto valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 1994. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2007. Vuosina 1993–2001 Alanko-Kahiluoto työskenteli tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Vuosina 2001–2007 hän oli Suomen Akatemian projektitutkija.[3] Alanko-Kahiluoto oli Tieteentekijöiden liiton luottamusmies Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2004–2007.[3]

Alanko-Kahiluodon väitöskirja ”Writing Otherwise than Seeing: Writing and Exteriority in Maurice Blanchot” tarkastelee ranskalaisen kirjailija-filosofi Maurice Blanchot’n 1940–60-lukujen tuotannon suhdetta aikansa fenomenologiseen filosofiaan. Alanko-Kahiluoto on suomentanut muun muassa Maurice Blanchot’n keskeisen kirjallisuusfilosofisen esseen "Kirjallisuus ja oikeus kuolemaan" ("La littérature et le droit à la mort", Nuori Voima. 6/01, 14-28, NVL, 2001). Hän on myös toimittanut yhdessä kirjallisuudentutkija, FT Tiina Käkelä-Puumalan kanssa kirjallisuudentutkimuksen perusteisiin johdattavan teoksen Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (SKS, 2001).

Poliittinen toimintaMuokkaa

Alanko-Kahiluoto valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2004 kunnallisvaaleissa. Hän toimi Helsingin Vihreiden puheenjohtajana vuosina 2005–2007 ja oli perustamassa Helsingin Vihreitä Naisia vuonna 2005.[3] Alanko-Kahiluoto on myös Vihreiden Naisten puheenjohtaja vuodesta 2014.[4] Kunnallispolitiikassa Alanko-Kahiluoto on puolustanut erityisesti julkisia palveluita kuten lähikouluja ja -kirjastoja, lasten päivähoitoa, mielenterveyspalveluita ja vanhusten palveluita sekä pyrkinyt parantamaan asunnottomien tilannetta.lähde? Vuoden 2017 vaaleissa hän ei asettunut ehdolle.[5]

Eduskuntaan Alanko-Kahiluoto valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 vaaleissa Helsingin vaalipiiristä 4 622 äänellä.[6] Hänet valittiin jatkokaudelle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kesällä 2011 hän oli ehdolla vihreiden puheenjohtajaäänestyksessä saaden 20 prosenttia äänistä ja tullen toiseksi Ville Niinistön jälkeen.[7] Lokakuussa 2013 Alanko-Kahiluodosta tuli vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Haaviston seurattua Heidi Hautalaa ministerinä.[8] Vuosina 2009–2011 hän oli eduskuntaryhmän toinen ja vuonna 2013 ensimmäinen varapuheenjohtaja.[3]

Alanko-Kahiluoto oli ehdolla europarlamenttivaaleissa 2014[9] ja sai 5 643 ääntä.[10] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kolmannelle kaudelle eduskuntaan 7 884 äänellä.[11] Hän jatkoi vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana.[12]

Vuoden 2015 vaalien jälkeen Alanko-Kahiluoto valittiin suuren valiokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäseneksi. Aiemmin hän on ollut varsinainen jäsen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (2009–2015), sivistysvaliokunnassa (2008–2011 ja 2012–2014), puolustusvaliokunnassa (2014–2015), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa (2007–2008) ja perustuslakivaliokunnassa (2007–2008). Vuonna 2011 hän toimi lyhyen aikaa myös tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana.[3]

Alanko-Kahiluodon erityisosaamista ovat koulutus- ja kulttuuripolitiikka sekä sosiaalipolitiikka ja työelämäkysymykset.lähde? Hän oli vuonna 2006[3] perustamassa taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvaa ajavaa Tatusotu-liikettä.[13] Eduskunnassa Alanko-Kahiluoto on toiminut taiteilijoiden ja kansanedustajien yhteistyöverkosto Arkadia-seuran puheenjohtajana. Vuosina 2008–2012 hän oli Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen puheenjohtaja ja vuosina 2009–2011 Kuvataideakatemian hallituksen varapuheenjohtaja.[3] Vuonna 2015 Alanko-Kahiluoto on Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry:n puheenjohtaja.[14]

Touko Aallon luovuttua puheenjohtajuudestaan, Alanko-Kahiluoto ilmoitti olevansa käytettävissä uudeksi puheenjohtajaksi.[15]

YksityiselämäMuokkaa

Alanko-Kahiluoto on ollut vuodesta 1996 naimisissa teatteriohjaaja Atro Kahiluodon kanssa ja heillä on kaksi lasta.[3] Runoilija Väinö Kirstinä oli Alanko-Kahiluodon setä.[16]

Muusikot Ismo Alanko, Ilkka Alanko ja Petri Alanko sekä Satu Alanko-Rautamaa ovat Alanko-Kahiluodon serkkuja.lähde? Alanko on Outi Alanko-Kahiluodon äidin tyttönimi.[3]

Alanko-Kahiluoto on joutunut koulukiusaamisen uhriksi.[17]

Toimitettuja teoksiaMuokkaa

  • Alanko-Kahiluoto, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. 3. tarkistettu painos. Tietolipas 174. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-003-5.

LähteetMuokkaa

  1. a b Outi Alanko-Kahiluoto Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.6.2019.
  2. Kuka kukin on 2015, s. 39. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. a b c d e f g h i j Outi Alanko-Kahiluoto Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Luottamustoimet, tutkinnot ja työkokemus Outialanko.fi. Viitattu 14.3.2015.
  5. Outi Alanko-Kahiluoto jättää kunnallispolitiikan – ”Vihreiden tilanne ei vaikuttanut päätökseeni” Yle. 7.2.2017. Viitattu 14.4.2017.
  6. Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 21.3.2007 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 8.7.2014.
  7. Niinistöstä vihreiden puheenjohtaja – Sinnemäki jäi kolmanneksi 11.6.2011. MTV.fi. Viitattu 27.9.2013.
  8. Pekka Haavistosta uusi kehitysministeri 16.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2013.
  9. Vihreiltä nimekäs lista: Kasvi ja Cronberg eurovaaleihin Uusi Suomi. 29.10.2013. Viitattu 29.10.2013.
  10. Ehdokkaiden äänet – Koko maa Vaalit. 30.5.2014. Viitattu 4.6.2014.
  11. Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2015.
  12. Suni, Annakaisa: Alanko-Kahiluoto jatkaa vihreän eduskuntaryhmän johdossa Vihreä Lanka. 23.4.2015. Viitattu 5.5.2015.
  13. Barrikadeille kulttuurin ja perustulon puolesta! Outialanko.fi. 11.11.2014. Viitattu 14.3.2015.
  14. Mikä Nytkis? Nytkis.org. Viitattu 14.3.2015.
  15. Outi Alanko-Kahiluoto ehdolle vihreiden puheenjohtajakisaan yle.fi.
  16. In memoriam Väinö Kirstinä Outialanko.fi. 16.10.2007. Viitattu 17.11.2014.
  17. Koulukiusaajat sitoivat puuhun ja heittivät kivillä: Kansanedustaja suojeli itseään traumoilta vuosikausia – "Olin unohtanut kaiken" mtv.fi. Viitattu 31.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa