Magdalan Maria

Uuden testamentin henkilö

Magdalan Maria, vanhassa suomalaisessa kirkkoraamatussa Maria Magdaleena (m.kreik. Μαριὰμ ἡ Μαγδαληνή, Mariàm hē Magdalēnē), on Raamatun Uuden testamentin henkilöhahmo, joka kuvataan kristillisten kirkkojen virallisiksi julistamissa evankeliumeissa ja Uuden testamentin niin sanotuissa apokryfisissä kirjoituksissa Jeesuksen seuraajana sekä todistajana Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa ja ylösnousemuksessa. Latinalaisen perinteen mukaan Maria on mainittu Uudessa testamentissa myös kahdessa muussa yhteydessä.

Magdalan Maria
Domenico Tintoretton Magdalan Mariaa esittävä maalaus (noin 1598–1602).
Domenico Tintoretton Magdalan Mariaa esittävä maalaus (noin 1598–1602).
Henkilötiedot
Muut nimet Apostolienvertainen[1]
Jeesuksen opetuslapsi
Mirhantuoja[2]
Poenitens[3]
Syntynyttuntematon vuosi
Magdala, Juudea
Kuolluttuntematon vuosi
Efesos, Anatolia
Kansalaisuus juutalainen

Magdalan Mariaa kunnioitetaan pyhimyksenä katolisessa kirkossa, vanhakatolisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa, koptilaisessa kirkossa, anglikaanisessa kirkossa ja muissa protestanttisissa suuntauksissa.

Nimi ja taustaMuokkaa

Alkuperäisen kreikankielisen kirjoitusasun suomennos ”Magdalan” perustuu tulkintaan, että lisänimellä ”Magdalene” olisi tarkoitettu Magdalan kaupungista kotoisin olevaa henkilöä. Tulkinta on viety Raamatun käännöksiin asti, vaikka kriitikot eivät uskoneet Magdala-nimistä kaupunkia olleen olemassa ajanlaskun alussa. Vuonna 2007 aloitettiin kaivaukset Magdalan raunioissa.[4]

Toinen tulkinta nimelle Magdalene on, että se olisi kreikankielinen väännös hepreankielisestä sanasta ”migdal”, joka tarkoittaa ”tornia”. Jälkimmäinen sopisi gnostilaiseen perimätietoon, jonka mukaan Maria oli Jeesuksen rakastetuin opetuslapsi.

Aramean kielellä sana "magdala" merkitsee "korotettua, suurta, mahtavaa", joten Jeesus saattoi antaa tämän lisänimen Marialle, koska hän oli tärkein nainen oppilaiden joukossa. Toisaalta Talmudissa nimitys viittaa naisen hiuksien kihartamiseen eli avionrikkojaan.[5]

Maininnat RaamatussaMuokkaa

 
Maria Magdaleenan kääntyminen. Paolo Veronese noin 1548.
 
Jeesuksen ilmestyminen Maria Magdaleenalle. Aleksandr Ivanov 1835.

Magdalan Maria mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa. Hänet mainitaan niissä 12 kertaa, joka sisältää myös vanhimman historiallisen maininnan hänen nimestään.[6]

  • Jeesus ajoi seitsemän pahaa henkeä hänestä (Luuk. 8:2, Mark 16:9).
  • Hän oli yksi monesta, joka tuki Jeesusta omilla varoillaan (Luuk. 8:1–3).
  • Hän todisti Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta (Matt. 27:56, Mark. 15:40, John. 19:25).
  • Hän oli läsnä Jeesuksen hautaamisella (Matt. 27:61, Mark. 15:47).
  • Hän saapui Jeesuksen haudalle pääsiäissunnuntaina (Matt. 28:1–8, Mark. 16:1–8, Luuk. 24:10, Joh. 20:1).
  • Hän tapasi ylösnousseen Jeesuksen, puhui hänen kanssaan ja raportoi tästä apostoleille (Matt. 28:9–10, Mark. 16:9–11, Joh. 20:11–18).

Vaikka Mariaa ei koskaan Uudessa testamentissa kuvatakaan Jeesuksen opetuslapseksi, hänet mainitaan aina ensimmäisenä kaikissa Jeesusta seuranneiden naisten luetteloissa.[7]

Magdalan Maria mainitaan myös jokaisen evankeliumin pääsiäissunnuntain tapahtumissa ja jokainen evankelista esittää nämä tapahtumat omasta näkökulmastaan. Kriitikkojen mielestä näkökulmat ovat keskenään ristiriidassa. Jeesuksen ylösnousemukseen liittyvien tapahtumien yhteensovittaminen on eksegeettinen ongelma. Eräs mahdollinen tulkinta tapahtumien kululle on seuraava:[8]

  • Magdalan Maria ja muut naiset lähtevät varhain aamulla ja hankkivat mausteita Jeesuksen ruumiin voitelemiseksi.
  • Maria saapuu yksin haudalle yhä ollessa pimeää ja näkee sivuun siirtyneen kiven.
  • Toiset naiset saapuvat haudalle ja näkevät enkelit sekä menevät raportoimaan opetuslapsille.
  • Pietari ja Johannes saapuvat haudalle joko Marian kanssa tai jättäen hänet taakseen.
  • Maria jää haudalle ja Jeesus ilmestyy hänelle puutarhurin muodossa.

Sekaannuksia on aiheuttanut se, että evankeliumeissa mainitaan kaikkiaan viisi Maria-nimistä naista, ja muualla Uudessa testamentissa vielä kaksi muuta.[9]

Magdalan Marian identiteetistä, roolista ja merkityksestä väiteltiin 500-luvulle saakka, kunnes vuonna 591 paavi Gregorius Suuri yhdisti Magdalan Marian, syntisen naisen ja Betanian Marian yhdeksi ja samaksi Magdalan Mariaksi. Tämän myötä Maria alettiin samalla nähdä entisenä prostituoituna. Kun läntisessä kirkossa Mariasta tuli näin yhdistelmähahmo aina 1900-luvun lopulle saakka, itäisessä kirkossa nämä kolme naishahmoa säilyivät aina erillisinä.[14]

Myöhempi elämä ja pyhäinjäännöksetMuokkaa

 
Saint-Maximinin pyhäinjäännöslippaassa väitetään olevan Magdalan Marian pääkallo.

Mariasta ei kerrota Uudessa testamentissa mitään enää sen jälkeen, kun hän oli kertonut Jeesuksen ylösnousemuksesta. Häntä ei mainita edes Apostolien teoissa, joissa kuvataan Jeesuksen opetuslasten kokoontumisista Jerusalemissa. Siinä vain kerrotaan tapaamisissa olleen mukana ”joitain naisia”, kuten Jeesuksen äiti.[15]

Useat kirkkoisät ja pyhiä tekstejä kirjoittaneet historioitsijat kertovat, että Magdalan Maria ensimmäistä juutalaissotaa paetessaan siirtyi Efesokseen. Myös Gregorius Toursilaisen mukaan hän muutti Efesokseen.[5] Siellä hänen kerrotaan avustaneen apostoli Johannesta tämän evankeliumin kirjoitustyössä siihen saakka. Kuoltuaan hänet haudattiin Efesokseen.

Marian elämää alettiin täydentää sen jälkeen, kun Gregorius Suuri oli yhdistänyt Magdalan Mariaan Uudessa testamentissa mainitut syntisen naisen ja Betanian Marian. Laajempia Marian elämäkertoja alettiin kertoa 800-luvulla, ja niistä tuli seuraavina vuosisatoina osa keskiajalla yleisiä pyhimysten hagiografioita. Marian elämäkerroissa kuvattiin Marian elämänvaiheiden ja oletettujen elinpaikkojen ohella myös hänen tekemiään ihmeitä ja näkemiään näkyjä sekä hänen jäännöstensä vaiheita.[15]

Pyhimysten pyhäinjäännöksiä alettiin etsiä ja levitellä 300-luvun puolivälistä alkaen. Magdalan Marian jäännöksiksi uskottuja kappaleita otettiin viimeistään 700-luvulta alkaen säilytettäväksi useisiin kirkkoihin ja luostareihin, kuten Saint-Maximin-la-Sainte-Baumeen ja Vézelayn apottiluostariin, missä niiden voiman uskottiin parantavan sairaita. Yleisin pyhäinjäännös oli Marian hiuskiehkura. Monessa paikassa oli Marian sormia, käsivarsia ja pääkalloja, ja Marian kokonainen ruumis löytyi jopa neljästä eri paikasta Euroopassa. Pyhäinjäännöksiin kuului myös Marian vaatekappaleita ja muita häneen liittyneiden esineiden tai kivien osia.[16]

Kunnioitus ja muistaminenMuokkaa

Magdalan Mariaa kunnioitetaan pyhimyksenä katolisessa kirkossa, vanhakatolisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa, koptilaisessa kirkossa, anglikaanisessa kirkossa ja muissa protestanttisissa suuntauksissa. Magdalan Maria tunnetaan muun muassa naisten, Italian, apteekkarien, kampaajien, parfymerioiden, parkitsijoiden, kontemplatiivisen elämän, seksuaalisten kiusausten, katuvien syntisten, katuvien naisten ja käännynnäisten suojeluspyhimyksenä.[17] Pyhimyksen tunnuksia ovat esimerkiksi voidelaatikko, pääkallo, kirja, maustevaasi, krusifiksi ja laiva.[17]

Magdalan Marian juhlaa vietetään 22. heinäkuuta.[18][19] Katolisessa messussa Marian juhlapäivänä luettiin vuoteen 1969 asti Luukkaan evankeliumin kertomusta langenneesta naisesta. Siitä alkaen on luettu sen sijaan Johanneksen evankeliumin kohtaa, jossa Maria todistaa Jeesuksen ylösnousemusta. Vuonna 2021 paavi Franciscus julisti, että Betanian Marian juhliminen siirretään Martan ja Lasaruksen päivälle 29. heinäkuuta. Näin katolinen kirkko oli erottanut langenneen naisen ja Betanian Marian Magdalan Mariasta.[20]

Magdalan Marialle on laadittu novena[21] ja roomalaiskatolisen kirkon messuissa ja hetkipalveluksessa Magdalan Mariaa on muistettu seuraavalla latinankielisellä kollehtarukouksella:

"Beátæ Maríæ Magdalénæ, quaesumus, Dómine, suffrágiis adiuvémur: cuius précibus exorátus, quatriduánum fratrem Lázarum vivum ab ínferis resuscitásti."[3][22]

Ortodoksisessa kirkossa Mariaa muistetaan yhtenä mirhaa tuoneista naisista toisena pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina vietettävän Mirhantuojien sunnuntain yhteydessä. Lisäksi Marialle on omistettu akatistos ja seuraava tropari:[2]

"Oi pyhä Maria Magdaleena, sinä pidit Kristuksen käskyt | ja seurasit Häntä, joka meidän tähtemme syntyi Neitseestä. | Tänään me juhlimme sinun muistoasi || saaden päästön synneillemme rukouksiesi kautta."

Magdalan Marialle on rakennettu ainakin seuraavat pyhäköt:

  • Basílica de Santa María Magdalena, Cangas del Narcea, Asturias, Principado de Asturias, Espanja[23]
  • Catedral de Santa María Magdalena, Getafe, Comunidad de Madrid, Espanja[24]
  • Catedral de Santa María Magdalena, Zamora, Castilla y Leon, Espanja[25]
  • Basilica del Sacro Cuore di Gesù e S. Maria Maddalena Penitente, Casamicciola Terme, Napoli, Campania, Italia[26]
  • Basilique Sainte-Marie-Madeleine, Vézelay, Yonne, Bourgogne-Franche-Comte, Ranska[27]

Jotkut laittavat Magdalan Marian nimiin toisella vuosisadalla kirjoitetun apokryfisiin kirjoihin kuuluvan gnostilaisen Marian evankeliumin.[28]

Näkemyksiä Magdalan MariastaMuokkaa

Jeesuksen kumppaninaMuokkaa

 
Kristus ja Mataleena, Albert Edelfeltin suomalaishenkinen maalaus vuodelta 1890

Gnostilaisissa teksteissä Magdalan Maria on näkyvässä osassa, ja hän käy niissä useasti keskusteluja Jeesuksen kanssa. Hänellä ei kuitenkaan ole teksteissä mitään tiettyä omaa merkitystä tai tekemistä.[29]

Apokryfisessä gnostilaisessa Filippuksen evankeliumissa Jeesuksen ja Magdalan Marian suhde esitetään läheisenä, ja Jeesus esimerkiksi suutelee Mariaa. Opetuslapset ”kysyivät Vapahtajalta: ’Miksi sinä rakastat häntä enemmän kuin meitä?’ Hän vastasi ja sanoi heille: ’Miksi en rakasta teitä kuten häntä?”[30] Gnostilaisuuden asiantuntijoiden Ismo Dunderbergin ja Antti Marjasen mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Maria olisi haluttu kuvata kirjoituksessa Jeesuksen puolisoksi, koska hänestä käytetään termiä 'kumppani' (koinōnos), kun taas 'vaimosta' käytetään samassa tekstissä toista sanaa (šime).[31] Kumppanuussuhde sen sijaan voi tarkoittaa yhtä hyvin esimerkiksi liiketuttavaa, tai uskonveljeä tai -sisarta. Suudelma liittyy eroottisen suhteen sijasta hengellisen tiedon ja erityisen ilmoituksen välittämiseen, ja Jeesus suuteli samalla tavalla myös muita opetuslapsia. Näin tosiasia on se, ettei varhaiskristilliseltä ajalta tunneta yhtään tekstiä, joka olisi väittänyt yksiselitteisesti Jeesuksella olleen puoliso tai lapsia.[32] Toisaalta katolisessa traditiossa kirkkoa on pidetty Jeesuksen vaimona eikä mikään Raamatussa viittaa Magdalan Marian olleen Jeesuksen vaimo tai salarakas.[33][6] Marian evankeliumin lopussa Magdalan Maria esitetään Jeesuksen suosikkioppilaana.[34]

Käsitys Magdalan Mariasta Jeesuksen vaimona alkoi levitä esoteerisistä piireistä valtavirran kristillisyyteen ja akateemiseen tutkimukseen 1900-luvun lopulla sen jälkeen, kun ensimmäinen uskontotutkijoiden Jeesus-seminaari oli järjestetty maaliskuussa 1985. Sen johtopäätös kahdeksan vuotta myöhemmin julkaisemassaan kirjassa oli, että Jeesus ei elänyt selibaatissa, vaan hänellä oli luultavasti ”erityinen suhde” ainakin Magdalan Marian kanssa.[35] Nykyajan tutkijoiden konsensus on, että Jeesuksen ja Marian mahdollisesta avioliitosta ei ole ratkaisevia todisteita.[36]

Pseudohistoriallisessa kirjassa Pyhä veri, pyhä Graal (1982) esitetään väite, jonka mukaan Magdalan Maria olisi ollut Jeesuksen vaimo.[37] Kirjailija Dan Brown hyödynsi menestysromaanissaan Da Vinci -koodi (2003) kirjassa Pyhä veri, pyhä Graal esitettyä käsitystä. Sen mukaan Magdalan Maria olisi saanut Jeesuksen kanssa lapsen, josta polveutuivat merovingit. Kirjan mukaan Maria oli raskaana Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan, ja Jeesuksen kuoleman jälkeen Maria olisi paennut Ranskaan ja jatkanut siellä sukuaan.[38]

Näiden kahden kirjan analyyttisesta tutkinnasta tehtiin kaksiosainen TV-elokuva, joka antoi käsityksen, että Ranskan ja Espanjan rajalla olevaan Perpignanin kaupunkiin ei saapunut Magdalan Maria vaan toinen mirhantuojista, Maria Salome.[39] Hänellä oli mukanaan Saara-niminen tyttö, joka oli hänen egyptiläinen palvelijansa – ei suinkaan Jeesuksen tytär, kuten Pyhä veri, pyhä Graal -kirjassa väitetään.[40] Nimi on puhdas sattuma: se oli silloin ja on yhä sangen suosittu juutalaisten keskuudessa – onhan se Abrahamin eli "patriarkkojen patriarkan" puolison ja koko juutalaisen heimon kantaäidin nimi.[41] Se, että nimi on hepreaksi "prinsessa" tai "ruhtinatar", ei tässä yhteydessä merkitse mitään: Pyhä veri, pyhä Graal -kirjassa esitetty väite, että nimi olisi annettu juuri sen vuoksi että kyseessä olisi ollut "kuninkaiden kuninkaan" jälkeläinen, on TV-elokuvan mukaan täysin tuulesta temmattu.[42]

ProstituoitunaMuokkaa

Paavi Gregorius Suuri leimasi Magdalan Marian entiseksi prostituoiduksi ja teki väitteen suosituksi.[43][6]

Hannele Koivusen (1995) mukaan kirkko on tehnyt Magdalan Mariasta katuvan huoran peruskuvan, jonka kautta miehet säätelevät naisen seksuaalisuutta. Koivusen mukaan naisen on oltava madonna tai huora.

Varakkaana naisenaMuokkaa

 
Maria Magdalena, Giovanni Girolamo Savoldo

Ortodoksisen kirkon perinteessä Magdalan Maria oli varakas neitsyt, joka pyrki elämään Herran pelossa noudattaen hänen käskyjään. Tuntemattomasta syystä hän kuitenkin aikanaan huomasi olevansa seitsemän hengen riivaama. Kun Jeesus ruokki 4 000 miestä lähellä Magdalaa, Marian kerrotaan hankkiutuneen hänen luokseen. Marian myös ajatellaan olleen se nainen, joka huusi Jeesukselle: ”Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!”[44]

PopulaarikulttuurissaMuokkaa

Magdalan Maria esiintyy myös useiden pop-kappaleiden sanoituksissa. Muun muassa popyhtye PMMP on tehnyt kappaleen nimeltä ”Maria Magdalena”, jonka lyriikan he ovat kertoneet puolestaan olevan vastaus Mana Mana -yhtyeen samannimiselle kappaleelle.[45] Sandra on julkaissut jo 1980-luvulla kappaleen ”(I’ll Never Be) Maria Magdalena”, ja siitä on tehty useita cover-versioita.[46]

Lady Gagan kolmannen studioalbumin Born This Wayn Judas-kappaleen musiikkivideossa Lady Gaga esittää Magdalan Mariaa.

Magdalan Maria esiintyy merkittävässä osassa esimerkiksi elokuvissa Kristuksen viimeinen kiusaus (1988), The Passion of the Christ (2004) ja Maria Magdaleena (2018).

GalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Almond, Philip C.: Mary Magdalene: A Cultural Biography. Cambridge University Press, 2023. ISBN 978-1-009-22169-6.

ViitteetMuokkaa

  1. Ortodoksi.net
  2. a b Ortodoksi.net (ei-luotettava, vapaasti muokattava lähde)
  3. a b Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  4. Magdala Project Magdalaproject.org. Arkistoitu 9.1.2015. (englanniksi)
  5. a b Catholic Encyclopedia: St. Mary Magdalen newadvent.org. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  6. a b c Apologetics Press - The Real Mary Magdalene apologeticspress.org. 6.8.2016. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 4.9.2016. (englanniksi) (Internet Archive)
  7. Almond 2023, s. 13–15.
  8. The Women, The Apostles, and the Tomb: Easter in Review Catholicism.org. (englanniksi)
  9. Almond 2023, s. 20–21.
  10. Luuk. 7:36–50
  11. Luuk. 10:38–42
  12. Joh. 11:1–45
  13. Joh. 12:1–3
  14. Almond 2023, s. 2–3, 11–12.
  15. a b Almond 2023, s. 55–57.
  16. Almond 2023, s. 117–130.
  17. a b Feast of St. Mary Magdalene CatholicCulture.org. Viitattu 26. huhtikuuta 2017.
  18. Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 13.9.2016.
  19. Liturginen kalenteri Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 26. huhtikuuta 2017.
  20. Almond 2023, s. 309–310.
  21. Novena to St Mary Magdalene wellsprings.org.uk. (englanniksi)
  22. Divinum Officium divinumofficium.com. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  23. Basílica de Santa María Magdalena GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  24. Catedral de Santa María Magdalena GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  25. Catedral de Santa María Magdalena GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  26. Basilica del Sacro Cuore di Gesù e S. Maria Maddalena Penitente GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  27. Basilique Sainte-Marie-Madeleine GCatholic. Viitattu 25.5.2019.
  28. Marian evankeliumi Gnostilainen seura. Viitattu 28.1.2023.
  29. Almond 2023, s. 33–38.
  30. Filippuksen evankeliumi, kokoelmassa Dunderberg & Marjanen 2005.
  31. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 183.
  32. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 475–476.
  33. Catechism of the Catholic Church - Christ's Faithful - Hierarchy, Laity, Consecrated Life Vatican.va. Viitattu 1.9.2016. (englanniksi)
  34. Marian evankeliumi, kokoelmassa Dunderberg & Marjanen 2005.
  35. Almond 2023, s. 297–298.
  36. Almond 2023, s. 306.
  37. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 470.
  38. Dan Brown: Da Vinci -koodi. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-29468-3.
  39. Televisioelokuva Da Vinci -koodin jäljillä
  40. Michael Baigent, Richard Leigh, Henry Lincoln: Pyhä veri, pyhä Graal. Bazar, 1982. ISBN 952-5635-21-X.
  41. Helsingin juutalainen seurakuntalähde tarkemmin?
  42. Televisioelokuva Da Vinci -koodin jäljillä
  43. Piispa John Spong vaati Kirkkopäivillä uutta uskonpuhdistusta. Kirkon tiedotuskeskus 24.5.2003. Viitattu 1.3.2010.
  44. Pyhä apostolienvertainen Magdalan Maria mirhantuoja. Ort.fi.
  45. Elämä on murheen laakso - Mana Manan synty ja kuolema Kasarigrammari. 7.9.2018. Viitattu 4.3.2022.
  46. Covers of (I'll Never Be) Maria Magdalena by Sandra WhoSampled. Viitattu 4.3.2022.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Filippuksen evankeliumi teoksessa Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
  • Gardner, Laurence: Maria Magdaleenan arvoitus. (alkuteos The Magdalene Legacy: The Jesus and Mary Bloodline Conspiracy). Suomentanut Haarala, Tarmo. Bazar, 2006. ISBN 9519107525.
  • Koivunen, Hannele: Madonna ja huora. Pohjautuu tekijän väitöskirjaan The woman who understood completely. 2. painos 2005. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13525-2.
  • Kirkkovuoden pyhät I–II, 2. painos; Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto; Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Joensuu 1980.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magdalan Maria.