Wikipedia

New age

uskonnollishenkinen liike

New age,[1] joskus myös uushenkisyys[2], on länsimaisen kulttuurin piirissä vaikuttava laaja uskonnollishenkinen liike, jonka luonteenomaisena piirteenä on yksilöllinen ja monista eri lähteistä ammentava henkinen kehitys. ”Uudella aikakaudella” (engl. new age) tarkoitetaan astrologista Vesimiehen aikaa erotuksena vanhaan Kalojen aikaan.[3] New age -henkisyydessä yliluonnollisen katsotaan tulevan osaksi arkielämää yksilön kokemusten ja harjoitteiden kautta. Henkilökohtaista hyvinvointia ja suvaitsevaisuutta korostava uushenkisyys on kiinnostanut etenkin naisia.[2]

Moni new agesta kiinnostunut harjoittaa joogaa.

Liikkeellä ei ole yhteistä johtoa tai oppijärjestelmää, vaan se on pikemminkin erilaisten henkisten etsijöiden yhteenliittymä.[4] New agen juuret juontuvat 1800–1900-lukujen taitteen esoteerisiin liikkeisiin, kuten teosofiaan ja spiritualismiin. 1900-luvun jälkipuoliskolla jälleensyntymisen ja parapsykologian kaltaiset ilmiöt laajenivat suuren yleisön kiinnostuksen kohteiksi.[5] 1960-luvun hippiliike lisäsi länsimaissa kiinnostusta itämaisia uskontoja kohtaan.[4] New age -liike muotoutui 1970-luvun alussa ja oli julkisuudessa etenkin 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa. Nykyisin monet new agen harjoittajat eivät itse käytä new age -nimitystä viitatessaan toimintaansa.[3]

Määrittely

muokkaa

New agesta on esitetty monenlaisia määritelmiä, eikä tutkimuksessa ole vielä yksimielisyyttä parhaasta määritelmästä. New agella on tutkimuksessa tarkoitettu joukkoa erilaisia henkisyyteen liittyviä ilmiöitä, kuten astrologia, tarot, kanavointi, mediumismi, jooga sekä monet vaihtoehtoiset hoitomuodot. Etenkin alkuvaiheissaan 1970-luvulla new age nähtiin liikkeenä, sillä sen on katsottu muistuttavan muita laajoja sosiaalisia liikkeitä kuten rauhanliikettä tai ympäristöliikettä. Nykyisin new age voidaan määritellä joko liikkeeksi, joukoksi liikkeitä tai kulttuuriseksi ilmiöksi. Keskustelua käydään myös siitä, onko new age uskontoa, henkisyyttä tai kumpaakaan. Jotkut nimittävät new agea sekularisoituneeksi uskonnollisuudeksi. Määrittelyä vaikeuttaa ilmiön monimuotoisuus ja uskonnon määrittelyn ongelmat.[6]

New agen kannattajat kuvaavat itseään ennemminkin henkisiksi kuin uskonnollisiksi. Keskeisellä sijalla ovat omakohtaiset uskonnolliset kokemukset, yksilön voimaantuminen tai tietoisuuden laajentuminen.[7]

Nimitys

muokkaa

Nimitystä new age (uusi aika tai uusi aikakausi) on käytetty erilaisissa yhteyksissä jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Englantilainen teosofi Alice Bailey kirjoitti vuodesta 1932 alkaen ”uudesta ajasta”, joka oli lähestyvä hyvinvoinnin, vaurauden ja rauhan aikakausi. Tämä uusi aika edustaa Vesimiehen aikaa ja päättyvä aikakausi kalojen aikaa. Käsite alkoi saada nykyisen henkisen merkityksensä 1960–1970-lukujen vaihteessa Yhdysvalloissa. New age -liikkeestä alettiin puhua 1970-luvun jälkipuoliskolla, ja nykyisen vakiintuneen merkityksensä nimitys sai 1980-luvulla. Nimitys new age alkoi väistyä 1990-luvulla, kun sen sijaan alettiin puhua mieluummin henkisyydestä, holismista eli kokonaisvaltaisuudesta ja ”uudesta tietoisuudesta”, ja kyseisen maailmankatsomuksen edustajat alkoivat määritellä itsensä ”etsijöiksi”. 2000-luvun suomalaisessa tutkimuksessa new agesta käytetään usein termiä uushenkisyys.[3] Nimitystä ”new age” käytetään 2010-luvulla enää lähinnä liikkeen ulkopuolisissa teksteissä tai musiikin ja kirjojen lajityypin nimityksissä.[8]

Historiaa

muokkaa
 
Jumalatar Isiksen mukaan nimetty new age -myymälä Britanniassa.

New agen juuret ovat 1800-luvun romanttisissa ja okkultisissa virtauksissa, kuten teosofiassa, jotka etsivät innoitusta menneisyydestä ja Lähi-idän muinaisista korkeakulttureista. Vaikutteita lähdettiin 1900-luvun vaihteessa etsimään idästä, ja länteen tuli Intiasta hindulaisia lähetystyötä tekeviä guruja.[9] Teosofian hajaantumisen seurauksena 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntyneistä liikkeistä new age -ajattelun kannalta tärkeitä olivat esimerkiksi Rudolf Steinerin antroposofinen liike, Alice Baileyn Arcane School ja Guy Ballardin I Am -liike. Muita liikkeen kannalta merkittäviä ajattelijoita olivat Annie Besant ja G. I. Gurdjieff. Spiritualismin suosio oli korkeimmillaan ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, ja useita okkultistisia tai esoteerisia lehtiä ilmestyi. New agen maailmankuvaan vaikuttivat myös 1940-luvulla alkaneet ufohavainnot. Skotlannin Findhorniin syntyi 1960-luvun taitteessa new age -yhteisö. Transpersoonallisen psykologian kannattajat pyrkivät 1960-luvulla ottamaan ihmisyyteen henkisemmän ja laajemman näkökulman. Tämän suuntauksen pohjana toimivat C. G. Jungin ja Abraham Maslowin ajatukset, psykosynteesi sekä parapsykologian ja psykedeelien tutkimus.[10]

New agen voidaan katsoa saaneen alkunsa 1960-luvun lopulla herätysliikkeenä.[9] Vaihtoehtokulttuurin piirissä alettiin puhua ”uudesta ajasta”, joka koettiin henkisenä ja yksilöllisenä muutoksena. Vaikka uskonnot kuten buddhalaisuus, hindulaisuus ja uuspakanuus olivatkin suosittuja, järjestäytyneen uskonnollisuuden sijaan etsittiin usein henkilökohtaista henkistä kokemusta. Suosioon nousivat esimerkiksi taolaisuuden pyhä kirja Yijing, psykedeelien käyttö, intialaiset gurut, feminismin toinen aalto, jumalatar-liike ja astrologia.[11]

 
Bosnialainen new age -kokoontuminen.

1970-luvun alussa alkoi Yhdysvalloissa ilmestyä useita new age -lehtiä. Suomen ensimmäinen alan lehti oli Ufoaika (1972), joka muutti vuonna 1976 nimekseen Ultra. Ihmiset kiinnostuivat esimerkiksi parapsykologiasta, kanavoinnista, mielensä voimalla lusikoita taivuttavasta Uri Gelleristä ja kuolemanrajakokemuksista. Marilyn Fergusonin vuonna 1980 ilmestynyt The Aquarian Conspiracy nousi new age -ajattelun perusteokseksi.[12]

New age -liikkeestä ja sen teemoista tuli yleisesti tunnettu 1980-luvulla, kun näyttelijä Shirley MacLainen teokseen Out on a Limb perustunut televisiosarja näytettiin Yhdysvaltain televisiossa vuonna 1987. Sarjaa seurasi samana vuonna Time-lehden new age -aiheinen erikoisnumero.[13] New age -liikkeeseen tuli 1980-luvulla kysymyksenasetteluja muista yhteiskunnallisista liikkeistä kuten ekologisesta liikkeestä ja naisliikkeestä, ja new agen ajattelu läheni niiden kanssa.[13]

1980–1990-lukujen taitteessa new ageen alkoi tulla runsaasti aasialaisia vaikutteita, kuten intialainen ayurveda, japanilainen reiki sekä qi-energian käsite. New age -musiikki nousi marginaalista suosituksi. Rave-kulttuuriin alkoi 1990-luvulla liittyä myös henkisiä elementtejä ja luontoyhteyttä. Televisiossa suosioon nousi parapsykologisia aiheita sivuava Salaiset kansiot. World Wide Webin yleistyminen levitti tehokkaasti tuntemusta new age -aiheista. Vuosituhannen viimeisinä vuosina new age -aiheiseksi puheenaiheeksi nousivat maailmanloppua koskevat ennustukset, ja 12 vuotta myöhemmin esille nousivat mayojen kalenterin päättymiseen liittyvät teoriat.[14]

2000-luvulla tärkeiksi aiheiksi ovat nousseet esimerkiksi new ageen liittyvät tai sen avulla markkinoitavat terveyskäsitykset, kuten ruuan luonnonmukaisuus, ruoan terveysvaikutukset ja kasvissyönti. Tieteellisesti new age -aiheista on alettu tutkia muun muassa meditaatiota, kuolemanrajakokemuksia ja selkounia. 2000-luvulla new age on saanut myös aiempaa enemmän kaupallisia piirteitä.[15]

Suuntaukset

muokkaa

New age -liikkeessä voidaan nykyisin erottaa kolme suuntausta: esoteerinen, henkinen ja sosiaalinen. Esoteerisessa suuntauksessa uskotaan, että yliluonnollinen on todellinen ja vaikuttava voima, ja huomio kiinnitetään ennen kaikkea yliluonnollisen todellisuuden kartoitukseen. Esoteeriseen suuntaukseen liittyy myös ennustuksia suurista ihmiskuntaa kohtaavista käänteistä. Henkisessä suuntauksessa korostetaan yksilön henkistä kehitystä ja erilaisia itsensä kehittämisen menetelmiä. Sen tekniikoita ovat esimerkiksi meditaatio, jooga, vaihtoehtoiset psykoterapiat ja uussamanismi, joita harjoitetaan kehittyneempien olemassaolon tilojen saavuttamiseksi. Sosiaalisessa suuntauksessa korostetaan konkreettista työtä, jolla tavoitellaan inhimillisempää tai ekologisempaa tulevaisuutta.[13]

Vaikutteet

muokkaa
 
Buddhalaisten oppien tutkiskelija.

New age -liike hakee vaikutteita idän uskonnollisista perinteistä ja varhaiskantaisista kulttuureista. Alkuperäiskansojen elämäntapaa ihaillaan, koska niiden katsotaan elävän harmonisessa suhteessa ympäristönsä kanssa. Alkuperäiskansojen ja esikristillisten yhteisöiden perinteitä ja uskomuksia tulkitaan luontosuhteen ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Jungilaisen psykologian lisäksi new age -liike on saanut vaikutteita myös humanistisesta psykologiasta, jonka piiristä ovat nousseet kansanomaistetut terapialiikkeet.[9] Humanistisen psykologiankin keskeisiä aiheita ovat tietoisuus, mielenterveys ja yksilön kehitys, ja se pyrkii myös tutkimaan ja tunnistamaan ”korkeampia” inhimillisiä kokemuksia. New ageen on lainattu etenkin Human potential -liikkeen näkemyksiä ja termejä.[16]

New agen kehitykseen ovat vaikuttaneet tietyt uususkonnot, kuten teosofia ja siihen pohjautuvat liikkeet, muut esoteeriset suuntaukset, spiritualismi, new thought, neljäs tie sekä uuspakanuus.[17] Uuspakanallista wiccaa on tutkittu osana new age -liikettä, mutta wiccojen enemmistö katsoo uskontonsa olevan sen ulkopuolella.[18]

New age yhdistelee eklektisesti vaikutteita eri suuntauksista. Näkemyseroja pidetään vain pinnallisina, ja kaikkien annetaan löytää tapansa saavuttaa päämääränsä.[19]

Teemoja

muokkaa

New agella on useita tunnusomaisia teemoja. Liikkeen epäyhtenäisyyden johdosta kaikki sen kannattajat eivät kuitenkaan ole kaikista yhtä mieltä.[20]

 
Hoitavista kivistä tehtyjä rannekkeita.

New agessa tämänpuoleinen elämä on arvokasta, ja henkisyyden katsotaan johtavan parempaan elämään jo nyt eikä vasta tuonpuoleisessa. Maanpäällistä elämää ei nähdä ainutkertaisena, vaan uskotaan intialaisten uskontojen tavoin jälleensyntymiseen ja karman lakiin. New agessa katsotaan holistisesti että kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Luojan ja luodun erillisyyttä ei hyväksytä, kuten ei myöskään tieteen tapaa nähdä luonto ihmisestä erillisenä kohteena tai ihmisen hallitsemana resurssina. Holistinen näkökulma otetaan myös sairauksien hoitoon, sillä ihmistä pidetään hengen, mielen ja kehon muodostamana kokonaisuutena. New agessa pyritään yhtenäisyyden palauttamiseen useilla eri tasoilla.[21]

New agessa pyritään myös henkiseen kehitykseen ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Sen apumenetelmiä voivat olla esimerkiksi mietiskely, tarot tai unien tulkinta.[22]

Kaikkia new age -käsityksiä yhdistää millenarismi, jonka mukaan suuri muutos on tulossa. Ihmiskunnan uskotaan olevan uuden aikakauden, Vesimiehen ajan, kynnyksellä. New agessa uskotaan yleisimmin tämän muutoksen johtavan rauhan, tietoisuuden ja valaistuneisuuden aikakauteen.[23]

Marilyn Fergusonin 185 new age -liikkeen vaikuttajalle vuonna 1977 suuntaamassa kyselyssä vastaajat sanoivat, että heidän omalle hengelliselle tai henkiselle kehitykselleen oli tärkeää etenkin buddhalaisuus (40 %), jooga (40 %), kristillinen mystiikka (31 %), psykosynteesi (29 %), jungilainen terapia (23 %), Tiibetin buddhalaisuus (23 %), transsendenttinen meditaatio (21 %), suufilaisuus (19 %), transaktioanalyysi (11 %), est-terapia (11 %) ja kabbalismi (10 %). Kyselyyn vastanneista telepatiaan uskoi 96 prosenttia, henkiparannukseen 94, ennaltatietämiseen 89 ja selvänäköisyyteen 88 prosenttia vastanneista.[24]

New age voidaan nähdä myös elämäntapana ja kulutuskäyttäytymisenä. New agen keskeisistä näkemyksistä siihen kuuluvat esimerkiksi uudenlaisten yhteiskuntien visiot, kuten saasteeton energia, luomuviljely, ekoyhteisöt, jakamistalous, kasvissyönti ja eläinten oikeudet. Myös wellness eli fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tasapaino liittyy new age -kuluttamiseen. Wellnessiin kuuluu monenlaisia henkilökohtaiseen terveyteen liittyviä asioita, kuten terveellinen syöminen, liikunta, rentoutuminen, uskomuslääkintä, jooga ja meditaatio. New age -aiheisilla messuilla on usein mukana tällaisia hyvinvointipalveluja.[25]

New agen kannattajista kaksi kolmasosaa on naisia. Liike edustaa feminiinisiä arvoja, ja myös feminismi on liittynyt new agen kehitykseen jo 1800-luvulta lähtien.[26]

Uushenkiseen liikehdintään liittyy myös kontrolloivia uskonyhteisöjä eli kultteja. Esimerkiksi lupauksiin selvänäöstä tai parantamisesta liittyy hyväksikäytön ja manipuloinnin riskejä.[27]

Suhde kristinuskoon

muokkaa

Vatikaani on arvostellut new agea erojen hämärtämisestä varsinaisten uskontojen välillä sekä kristinuskon olennaisen totuuden heikentämisestä.[28][29]

Suomen evankelisluterilainen kirkko on Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan suhtautunut new ageen kielteisesti. Tutkija Jussi Sohlbergin mukaan uushenkisyyttä pidettiin 1980-luvulla Suomessa kirkon piirissä vakavana uhkana kristinuskolle. Moni suomalainen new agen harjoittaja on kuitenkin samanaikaisesti kristitty ja pyrkii etsimään uushenkisyyttä kirkon sisältä.[30] New agesta kiinnostuneilla suomalaisilla on tavallista useammin kristillisiä näkemyksiä. Suomalaisen new age -lehden Ultran lukijoista vuoden 2011 lukijatutkimuksessa 91 prosenttia piti Jeesuksen elämänopetuksia soveltuvina nykyajankin elämänohjeiksi, sekä 71 prosenttia vähintään todennäköisenä sitä, että Jeesus on Jumalan poika.[31]

Suomessa new age tai uushenkisyys on ollut 2010-luvulta alkaen yleistymässä ja perinteinen kristillisyys väistymässä. Näin on erityisesti 1980-luvulla syntyneestä y-sukupolvesta alkaen. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan 1990-luvulla syntyneistä vain 23 prosenttia piti itseään uskonnollisena. Sen sijaan lähes joka neljäs alle 40-vuotiaista ilmoitti tutkimuksessa uskovansa meedioihin. Alle 29-vuotiaista 42 prosenttia uskoi henkiolentoihin, 23 prosenttia uuteen aikakauteen siirtymiseen ja 19 prosenttia ennustamiseen.[32]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 28.9.2024.
  2. ↑ a b Heikkinen, Anu: Uushenkisyys vetoaa yksilöllisyyden aikana Kirkko ja kaupunki. 30.9.2015. Viitattu 20.9.2018.
  3. ↑ a b c Mäkelä 2018, s. 10–11.
  4. ↑ a b Selin, Risto: ”New Age”, Ihmeellinen maailma. Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.9.2023).
  5. ↑ Mahlamäki, Tiina: Uushenkisyys ympärillämme Katsomukset.fi. 8.2.2023. Viitattu 22.9.2023.
  6. ↑ Mäkelä 2018, s. 9.
  7. ↑ Airaksinen, Tiina & Mikkola, Katio: Valo 3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä, s. 184. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-961-1-29487-0
  8. ↑ Mäkelä 2018, s. 36.
  9. ↑ a b c Uusi henkisyys ammentaa monesta eri lähteestä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Mäkelä 2018, s. 18–21.
  11. ↑ Mäkelä 2018, s. 21–22.
  12. ↑ Mäkelä 2018, s. 23–24.
  13. ↑ a b c New age ja henkisen kasvun yhteisöt Uskonnot Suomessa. 4.9.2007. Uskonnot Suomessa -hanke. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 4.3.2023.
  14. ↑ Mäkelä 2018, s. 25–28.
  15. ↑ Mäkelä 2018, s. 27–28.
  16. ↑ Mäkelä 2018, s. 41–42.
  17. ↑ Mäkelä 2018, s. 214–215.
  18. ↑ Oletetut samankaltaisuudet: Wicca ja new age (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Mäkelä 2018, s. 45–46.
  20. ↑ Mäkelä 2018, s. 39.
  21. ↑ Mäkelä 2018, s. 39–41.
  22. ↑ Mäkelä 2018, s. 43.
  23. ↑ Mäkelä 2018, s. 44–45.
  24. ↑ Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27265-5
  25. ↑ Mäkelä 2018, s. 47–48.
  26. ↑ Mäkelä 2018, s. 48.
  27. ↑ Rossi, Venla: Valvova verkko (tilaajille) Helsingin Sanomat. 9.3.2023. Viitattu 9.3.2023.
  28. ↑ Vatican.va.
  29. ↑ Vatican grapples with New Age beliefs (But there is never any doubt in the document that New Age is incompatible with and hostile to the core beliefs of Christianity) The Tablet. 8.2.2003. Viitattu 14.8.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Pyhäranta, Tuija: New agen lumosta vaietaan kirkossa Kirkko ja kaupunki. 12.12.2013. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 6.3.2023.
  31. ↑ Mäkelä 2018, s. 85–86.
  32. ↑ Hevonoja, Jaana: Vaihtoehtoiset tavat uskoa yleistyvät nuorissa ikäluokissa perinteisen jumaluskon sijaan Yle uutiset. 1.11.2020. Viitattu 9.3.2023.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Heelas, Paul: The New Age Movement. The Celebration of the Self and the Sacralization of Modernity. Oxford: Blackwell, 1996. ISBN 0-631-19331-6 (englanniksi)
  • Hanegraaff, Wouter J.: New Age Religion and Western Culture. New York: State University of New York Press, 1997. ISBN 0-7914-3854-6 (englanniksi)
  • Mahlamäki, Tiina & Opas, Minna (toim.): Uushenkisyys. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-581-0
  • Niemelä, Jussi (toim.): Vanhat jumalat, uudet tulkinnat. Näköaloja uusiin uskontoihin Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2001. ISBN 951-45-9890-3
  • Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot. ((Encyclopedia of New Religions. New Religious Movements, Sects and Alternative Spiritualities, 2004.) Suomennos Kanerva Heikkinen ym) Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-327-1
  • Roland, Paul: New Age -käsikirja. Periaatteet, menetelmät ja uskomukset. ((New Age Living. A Guide to Principles, Practices and Beliefs, 2000.) Suomentanut Sirkka Salonen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29213-3

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New age.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=New_age&oldid=22663295”