Seksuaalinen vallankumous

yhteiskunnallinen liike 1900-luvulla

Seksuaalinen vallankumous (myös seksuaalinen vapautuminen) oli yhteiskunnallinen liike, joka haastoi perinteiset ihmisen seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvät käyttäytymismuodot koko läntisessä maailmassa 1960-luvulta 1980-luvulle. Seksuaalinen vapautuminen sisälsi lisääntyvää hyväksymistä seksille perinteisten, yksiavioisten heteroseksuaalisten parisuhteitten (pääasiassa avioliiton) ulkopuolella. Vallankumoukseen kuului ehkäisymenetelmien kehittäminen ja abortin laillistaminen. Seksuaalisen vallankumouksen isänä pidetään tutkija Alfred Kinseytä[1][2].

Erityisesti 1960-luvulla käynnistynyttä arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen vapautumista on kutsuttu seksuaaliseksi vallankumoukseksi. Kielikuva rinnastaa perinteisinä pidettyjen sukupuolisten ja seksuaalisten käyttäytymismallien kyseenalaistamisen samanaikaiseen yhteiskunnalliseen liikehdintään sotaa ja porvarillisina pidettyjä arvoja vastaan. Eräs aikakauden tunnuslauseista oli Vietnamin sodan vastustamiseen liitetty "make love, not war" (vapaasti suomentaen ei sodita vaan rakastellaan).[3][4][5]

Seksuaalinen vallankumous oli ideologinen muutos, joka hylkäsi kulttuurisen järjestyksen[6]. Seksuaaliseen vallankumoukseen sisältyi löyhentynyt seksuaalimoraali esiaviollista seksiä kohtaan. Feministeille seksuaalinen vallankumous on merkinnyt naisten voimaantumista. Esiaviollinen seksi ja naisten seksuaalisuus tulivat varjosta päivänvaloon.[7] Seksuaalinen vallankumous ei koskenut ainoastaan heteroseksuaalisiksi itsensä kokevia ihmisiä. Homoseksuaalien sorron kulminoituminen Stonewallin mellakoissa Yhdysvalloissa vuonna 1969 mullisti myös erilaisten seksuaalisuuksien hyväksyntää.

Vallankumouksen tausta

muokkaa

Seksuaalisen vallankumouksen taustalla oli useita teknologisia kehityksiä. Seksuaalisen vallankumouksen laukaisevana tekijänä oli sukupuolitauti kupan häviäminen antibioottien avulla[8], jolloin ihmisten ei enää tarvinnut pelätä kupan saamista sukupuoliyhteydessä olemisesta. Naisten ehkäisypillerin keksiminen puolestaan vähensi raskauden vaaraa satunnaisissa sukupuoliyhteyksissä. Toisaalta isyystestit yleistyivät ja lapsen isä voitiin saada selville holtittomasta seksuaalikäyttäytymisestä huolimatta. Isyystesti keksittiin 1960-luvulla kun HLA-tyypittely tuli mahdolliseksi[9].

Allyn (2000) pitää tärkeänä "vallankumouksen" edistäjänä Helen Gurley Brownin (1962) teosta Sex and the Single Girl, jossa tämä julkisesti ja ylpeässä sävyssä toi esiin avioliittoa edeltäneen vilkkaan seksuaalielämänsä ja kannusti muita naisia seuraamaan esimerkkiään.[10] Miesten homoseksuaalisuuden hyväksymiselle taustan oli hahmotellut Alfred Kinsey omissa tutkimuksissaan jo vuonna 1948.[11] Kinsey oli kartoittanut myös naisten seksuaalisuutta raportissa jonka hän julkaisi vuonna 1953.[12]

Ehkäisypilleri

muokkaa

Seksuaalisen vallankumouksen tärkeänä edellytyksenä oli ehkäisyvarmuuden olennainen paraneminen ja ehkäisyn luonteen muuttuminen ehkäisypillerin kehittämisen (Gregory Pingus työryhmineen 1956) ja yleistymisen jälkeen.

Ehkäisyvälineiden käyttö laillistettiin Yhdysvalloissa 1965.[13] Katolinen kirkko vahvisti perinteisen moraalikäsityksensä jatkumisen ja kielsi kaikkien ehkäisyvälineiden käytön Paavali VI:n Humanae Vitae - kiertokirjeessä 1968.[14]

Sandstone ja valistusoppaiden aalto

muokkaa

Seksuaalista vallankumousta ilmensivät lukuisien tutkimusten ja opaskirjojen myös uudenlaisia seksuaalisuhteiden muotoja ja arvoja kokeilevat yhteisöt, kuten Esalan Institute, Brook Farm ja Sandstone Retreat.[15]

John ja Barbara Williamson perustivat Abraham Maslow'n humanistisen psykologian ja tarvehierarkian innoittaman, vapaamielisen seksuaalisuuden Sandstonen yhteisön Topanaga Canyonin läheiselle kukkulalle Los Angelesin piirikuntaan vuonna 1967.[15] Sandstone innoitti lukuisia kirjoittajia ja tutkijoita. Alex Comfortin seksielämän opas Rakasta hellästi ja Gay Talesen aikalaisraportti Naapurin vaimo ovat osaltaan Sandstonen innoittamia.[15][16] Sandstone suljettiin vuonna 1972, osittain siihen kytkeytyneiden oikeusjuttujen seurauksena.[15]

Homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus

muokkaa

Homoseksuaalisuus poistettiin Britanniassa rikosnimikkeistä vuonna 1967[17] ja tautiluokituksesta Yhdysvalloissa vuonna 1973[18]. Yhdysvalloissa homot ja lesbot nousivat taisteluun homoseksuaaleja vainoavaa järjestelmää vastaan Stonewallin mellakoissa vuonna 1969. Ensimmäiset gay pride -marssit pidettiin New Yorkissa ja Los Angelesissa 28. kesäkuuta 1970 mellakoiden vuosipäivän kunniaksi.

Seksuaalinen vallankumous sisälsi myös transseksuaalisuuden nousun ihmisten tietoisuuteen Christine Jorgensenin tapauksen ja Harry Benjaminin aihetta käsittelevän kirjan (1966) myötä. Lääkärit ja tiedemiehet joutuivat terävöittämään homoseksuaalisuuden ja transseksuaalisuuden eroavaisuutta.[19] Jorgensen julkaisi omaelämäkerran 1967, ja hänestä julkaistiin elokuva vuonna 1970. Stonewallin mellakoissa kaksi transihmistä olivat keskeisiä henkilöitä.[20]

Biseksuaalisuus jäi edelleen melko tuntemattomaksi, vaikka maailmankuulu muusikko David Bowie mainitsi tunnetusti sanan vuonna 1976.[21]

Vallankumouksen perääntyminen

muokkaa

Seksuaalinen vapautuminen koki 1980-luvulla perääntymistä tappavan HI-viruksen ilmaannuttua. HI-virus lisäksi kasvoi AIDS-epidemiaksi huumeiden suonensisäisen käytön myötä. Myös hepatiittivirukset, joihin liittyy eliniän lyhenemistä ja kuolleisuutta, ovat saaneet seksuaalista vapautumista perääntymään. Suuseksiä pidettiin pitkään suhteellisen turvallisena, mutta sen on todettu voivan aiheuttaa kurkunpäänsyöpää papilloomaviruksen välityksellä.

Lähteet

muokkaa
  1. https://kinseyinstitute.org/about/history/index.php
  2. https://archive.nytimes.com/www.nytimes.com/books/97/11/02/reviews/971102.02rhodest.html
  3. Ilmaisu tuli tunnetuksi Diane Newell Meyerin pidettyä make love, not war -tekstiä puserossaan University of Oregonissa, Eugenessa, järjestetyssä sodanvastaisessa mielenosoituksessa 23. huhtikuuta 1965 (Fattig 2010).
  4. Fattig, Paul: The famous words likely were borne by Ashland resident. Mail Tribune, 15.8.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.12.2013. (suomeksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. vrt. Talese 1980, 96
  6. https://time.com/3611781/sexual-revolution-revisited/
  7. https://www.pbs.org/wgbh/americanexperience/features/pill-and-sexual-revolution/
  8. http://www.pravdareport.com/science/tech/21-02-2013/123861-sexual_revolution_antibiotics-0/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. https://news.google.com/newspapers?nid=1817&dat=19771223&id=AAkdAAAAIBAJ&sjid=7Z4EAAAAIBAJ&pg=6700,5859572
  10. Allyn 2000, 10
  11. Sexual Behavior in the Human Male (1948)
  12. Sexual Behavior in the Human Female (1953)
  13. Gregersen 1993, 201
  14. Gregersen 1993, 202
  15. a b c d Anapol 2010, 55-56
  16. Talese 1980
  17. https://www.parliament.uk/about/living-heritage/transformingsociety/private-lives/relationships/overview/sexuality20thcentury/
  18. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4695779/
  19. https://outhistory.org/exhibits/show/tgi-bios/christine-jorgensen
  20. https://protukipiste.fi/eilisen-transseksityontekijat-mahdollistivat-taman-paivan-priden-1/
  21. https://www.billboard.com/music/features/david-bowie-sexuality-gender-rebellion-changing-music-6843021/amp/

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina (toim.): Suomalainen seksi: Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18672-4.
  • Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo: Seksin trendit meillä ja naapureissa. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26145-9. Myös englanniksi Sexual Trends in the Baltic Sea Area. The Family Federation of Finland 2003. ISBN 952-9605-99-4.
  • Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo & Rotkirch, Anna: Sexual Lifestyles in the Twentieth Century. Palgrave, 2002. ISBN 0-333-794184.
  • Puolimatka, Tapio: Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus. Perussanoma, 2017. ISBN 978-951-888-794-5.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Sexual revolution