Luettelo Helsingin olympiarakennuksista

Eri puolille kaupunkia pystytettiin myös väliaikaisia huoltorakennelmia, kuten tämä virallisena kisajuomana vuodesta 1928 olleen Coca-Colan välityspaikka kahvilassa Hesperian puistossa.

Luettelo Helsingin olympiarakennuksista käsittää Helsingin kesäolympialaisia vuonna 1952 varten tehdyt rakennukset, rakenteet ja alueet niillä paikkakunnilla, joissa olympialaisia järjestettiin. Olympiakisojen viralliset kisakaupungit olivat Helsinki ja Hämeenlinna.[1] Jalkapallo-otteluja pelattiin Helsingin ohessa myös Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Kotkassa.[2]

Luettelossa rakennukset on mainittu kronologisessa järjestyksessä valmistumisvuoden mukaan. Alue on rakennuksen sijaintialue, esimerkiksi kaupunginosa ja paikka on rakennuksen tarkempi sijainti.

Urheiluareenoita ja palvelurakennuksiaMuokkaa

Olympialaisten pitkästä valmisteluajasta johtuen Helsingin olympiarakennuksia valmistui 1930-luvulta vuoteen 1952 asti. Ne ovat kaikki varhaisempaa 1930-luvun tai toisen maailmansodan jälkeistä funktionalismia. Olympialaisia varten rakennettiin sekä urheiluareenoita, että erilaisia palvelurakennuksia.[3]

Yhteistä olympiarakennuksille on varhaisen funktionalismin mukainen ajatus suunnittelusta, joka mahdollistaa rakennusten muunneltavuuden erilaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Tennispalatsi suunniteltiin alun perin vuoden 1940 olympialaisten autojen huoltorakennukseksi, mutta siihen rakennettiin myöhemmin neljä tenniskenttää. Lasipalatsin tapaan rakennus tarkoitettiin tilapäiseksi ja se vuokrattiin myöhemmin autojen ja varaosien myyntitilaksi. Olympialaisissa rakennuksessa pelattiin koripalloa.[4] Nykyisin rakennuksessa on ravintoloita, elokuvateattereita ja Helsingin taidemuseo.

Kolme kisakylääMuokkaa

Kisakyliä oli kolme. Käpylän Koskelantien pohjoispuolista aluetta kutsutaan Olympiakyläksi, jonne ehti valmistua 400 asuntoa ennen talvisodan syttymistä. Koskelantien eteläpuolelle rakennettiin toinen Kisakylä vuosina 1950-1952.

Otaniemen kisakylään majoitettiin Itäblokin urheilijat ja sen ravintolana toimi Servin mökki ja rantasauna (Heikki Sirén, 1951 ja 1952). Naisurheilijat majoitettiin Meilahden sairaanhoito-opistoon (Uno Ullberg, 1940) ja suomalaiset urheilijat asuivat Santahaminan kadettikoulussa (Olavi Sortta, 1941). olympiakomitea virallisine vieraineen majoittui Hotelli Vaakunassa (Erkki Huttunen, 1952) .[5] Satakuntatalo toimi osin keskeneräisenä olympialaisten lehdistöhotellina: "Satakunta Press Hotel"[6]

Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaan Palacen hotelliin (1952) majoitettiin kutsuvieraat.

LiikennerakennuksiaMuokkaa

Turun kasarmin alueelle rakennettiin Lasipalatsi, joka oli lähellä linja-autoasemaa. Siinä toteutuivat funktionalistisen rakennuksen alkuperäiset rakenteelliset, toiminnalliset ja aatteelliset ihanteet, kuten julkisivujen läpinäkyvät lasipinnat, liiketilojen läpikuljettavuus, julkisivuvalaistus ja -väritys, sekä Bio Rexin ja HOK:n suurravintolan tilat sisäväreineen. Lasipalatsi sai nimensä suurista läpinäkyvistä ikkunapinnoista. Valoa ihannoitiin. Näyteikkunoille tuotteitaan kauniisti sommitellen, yrittäjät esittelivät toimintaansa kaupunkilaisille.[7]

Vuonna 1936 avatun Malmin lentokentän kiitoratoja pidennettiin vuonna 1939 seuraavana vuonna järjestettäväksi suunniteltuja kisoja varten. Myös Helsingin lentokenttä Seutulassa avattiin vuonna 1952 tilapäisesti kisaliikenteen käyttöön. Laivaliikenteen palvelurakennus oli Olympiapaviljonki.

Postitaloa korotettiin 1950-luvulla ja sen katolle rakennettiin helikopterikenttä.[8] Postinkuljetukseen vuokrattu helikopteri liikennöi päivittäin lentokentän ja pääpostitalon väliä ja helikopteri lennätti myös yleisöä ja teki mainoslentoja.[9]

Kioskit ja puistotMuokkaa

Helsinkiin suunniteltiin olympialaisia varten myös kioskeja, julkisia käymälärakennuksia ja esimerkiksi Kisakylän lämpökeskus (Pauli Salomaa, 1950) Käpylään.[10] Helsingin postikonttoreita tukemaan perustettiin 16 tilapäistä postipalvelupaikkaa ja kymmenen viiden neliömetrin suuruista kioskia.[9] Kahvila Ursula perustettiin Kaivopuiston rantaan olympiavuonna.[11] Frenckellin sormeksi (1951) kutsutaan kisojen lipunmyyntipaikkaa Töölön kisahallin lähellä. Hesperian puistoa kunnostettiin vuonna 1951 olympiakilpailuja silmälläpitäen. Muun muassa rannan hopeapajukäytävää reunustamaan istutettiin perennoja. Muualle maailmalle haluttiin antaa hyvä kuva Helsingistä ulkomaalaisille vieraille lehtimiesten välityksellä.[12]

Maailmanperintökohteeksi?Muokkaa

Arkkitehti Maija Kairamo on ehdottanut Helsingin olympiarakennuksia lisättäväksi Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.[5]

Museovirasto on todennut olympiarakennuksista: "Olympiarakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna."[13]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

LuetteloMuokkaa

Olympiarakennus Kaupunki tai alue Paikka Kartalla Suunnittelija Valmistumisvuosi Kuva Wikidata
Westendin tennishalli Espoo Westend Jarl Eklund 1935-1967    
Töölön kisahalli Taka-Töölö Olympiastadionin ja Töölön pallokentän lähellä 60.1833°N, 24.9255°E Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen 1935    
Lasipalatsi[14] Kamppi Mannerheimintien varrella 60.1704°N, 24.9367°E Viljo Revell, Heimo Riihimäki ja Niilo Kokko 1936    
Tennispalatsi Kamppi Salomon­kadun, Fredrikin­kadun, Eteläisen Rautatie­kadun ja Jaakon­kadun välissä 60.1695°N, 24.9304°E Helge Lundström 1937    
Kaurialan kenttä Hämeenlinna Brahenkatu 2 60.9936°N, 24.4419°E 1938    
Helsingin olympiastadion Taka-Töölö Eläintarhan liikuntapuisto 60.1869°N, 24.9271°E Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti 1938    
Soutustadion Taka-Töölö Taivallahti 60.1789°N, 24.9112°E Hilding Ekelund 1939    
Makeis- ja liikennekioski sekä vedenheittolaitos[15] Kluuvi Rautatientorin Mikonkadun puoleinen reuna 60.171°N, 24.9447°E Gunnar Taucher ja Väinö Määttä 1939  
Sairaanhoitajaopisto Meilahti Tukholmankatu 10 60.1911°N, 24.9022°E Uno Ullberg 1940  
Ruskeasuon ratsastushalli Ruskeasuo Keskuspuisto 60.1987°N, 24.9104°E Martti Välikangas 1940    
Laakson ratsastusstadion[16] Laakso Keskuspuisto 60.193°N, 24.9211°E 1940  
Helsingin velodromi Itä-Pasila Käpylän urheilupuisto 60.2027°N, 24.9427°E Hilding Ekelund 1941    
Santahaminan kadettikoulu[17] Santahamina Saaren pohjoisosa 60.1539°N, 25.0546°E Olavi Sortta 1941    
Helsingin uimastadion Taka-Töölö Eläintarha 60.1888°N, 24.9309°E Jorma Järvi 1947    
Linnanmäen huvipuisto[18] Alppiharju Tivolikuja 1 60.1882°N, 24.9404°E 1950    
Ahveniston urheilukeskus[19] Hämeenlinna, Ahvenisto Ahveniston harjun lomassa, järven uimarannan vieressä 60.9931°N, 24.4216°E Ilmari Niemeläinen ja Olavi Sahlberg 1951    
Naistentalo (Asuntoyhteistalo) Laakso Mannerheimintie 93 60.1952°N, 24.9038°E Arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaa 1951, 1953    
Suomenlinnan lautan paviljonki[20] Kaartinkaupunki Kauppatori 60.1674°N, 24.9556°E Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen 1951  
M/S Suomenlinna – Sveaborg (myöh: Suokki)[21] Kaartinkaupunki Kauppatori Valtion Metallitehdas Valmet 1952    
Helsingin lentoasema[22] Vantaa Lentokenttä 60.3187°N, 24.9647°E 1952    
Talin laukkarata[23] Pitäjänmäki Talin liikuntapuisto 60.2116°N, 24.8641°E 1952    
Keskustoimisto[24] Taka-Töölö Toivonkatu - Urheilukatu risteys 60.1845°N, 24.9248°E 1952  
Frenckellin sormi (lipunmyynti)[25] Taka-Töölö, Mannerheimintie Töölön raitiovaunuvarikko, halli 1:n edessä 60.184°N, 24.9235°E 1952  
Julkinen käymälä[26] Taka-Töölö, Mäntymäki Olympiastadionin edustan parkkipaikan vieressä 60.1836°N, 24.9288°E 1952  
Julkinen käymälä (ei käytössä) Meilahti Seurasaarentien varrella 60.1883°N, 24.888°E 1952  
Otaniemen rantasauna Espoo, Otaniemi Laajalahden rannalla 60.1881°N, 24.8392°E Heikki Siren 1951  
Servin mökki Espoo, Otaniemi Jämeräntaival 4 60.1884°N, 24.8363°E Heikki Siren 1952  
Otaniemen urheiluhalli Espoo, Otaniemi Laajalahden etelärannalla 60.1843°N, 24.8346°E Alvar Aalto 1952    
Kisapuiston stadioni Lahti, Kartano Kisapuisto 60.9865°N, 25.6506°E 1952    
Ratinan stadion[2] Tampere Ratina 61.4931°N, 23.7637°E Yrjö Lindegren 1952  
Kupittaan jalkapallostadion (nyk. Veritas)[27] Turku, Kupittaa Hippoksentie 6 60.4427°N, 22.2916°E Erik Bryggman 1952
Kotkan jalkapallostadion 60.4581°N, 26.9394°E
Hakaniementorin kioski[28] Siltasaari Hakaniementorin itäreuna 60.1789°N, 24.952°E Gunnar Taucher ja Lasse Björk 1952  
Tehtaankadun julkinen käymälä[29] Punavuori Tehtaanpuiston reuna 60.1579°N, 24.9368°E O. Moberg ja P. Aalto 1952  
Olympiakylä Käpylä Koskelantien pohjoispuolella 60.2113°N, 24.9518°E Martti Välikangas ja Hilding Ekelund 1952    
Kisakylä Käpylä Koskelantien eteläpuolella 60.2104°N, 24.9522°E Pauli Salomaa 1952    
Kahvila Ursula[30] Kaivopuisto Ehrenströmintie 3 60.1551°N, 24.9609°E Irmeli ja Markus Visanti[5] 1952  
Olympiapaviljonki ja satama Ullanlinna Eteläsatama 60.1611°N, 24.958°E Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen 1952    
Hotelli Vaakuna Keskusta Mannerheimintien varrella 60.1706°N, 24.9389°E Erkki Huttunen 1952    
Hotelli Palace Eteläsatama Eteläranta 10 60.1653°N, 24.9522°E Viljo Revell ja Keijo Petäjä 1952    
Domus Academica C-talo Leppäsuo Hietaniemenkatu 60.1697°N, 24.9225°E Pauli Salomaa 1952    
Satakuntatalo[6] Kamppi Lapinrinne 1 60.1671°N, 24.9276°E Einari Teräsvirta 1952  
Otaniemen kisakylä[5] Espoo Otaniemi 60.1881°N, 24.8378°E Heikki Siren 1952    
Kisakylän lämpökeskus[31] Käpylä, Kisakylä Koskelantie 21 60.2107°N, 24.9537°E Pauli Salomaa 1952  
Ulkomaalaisten urheilijoiden telttakylä[32] Lauttasaari Lauttasaaren leirintäalue, nykyinen Pajalahden puisto 60.158°N, 24.8845°E 1952  

LähteetMuokkaa

  1. Ahveniston olympiapuisto Hämeenlinna. Viitattu 23.2.2020.
  2. a b Tampereen stadionin historia Tampere. Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  3. Högström, Hilkka: Olympiarakennukset Docomomo.fi. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 23.2.2020.
  4. Autotalosta taidemuseoksi (Internet Archive) Taidemuseo.fi. Viitattu 11.4.2014.
  5. a b c d Lahti, Pekka: Helsingin olympiarakennukset – kokonaisuus joka muuttui kun maailma ja maailmankuvat muuttuivat Pekka Lahti. 23.2.2020. Viitattu 23.2.2020.
  6. a b Kuusela, Minna: "Työlle ja kantavalle aatteelliselle voimalle" Karhunkierros 2/1999. 1999. Satakuntalainen osakunta. Viitattu 11.3.2020.
  7. Lasipaltsin historiaa Pellervon päivä. 13.4.2005. Pellervo. Viitattu 9.6.2020.
  8. Pääpostitalo, peruskorjaus helinco.fi. Viitattu 7.3.2020.
  9. a b Pärssinen, Helena: Vuoden 1952 olympialaiset merkitsivät postilaisille näytön paikkaa Vapriikki. 19.8.2016. Viitattu 7.3.2020.
  10. Finna kuvahaku "olympialaiset" Finna.fi. Viitattu 23.2.2020.
  11. Café - Restaurant Ursula Table Online. Viitattu 23.2.2020.
  12. Liski, Matti ja Ruoff, Eeva ja Saarikko, Jere: Hakasalmen ja Hesperian puistot, s. 67-69. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2010. ISBN 978-952-223-686-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.2.2020).
  13. Olympiastadion on kansainvälisestikin arvostetuinta kulttuuriperintöämme (tiedote) ePressi. 7.2.2017. Museovieasti/Koodiviidakko Oy. Viitattu 6.6.2020.
  14. Lasipalatsi myhelsinki.fi.
  15. Rautatientorin kioski, klinkkeripintainen betonirunkoinen kioski; Rautatientori; Helsinki Finna. Viitattu 23.2.2020.
  16. Laakson ratsastusstadion Stadissa.fi. Viitattu 10.4.2020.
  17. Mäkinen, Anne: Suomen puolustuslaitoksen rakennukset Docomomo.fi. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 24.2.2020.
  18. Korhonen, Anna: Kisakaupunki Helsinki Sininen laulu. Yleisradio Oy. Viitattu 27.3.2020.
  19. Ahveniston urheilukeskus Häme-Wiki. Viitattu 23.2.2020.
  20. Salomaa, Marja: Kauppatorilla on muisto Helsingin olympiavuodesta, jota harva tulee ajatelleeksi – nyt Suomenlinnan lautan paviljonki korjataan Helsingin Sanomat. 9.3.2020. Sanoma Oy. Viitattu 9.4.2020.
  21. Historia Suomenlinnan Liikenne. Suomenlinnan Liikenne Oy. Viitattu 9.4.2020.
  22. Helsingin lentoasema avattiin 1952 Finavia. Viitattu 10.4.2020.
  23. 14. Talin liikuntapuisto Pitäjänmäki. 1.2.2010. Viitattu 10.4.2020.
  24. Kolkka, Sulo (toim.): ”Central Bureau”, Official Report of the Organising Committee for the Games of the XV Olympiad, Helsinki, 1952, s. 148. , 1955. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.3.2020). (englanniksi)
  25. Töölön raitiovaunuvarikko raiteiden uusiminen ja lattiarakenteiden kunnostaminen, halli 1 (raiteet 13-18, Frenckellin sormen alustatila), lisätöiden 11-13 ja 15 tilaaminen Päätökset. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.3.2020.
  26. Virtanen, Anniina: Olympiavuodeksi tehdyllä yleisellä vessalla on värikäs historia – toimii jo kolmannen baarin tyyssijana ja on auki ympäri vuoden Helsingin Uutiset. 26.2.2020. Viitattu 5.6.2020.
  27. Kupittaanpuiston liikuntaympäristöt, Turku Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt. Viitattu 7.3.2020.
  28. Hakaniementorin kioski, klinkkeripintainen kioski; Hakaniementori, Siltasaari.; Helsinki Finna.fi. Viitattu 24.2.2020.
  29. Tehtaankadun julkinen käymälä; Tehtaanpuisto; Helsinki Finna.fi. Viitattu 24.2.2020.
  30. Helsinki olympialaiset 1952 Finna.fi. Viitattu 24.2.2020.
  31. Kisakylän lämpökeskus Finna.fi. Viitattu 25.2.2020.
  32. 1952, Olympialaiset Agricola. Viitattu 27.2.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa