Saarni

putkilokasvilaji
(Ohjattu sivulta Lehtosaarni)

Saarni eli lehtosaarni (Fraxinus excelsior), toisinaan myös metsäsaarni, on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva puulaji.

Saarni
Fraxinus excelsior.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Oliivikasvit Oleaceae
Suku: Saarnet Fraxinus
Laji: excelsior
Kaksiosainen nimi

Fraxinus excelsior
L.

Fraxinus excelsior range.svg
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Saarni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saarni Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Saarni voi kasvaa 30–40 metriä pitkäksi, mutta jää Suomessa 20-metriseksi puuksi. Saarnen kuori on harmaa ja uurteinen, ja oksat ovat jäykkiä ja sojottavat usein viistosti ylöspäin. Kuori muuttuu harmaanruskeaksi noin 50-vuotiaana. Saarnella on suuret parilehdykkäiset, pihlajan lehtiä muistuttavat 10–15 senttimetrin pituiset lehdet, joissa on 4–7 vastakkaista lehtiparia. Lajin tunnistaa helposti lehdettömänäkin sen suurista ja mustista silmuista.

Saarni kukkii keväällä ennen lehtien ilmestymistä runsain kukin. Siemen on pitkä ja siivekäs.

 
Siemeniä

LevinneisyysMuokkaa

Saarni on Suomen vaateliain jalo lehtipuu. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan. Suomessa saarnea esiintyy ainoastaan Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä. Runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa[2].

ElinympäristöMuokkaa

Saarni vaatii kasvaakseen syvämultaisen, kostean kalkkipitoisen maaperän ja aurinkoisen kasvupaikan. Saarni kasvaa myös tulvatasangoilla, ja alueilla, joissa pohjavesi on korkealla. Itämeren alueella saarni viihtyy rannoilla yhdessä tervalepän (Alnus glutinosa) kanssa.

KäyttöMuokkaa

Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää, sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin, jousiin, parketteihin,[3] hevosten luokkivaljaisiin sekä rekien ja vaunujen aisoihin. Saarni on myös ollut tärkeä lehdespuu, jota latvottiin talvirehuksi Lounais-Suomessa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Fraxinus excelsior IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Virtuella Floran
  3. Parkettiherala
  4. Elina Jääskeläinen (toim.): Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 2: Puustoiset perinnebiotoopit 2003. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.6.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.