Avaa päävalikko

Metsitys

metsän perustaminen aiemmin puuttomalle alueelle
Istutettua metsää eteläisessä Intiassa.

Metsitys eli metsittäminen tarkoittaa metsän perustamista alueelle jossa metsää ei ole kasvanut, kuten aavikolle, pellolle tai suolle. Metsä tehdään yleensä istuttamalla puita.

SyitäMuokkaa

Syitä metsitykselle voivat olla esimerkiksi hiilinielujen luominen ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, aavikoitumisen pysäyttäminen, puutavaran kasvattaminen, tuulten vaimentaminen, haihdunnan vähentäminen, äärilämpötilojen hillitseminen, talojen ja karjan suojaaminen säältä, esteettiset syyt tai melun torjunta. Metsityksellä lisätään luonnon monimuotoisuutta, ja villieläimet saavat istutetuista metsistä pesimäpaikkoja, nukkumapaikkoja, ruokaa ja vaelluskäytäviä.[1][2]

EsimerkkejäMuokkaa

 
Sahelin poikki ollaan istuttamassa vihreää vyöhykettä.[3]
 
Kaupallisiin tarkoituksiin istutettu metsä Iranissa.

Afrikassa Saharan aavikon alueella ja Sahelissa on toteutettu metsityshankkeita. Saharan metsittäminen on kustannustehokkainta autiomaan kiinteämaaperäisillä, kivikkoisilla ja kallioisilla alueilla. Sen sijaan Keski-Saharan hiekkadyynien metsittämisen on arvioitu tulevan paljon kalliimmaksi.[4][5]

Islantiin yritetään palauttaa metsiä istuttamalla saarelle sitkankuusta ja kontortamäntyä. Pohjoisissa maissa kuten Islannissa metsittämistä auttaa ilmaston lämpeneminen, sillä se nopeuttaa puiden kasvua.[6]

Keski-Aasian Araljärven kuivunutta pohjaa metsitetään saksaulipuulla myrkyllisen maan pölyämisen estämiseksi. Kesään 2018 mennessä Aralilla oli metsitetty jo 5000 neliökilometriä.[7]

Kiinassa ja Intiassa on 2000-luvulla metsitetty hyvin laajoja alueita. Osittain sen ansiosta koko maapallon vihreä ala on vuosien 2000–2017 välillä kasvanut viidellä prosentilla.[8]

Metsityshankkeita on toteutettu viime aikoina myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Chilessä, Uudessa-Seelannissa ja Ukrainassa.[1]

Pellon metsitys SuomessaMuokkaa

Pellon metsitys onnistuu varmemmin kivennäismaalla kuin turvemaalla. Biologisesti metsityskelvottomia ovat niukkaravinteisista rämeistä ja nevoista raivatut pellot.[9]

LähteetMuokkaa

  1. a b Donald L. Grebner et al.: Afforestation ((teoksesta Introduction to Forestry and Natural Resources, 2013)) ScienceDirect. Viitattu 21.7.2019.
  2. Nielut Ilmasto.org. Viitattu 21.7.2019.
  3. The Great Green Wall greatgreenwall.org. Viitattu 21.7.2019.
  4. Olavi Luukkanen: Afrikassa osataan metsittää Suomen Kuvalehti. 19.7.2019. Viitattu 21.7.2019.
  5. Liina Kjellberg: Saharan metsittäminen etenee Metsälehti. 14.12.2018. Viitattu 21.7.2019.
  6. Islanti yrittää palauttaa viikinkien saarelta tuhoamat metsät – apuna käytetään Suomessa kehitettyä pottiputkea Yle uutiset. 17.7.2019. Viitattu 21.7.2019.
  7. Yrjö Kokkonen: Yksi maailman suurimmista ekokatastrofeista alkaa helpottaa – kadonneen Araljärven pohja metsitetään Yle uutiset. 5.6.2018. Viitattu 21.7.2019.
  8. Yrjö Kokkonen: Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista Yle uutiset. 1.3.2019. Viitattu 21.7.2019.
  9. Peltojen metsittäminen Metsäinen. Viitattu 21.7.2019.