Lähi-idän historia
Sijaintinsa vuoksi Lähi-idällä on tapahtumarikas historia. Alueella on tehty useita ihmiskunnan keskeisiä uudistuksia ja keksintöjä, ja siellä ovat saaneet alkunsa monet maailman suurimmat uskonnot. Kolmen mantereen kapeana risteyskohtana se on ollut tärkeä kauppareitti ja osallisena lukemattomissa konflikteissa. Alueelta löydetyt öljyvarat ovat muokanneet maailmaa 1900-luvun jälkipuoliskosta alkaen.
Tämä artikkeli käsittelee Lähi-idän historiaa etupäässä sen valtakuntien keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta. Yksittäisten valtakuntien tai ajanjaksojen historia-artikkeleihin on linkkejä kappaleiden yhteydessä ja tämän sivun lopussa.
Esihistoria muokkaa
- Pääartikkeli: Neoliittinen Lähi-itä
Maanviljely syntyy Kaksoisvirran maassa noin 8000 eaa. Myöhemmin myös Niilin rannoilla aletaan viljellä maata ja sinne syntyy alueen toinen napa, Egyptin valtakunta. Lähi-idän ilmasto on nykyistä paljon suotuisampi viljelyyn, joten maanviljely leviää koko hedelmälliseksi puolikuuksi nimetylle alueelle Mesopotamiasta Levantin kautta Egyptiin.
- Katso myös: Maanviljelyn synty
- Katso myös: Neoliittinen Anatolia
Muinainen Egypti muokkaa
- Pääartikkeli: Muinainen Egypti
Historiallinen aika alkaa Egyptissä noin 3150 eaa. Vanhan valtakunnan (2696–2160 eaa.) aikana maassa rakennetaan jo pyramideja. Egypti käy kauppaa naapureidensa kanssa ja kaivaa mineraaleja Siinailla.[1]
Sekasorron ajan jälkeen keskivaltakunnan aikana (2055–1650 eaa.) Egypti toipuu hajaannuksesta ja maan viljelyalaa kasvatetaan. Suhteet Aasiaan ovat rauhalliset.[2]
Toisen välikauden aikaan (1650–1550 eaa.) Egypti ajautuu sotaan aasialaisten hyksojen kanssa. Uuden valtakunnan ajalla (1550–1069 eaa.) hyksot karkotetaan maasta ja Egyptin valta vahvistuu jälleen. Faarao Tutmosis I marssii Eufratvirralle asti ja Palestiinasta tehdään vasallivaltioita. Amon-Ra korotetaan valtakunnanjumalaksi ja maan taide elää kultakauttaan. Egypti solmii Mitannin kanssa rauhan pitkän sotimisen jälkeen. Maassa eletään hetki Akhenatenin perustamassa monoteismissä.[3]
Merikansat alkavat hyökkäillä Egyptiin Ramses II:n kaudella ja maan talous heikkenee. Egypti jakautuu kahtia ja menettää suurvalta-asemansa. Vuonna 671 eaa. Assyria valloittaa Egyptin. Egypti saavuttaa itsenäisyyden vielä hetkeksi, kunnes joutuu Persian alaisuuteen.[4]
Muinainen Mesopotamia muokkaa
Sumer muokkaa
- Pääartikkeli: Sumerin historia
Pohjoisesta ja idästä tulleet sumerit perustavat Sumerin valtakunnan Mesopotamiaan noin 3500 eaa. He kehittävät kirjoitustaidon noin vuonna 3200 eaa. ja aloittavat näin Lähi-idässä historiallisen ajan. Sumerit välittävät kirjoituksissaan tarinan vedenpaisumuksesta ja hallitsevat Mesopotamiaa yli tuhannen vuoden ajan. Eletään pronssikautta.[5]
Babylonia muokkaa
- Pääartikkeli: Babylonian historia
Vuoden 2000 eaa. aikoihin luoteesta tuleva seemiläinen kansa amorilaiset valloittaa Sumerin. Amorilaisten tunnetuin kuningas on Hammurapi (1848 eaa.), joka ottaa hallintaansa suuren osan Mesopotamiaa ja nostaa Babylonin alueen pääkaupungiksi.[6]
Heetit muokkaa
- Katso myös: Heettiläiset#Heettiläisten varhainen historia
Hammurapin jälkeen suurvalta hajoaa, ja heettiläisten hyökkäys luhistaa sen 1650 eaa. Babylonian historia vaipuu pariksi vuosisadaksi hämärään. Heettiläisten valtakunnan rinnalle nousee Mitanni, jonka kanssa heettiläiset joutuvat sotiin.[7]
Assyria muokkaa
- Pääartikkeli: Assyrian historia
Mitanni sortuu 1360 eaa. ja Assyria valloittaa suuren osan Mitannin alueesta. 1200- ja 1100-luvuilla eaa. Lähi-idässä kuohuu kansainvaellusten aalloissa. Rautakausi syrjäyttää pronssikauden. Assyria vahvistuu ja valtaa Babylonin 1080-luvulla eaa. Aramealaiset vaeltavat Syyriasta itään ja luovat omia kuningaskuntiaan Assyriaan ja Babyloniaan.
800-luvulla eaa. Assyrian kuningas Salmanassar III laajentaa assyrialaisten valtakuntaa ja 700-luvun lopulla eaa. Sargon II vakiinnuttaa Assyrian suurvallaksi ja nousee myös Babylonian valtaistuimelle. Babylon hävitetään 689 eaa.
Assyria romahtaa 614–612 eaa. aikana meedialaisten ja babylonialaisten hyökkäyksiin. Babylonia kokee vielä sadan vuoden itsenäisyyden, jolloin Babyloniin rakennetaan kuuluisat Riippuvat puutarhat.[8]
Persia muokkaa
- Katso myös: Persia#Muinainen Persia
Iranilaiset tulevat Transkaukasiasta ja Keski-Aasiasta Persiaan ja perustavat kuningaskuntiaan sinne. Akhemenidien dynastia syntyy ja Kyyros II Suuri luo Persiasta suurvallan. Persia valloittaa Babylonian noin 530 eaa.[9]
Muinainen Levantti ja Arabia muokkaa
Levantti muokkaa
- Katso myös: Levantti#Historia
Foinikialaisten valtakunta kukoistaa 1200-luvulla eaa. Yksijumalaisuus kehittyy valtauskonnoksi Israelin ja Juudan kuningaskunnissa, jotka saavat nauttia muutaman vuosisadan ajan itsenäisyydestä Egyptin vallan jälkeen. Assyria tuhoaa Israelin kuningaskunnan 722 eaa. ja Babylonia vie Juudan asukkaat 58 vuoden pakkosiirtolaisuuteen 597 eaa. Palattuaan Jerusalemiin juutalaiset rakentavat toisen temppelin ja juutalaisuus saa nykyisen muotonsa.
Arabia muokkaa
Arabian historia alkaa varsinaisesti vasta ensimmäisellä vuosituhannella eaa., jolle ajalle ajoitetaan ensimmäiset löytyneet kirjoitukset. Saban kuningaskunta kukoistaa 900 eaa. – 275 jaa. Kauppareittejä käytetään sekä meritse itään ja etelään että aavikon poikki länteen. Nabatealaisten kuningaskunta syntyy Pohjois-Arabiassa.[10]
Lähi-idän keskiaika muokkaa
Hellenismi muokkaa
- Pääartikkeli: Hellenismi
Makedonialainen Aleksanteri Suuri ottaa Mesopotamian ja Persian haltuunsa 334 eaa. ja Egyptin vuonna 332 eaa. Itsenäisyyden menettämisestä huolimatta Babylonian kulttuurinen vaikutus alueella säilyy voimakkaana. Tieteeseen ja maailmankirjallisuuteen saadaan alueelta Kreikan välityksellä tärkeitä elementtejä.[11]
Rooma muokkaa
Rooman valtakunta valloittaa suuren osan Lähi-itää ajanlaskun alkuun mennessä. Kristinusko syntyy ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja leviää parissa vuosisadassa Lähi-idän valtauskonnoksi zarathustralaisuuden ohella.
Roomalaiset valloittavat Levantin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Toisen juutalaissodan 132–135 jaa. seurauksena juutalaiset hajaantuvat eri puolille Välimerta ja Lähi-itää. Rooman seuraajan Bysantin läsnäolo alueella katkeaa väliaikaisesti 600-luvulla kun persialaiset sassanidit valloittavat alueen.
Islam muokkaa
- Pääartikkeli: Islamin historia
Vuoden 634 jälkeen arabit valloittavat koko Lähi-idän Bysantilta. Islamista tulee alueen valtauskonto ja arabian kielestä pääkieli monessa alueen maassa. Eurooppalaiset tekevät 1000-luvun lopulta 1200-luvun lopulle ristiretkiä Palestiinaan, mutta arabit säilyttävät lopulta alueen hallinnan. Jerusalem jaetaan kolmen uskonnon kesken, jotka kaikki pitävät sitä pyhänä kaupunkina.[12]
Mongolit muokkaa
Tšingis-kaani hävittää Bagdadin vuonna 1258 ja lopettaa islamin kulta-ajan. Lähi-idän tiede, kulttuuri ja maanviljelys taantuvat, osin maaperän suoloittumisen vuoksi. Meritien löytäminen Intiaan vähentää alueen merkitystä kauppareittinä.
Turkki muokkaa
- Katso myös: Osmanien valtakunta#Historia
Osmanien valtakunta laajenee Turkista Lähi-itään 1500-luvulla ja turkkilaiset pitävät alueella valtaa 400 vuoden ajan. Alue jää entistä enemmän Euroopasta jälkeen.
Lähi-idän uusi aika muokkaa
Eurooppa muokkaa
Osmanien valtakunta kukistuu ensimmäisessä maailmansodassa. Iso-Britannia ja Ranska jakavat Palestiinan alueen keskenään.
Itsenäisyyden aika muokkaa
Moni alueen maista kuten Egypti ja Saudi-Arabia itsenäistyvät ja myöhemmin Britannian ja Ranskan mandaattialueetkin. Euroopan juutalaiset perustavat Israelin valtion vuonna 1948, ja myöhemmin suurin osa Lähi-idän juutalaisista muuttaa Israeliin. Israel ja arabimaat käyvät kolme sotaa.
Öljyn löytyminen muokkaa
Arabiasta löytyy öljyä 1900-luvulla ja monesta köyhästä maasta tulee vauras öljyntuottaja.
Kuohunta muokkaa
Arabit ja Israel ajautuivat sotaan monta kertaa 40- ja 60-luvuilla. Nahistelu jatkui pienemmässä mitassa arabimilitanttien terrorismina ja Israelin vastaoperaatioina mm Libanonissa ja Gazassa. Iranissa tapahtui islamilainen vallankumous ja maa joutui Irakin kanssa sotaan. Irak miehitti Kuwaitin ja juuttui pitkälliseen konfliktiin kansainvälisen yhteisön kanssa. Yhdysvallat vapautti Kuwaitin Persianlahden sodassa 1990 ja kaatoi Saddam Husseinin hallinnon Irakin sodassa vuonna 2003. Monissa arabimaissa oli kansannousuja vuosina 2010-2011. Egyptissä protestointi johti ensin islamistien valtaan, sitten sotilasvaltaan. Syyriassa arabikevät vei tuhoisaan sisällissotaan ja humanitaariseen katastrofiin eli pakolaiskriisiin. Irakin ja Syyrian sisällissodat nostivat kalifaattiin pyrkivän jyrkän linjan islamilaisen Isis-järjestön maailmanpolitiikan keskiöön. Suurvallat sekaantuivat 1900- ja 2000-luvulla moneen otteeseen Lähi-idän tapahtumiin, milloin tukien sotijoita, milloin pyrkien rauhaa rakentamaan.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 55–56
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 57–58
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 59–62
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 63–64
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 65–72
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 72–74
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 73–74
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 74–77
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 80–84
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 234–236
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 132–136
- ↑ Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 237–249
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lähi-idän historia Wikimedia Commonsissa
