Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta oli muinaisen Egyptin kausi 2055–1650 eaa.,[1] tai noin 2055–1786 eaa.) jolloin maa oli yhtenäinen ja kukoisti.[2] Keskivaltakunnan perusti eteläisen Ylä-Egyptin Theban faarao Mentuhetep (Mentuhotep) II, joka valtasi Herakleiopoliin hallitseman Ala-Egyptin. Keskivaltakunnan aikana oli useita Amenemhat- ja Sesostris-nimisiä kuninkaita. Kultakaivoksia sisältävä Nubia vallattiin 2. kataraktille asti. Egyptin joukot kävivät sotia Palestiinassa, ja egyptiläiset vaihtoivat lahjoja esimerkiksi Syyrian hovien kanssa. Kauden lopulla kuivatettiin Faijumin alue, jolloin saatiin runsaasti uutta viljelymaata.

Keskivaltakunta eli keskimmäinen valtakunta, joka kattoi 11.–14. dynastiat, alkoi aikana, jolloin Egypti yhdistyi hajanaisen ensimmäisen välikauden jälkeen. Ala-Egyptissä vallitsi Herakleiopoliin dynastia. Kauden alussa 11. dynastia taisteli Herakleiopolista vastaan, ja Egyptissä kärsittiin jatkuvasti nälkää. Koptoksen kanssa liittoutunut Intef I -niminen Theban valtias ajoi Herakleiopoliin ryöstelevän kuninkaan Anhitifin joukot pois mailtaan. Seuraavat Intefit taistelivat edelleen Herakleiopolista vastaan, ja Mentuhotep II (2061–2010 eaa.) kukisti Herakleiopoliksen ja yhdisti maan. Thebasta tuli pääkaupunki ja maa kukoisti. Mentuhotep II:n aikana maassa vallitsi vielä välikauden tila ja nälänhätä, ja Mentuhotep IV:n aikana lääninruhtinaat kapinoivat. Mentuhotep IV:n jälkeen valtaan nousi Amenemhat I, joka lienee ollut Mentuhotepin suurvisiiri. Hän perusti Egyptin 12. dynastian. Amenemhat siirsi pääkaupunkinsa El Lishtiin lähelle Memfistä, koska aikaisemman pääkaupungin Theban seuduilla oli levotonta. Amenemhat antoi lääninruhtinaille jonkinlaisen itsehallinnon. Amenemhatin poika Sesostris I (Senwoseret, Senuseret) rakennutti ainoan keskivaltakunnan ajalta säilyneen temppelin Karnakiin.

Egyptin joukot etenivät Nubiaan Niilin 2. kataraktille. Sesostris III 1878–1840 eaa. valloitti lopulta Nubian (egyptiksi Kush, asukkaat nehesiju), josta saatiin kultaa.[2][3] Mutta Nubian pitäminen ei käynyt ilman taisteluja. Nubiassa, Dongolan alueella Egyptin ulkopuolella, kukoisti Kerma-kulttuuri, jossa uhrattiin ihmisiä.[4]

Egyptiläiset olivat aktiivisia Palestiinassa ja Etelä-Syyriassa,[2] joita kutsuttiin nimellä Retjenu. Retjenulaiset sotivat usein keskenään ja kapinoivat Egyptiä vastaan.

Egyptillä oli yhteyksiä muun muassa Kreetaan, Vähään-Aasiaan, Syyriaan ja Palestiinaan päätellen egyptiläisistä esineistä, joita on löytynyt mainituilta alueita. Esineet päätyivät ulkomaille esimerkiksi lahjanvaihdon kautta. Sotimisen ohella Egypti harjoitti myös diplomatiaa.

Sesostris III uudisti hallintoa. Paikalliset ylimykset menettivät valtansa, ja heidät korvasi kuninkaalle alamainen hierarkkinen järjestelmä, jossa maa oli jaettu neljään hallintoalueeseen.[3]

Virkamiehistä ja käsityöläisistä syntyi keskiluokka. Faijumin aluetta kuivatettiin viljeltäväksi.

Keskivaltakunta oli mahtavimmillaan Amenemhet III:n valtakaudella 1842–1797 eaa.[2]

Egypti hajaantui poliittisesti 12. dynastian viimeisen hallitsijan, kuningatar Sebeknefrun hallitessa maata. Sebeknefru oli Egyptin ensimmäinen naispuolinen hallitsija.[2]

Keskivaltakunnan aikana 12. dynastian kuninkaat alkoivat rakennuttaa jälleen pyramideja. [5] Pyramidit tehtiin suurimmaksi osaksi savitiilestä, vain pyramidin ulkopuoli oli tehty kivestä, joka on vuosisatojen kuluessa rapistunut. Keskivaltakunnan pyramidit olivat huomattavasti pienempiä kuin vanhan valtakunnan aikaiset.

Keskivaltakunnan ajalla Egyptin taide ja kirjoitustaito saavuttivat uuden huipennuksen. Yksi maailman ensimmäisistä kaunokirjoituksista Sinuhen tarina kirjoitettiin keskivaltakunnan aikana.[6]

Niilin suistossa kapinoitiin hajanaisen 13. dynastian aikana, jolloin syntyi kilpaileva 14. dynastia. Pian tämän jälkeen saapuivat hyksot Palestiinan suunnasta valloittamaan maan.[7]

Lähteet

muokkaa
  1. Nic Fields: Soldier of the Pharaoh: Middle Kingdom Egypt 2055 1650 BC. Osprey Publishing, 2007.
  2. a b c d e Middle Kingdom: 12th Dynasty (c. 2055-1786 B.C.) history.com. Viitattu 3.11.2012.
  3. a b Sesostris III Encyclopedia Britannica
  4. The Kingdom of Kerma (Arkistoitu – Internet Archive) Ancient Sudan
  5. Egyptian Pyramids history.com. Viitattu 3.11.2012.
  6. Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti. Schildts.
  7. The Old Kingdom, Middle Kingdom, and Second Intermediate Period, 2686 to 1552 B.C. Helen Chapin Metz, ed. Egypt: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1990.