Karbamatsepiini

kemiallinen yhdiste
Karbamatsepiini
Karbamatsepiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
Bentso[b][1]bentsatsepiini-11-karboksamidi
Tunnisteet
CAS-numero 298-46-4
ATC-koodi N03AF01
PubChem CID 2554
DrugBank DB00564
Kemialliset tiedot
Kaava C15H12N2O 
Moolimassa 236,27 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 190,2 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 80 %
Proteiinisitoutuminen 76 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 25–65 tuntia
Ekskreetio virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus

reseptivalmiste

Antotapa suun kautta

Karbamatsepiini (CBZ) on antiepileptinen lääkeaine, joka kehitettiin Sveitsissä jo 1950-luvulla. Lääke tuli käyttöön 1960-luvulla. Sitä käytettiin alun alkujaan vain pelkästään epilepsian hoitoon. Myöhemmin käyttö yleistyi manian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön (bipolaarinen) hoidossa. Karbamatsepiinia on käytetty myös alkoholin aiheuttamassa epilepsisissä episodeissa ja kouristeluun. Alkoholistien vieroitushoidossa karbamatsepiini on esiintynyt käytössä myös ainakin joissain määrin. Siitä ei ole katsottu tulevan riippuvaiseksi, kuten bentsodiatsepiineista. Karbamatsepiinin kauppanimiä ovat olleet Neurotol, Tegretol ja Temporol.[1]

Nykypäivänä lääkettä käytetään kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian hoidossa.[2]

Karbamatsepiinin pitoisuutta on yleensä syytä tarkkailla hoidon aikana verikokein.[3] Liian suurella annostuksella saattaa muun muassa esiintyä maksan toksisuutta, mistä syystä uudemmat karbamatsepiinijohdannaiset kuten okskarbatsepiini (mm. kauppanimellä Trileptal) ovatkin osin korvanneet sen rutiininomaisessa käytössä. Tavanomainen hoitoannostus eli terapeuttinen leveys liikkuu välillä 200–800 mg/vrk.[4]

Lääkkeellä tunnetaan yhteisvaikutuksia useiden muiden eri ryhmiin kuuluvien lääkeaineiden suhteen. Jotkin masennuslääkeet eivät sovellu yhdessä karbamatsepiinin kanssa, luultavimmin lähinnä vanhat trisykliset depressiolääkkeet.[2]

Odottaville äideille ei yleensä ole katsottu karbamatsepiinin soveltuvan, sillä se lisää sikiön vaurioitumisriskiä.[5]

Karbamatsepiini saattaa sivuoireinaan aiheuttaa huimausta, pahoinvointia ja suun kuivumista. Näköhäiriöt ovat myös mahdollisia. Harvinaisempia, mutta vaarallisia sivuvaikutuksia voivat olla luuytimen toimintahäiriöt ja maksan toiminnan muutokset. Jälkimmäiset erityisesti tulisi ottaa huomioon, jos käytetään muunkinlaista lääkitystä.[6]

Lähteet

muokkaa
  • Therapia Fennica 1974 – TF74, neljäs laitos, Lääketieteen kandidaattiseura ry., Helsinki, 1977 (s. 759, 763) ISBN 951-99041-6-6
  • Lehtovaara, Raimo: Epilepsia (Seepra-sarja), WSOY, 1976
  • Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, WSOY-SHKS, 1977 (s. 190) ISBN 951-0-06936-1 (ensipainos 1973)
  • Achté, Kalle & Tamminen, Tapani: Depressio ja sen hoito, Recallmed/Gummerus, Jyväskylä, 1993 (s. 263, 282–283) ISBN 951-9221-60-3
  • Achté, Kalle & Tamminen, Tapani: Psykiatrian käsikirja, Recallmed/Gummerus, Jyväskylä, 1998 (s. 39, 62, 65, 72, 74, 157, 200, 202, 337, 342 & 362) ISBN 951-9221-91-3

Viitteet

muokkaa
  1. Achté & Tamminen: Depressio ja sen hoito, s. 263, 282–283
  2. a b Achté & Tamminen: Depressio ja sen hoito, s. 282–283
  3. Yhtyneet Medix Laboratoriot www.yml.fi. Viitattu 22.4.2020. (englanniksi)
  4. Therapia Fennica 1974 – TF74: s. 763
  5. HUS – Raskaus ja haitalliset epilepsialääkkeet www.hus.fi. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 22.4.2020.
  6. Achté & Tamminen: Depressio ja sen hoito, s. 283

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.