Kolmoishermosärky

Kolmoishermon haarojen (alaleuka-, yläleuka- ja silmähermo) hermottamat alueet kasvoissa.

Kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia on viidenteen aivohermoon eli kolmoishermoon (nervus trigeminus) liittyvä neuropaattinen kipu. Sairauden vuosittainen esiintyvyys on noin 10-15/100 000; sukupuolieroa sairastuneiden välillä ei juurikaan ole ja yleisintä se on keski-ikäisillä. [1]

Sairauden muodotMuokkaa

Kolmoishermosärystä voidaan erottaa kolme eri muotoa, joiden oireilla on yhtäläisyyksiä: klassinen kolmoishermosärky, sekundäärinen kolmoishermosärky sekä idiopaattinen kolmoishermosärky. Klassinen muoto johtuu tavallisesti kolmoishermoa painavasta valtimosta aivorungon alueella eikä siihen liity muuta neurologista sairautta. Sekundäärisen muodon aiheuttaja selviää usein magneettikuvauksessa, jolloin kuvista on tulkittavissa jokin neurologinen sairaus tai kasvain. [2]

Kolmoishermosärkyyn liittyy myös muunlainen kasvojen alueen neuropaattinen kipu, joka voi olla seurausta kasvovammasta tai kasvojen alueelle tehdystä toimenpiteestä, joka on vaurioittanut jotakin kolmoishermon osaa. Vaurion aiheuttaman kolmoishermosäryn nimi on posttraumaattinen trigeminaalinen neuropaattinen kiputila. [3] Jos kuvantamisessa ja tarkemmissa kliinisissä tutkimuksissa ei todeta oiretta selittävää löydöstä, kyseessä on persistoiva idiopaattinen kasvokipu. Tätä tilaa kutsutaan myös atyyppiseksi kasvokivuksi sekä epätyypilliseksi kasvokivuksi. [3][4]

OireetMuokkaa

Kolmoishermosäryn tyypillinen oire on kohtauksittainen, erittäin voimakas sähköiskumainen kipu, jota esiintyy toisella puolen kasvoja yhden tai kahden trigeminushaaran hermottamalla alueella. Kohtaus kestää muutamasta sekunnista minuutteihin ja kipukohtauksia on usein kymmeniä vuorokaudessa. Sen saattaa laukaista syöminen tai tiettyjen, niin sanottujen triggerialueiden kosketus jopa pelkän tuulen vaikutuksesta. Pahimmillaan kolmoishermosärky saattaa tehdä hampaiden pesun, syömisen ja puhumisen lähes mahdottomaksi. Kipukohtauksia esiintyy yleensä jaksoittain ja toisinaan kipu saattaa kadota pitkäksikin aikaa. [1]

Persistoiva idiopaattinen kasvokipu (epätyypillinen kasvokipu) oireilee usein toisella puolella kasvoja, syvänä ja tylppänä tuntemuksena. Kipu on usein jatkuvaa ja näin poiketen klassisen kolmoishermosäryn oireista. [2]

Traumaperäinen trigeminaalinen kasvokipu oireilee vaurioituneen kolmoishermohaaran alueella. Kivun voimakkuuteen ja laajuuteen vaikuttaa psykososiaaliset- ja ympäristötekijät sekä geneettinen perimä. [3]

HoitoMuokkaa

LääkehoitoMuokkaa

Ensisijainen lääkeaine kolmoishermosäryn hoitoon on karbamatsepiini.[5] Mikäli karbamatsepiini aiheuttaa liikaa haittavaikutuksia (väsymys ja huimaus), voidaan kokeilla okskarbatsepiiniä, joka on edellä mainitun lääkeaineen johdannainen. Muita vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat lamotrigiini, baklofeeni, fenytoiini, klonatsepaami, valproaatti, gabapentiini ja pregabaliini. Lääkekannabiksella ja yksittäisillä kannabinoideilla on todettu olevan kolmoishermosärkyä ja muuta neuropaattista kipua lievittäviä vaikutuksia.[6] Opioidien teho kolmoishermosäryn hoidossa on usein huono, mutta jotkut potilaat saavat siitä avun. [7]

ToimenpidehoitoMuokkaa

Mikäli lääkehoito ei tehoa tai se on riittämätöntä, voidaan turvautua neurokirurgiaan. Kolmoishermosäryn laatu usein määrittelee toteutettavan toimenpiteen mahdollisten leikkauskomplikaatioiden ja leikkauksen tehokkuuden kannalta. [8]

Invasiivinen hoitoMuokkaa

Magneettikuvantamisessa todennettu kolmoishermon valtimokontakti on mahdollista hoitaa mikrokirurgisesti (mikrovaskulaarinen dekompressio). Leikkauksen riskinä on kiputuntemuksen palautuminen sekä kuulonmenetys. [9][8] Hoitomuotona elektrokoagulaatio perustuu sähköimpulssin aiheuttamaan tuntomuutokseen ja tällä tavalla vähentää kipuaistimusta. [9]

Motoriselle aivokuorelle voidaan myös asettaa sähköelektrodi, jolla johdetaan terapiatasolla sähköä kipualueen vastakkaiselle puolelle. Neuromodulatiivisen hoidon on osoitettu vähentävän kipuja merkittävästi. [8]

Noninvasiivinen hoitoMuokkaa

Transkraniaalisella magneettistimulaatiohoidolla (TMS) on osoitettu neuropattisien kiputilojen lievittymistä ja kivun pitkäaikaista hallintaa. [8]

Muita vaihtoehtoisia toimenpiteitä ovat stereotaktinen sädehoito sekä radiofrekvenssipulssihoito. [8]

Akupunktio on joissakin tapauksissa saattanut poistaa säryn jopa kokonaan.[10]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kasvojen kiputilat ja niiden hoito - Sic! (Kolmoishermosärky) sic.fimea.fi. Viitattu 31.3.2020.
  2. a b Olli Siirola: ”2.2.2”, NEUROPAATTISEN KASVOKIVUN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESESSA SAIRAALASSA 2013-2017, s. 9. Kolmoishermosärky. UEF, 2019. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Olli Siirola: NEUROPAATTISEN KASVOKIVUN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESESSA SAIRAALASSA 2013-2017, 2019, s. 9-10. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20191406/urn_nbn_fi_uef-20191406.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  4. Kasvojen kiputilat ja niiden hoito - Sic! (Atyyppinen kasvokipu) sic.fimea.fi. Viitattu 31.3.2020.
  5. Haanpää M: Kolmoishermosärky ja muut kasvokivut. Lääkärin käsikirja 2010. Haettu 8.10.2010 osoitteesta http://www.terveysportti.fi/
  6. Liang YC ym: Therapeutic potential of cannabinoids in trigeminal neuralgia. Haettu 8.10.2010 osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15578967
  7. Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian lääkehoito TN Finland. 20.12.2013. Viitattu 31.3.2020.
  8. a b c d e Olli Siirola: NEUROPAATTISEN KASVOKIVUN HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESESSA SAIRAALASSA 2013-2017, s. 14-15. UEF, 2019. Teoksen verkkoversio.
  9. a b Kasvojen kiputilat ja niiden hoito - Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 31.3.2020.
  10. Sert H ym: Successful Treatment of a Resistance Trigeminal Neuralgia Patient By Acupuncture. Haettu 8.10.2010 osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2797593/?tool=pubmed

Aiheesta muuallaMuokkaa