Jarmo Saari
Jarmo Ilari Saari (s. 14. maaliskuuta 1970 Kauniainen) on suomalainen kitaristi, säveltäjä ja tuottaja.[1] Hän on muun muassa soittanut XL-, ZetaBoo- ja Anna-Mari Kähärän orkesteri -yhtyeissä sekä julkaissut kolme soololevyä Jarmo Saari Solu -projektinsa tiimoilta. Hän on työskennellyt muun muassa Jukka Perkon, Emma Salokosken, Tero Saarisen, Mika Kaurismäen, Helsingin kaupunginorkesterin, Avanti!-orkesterin, Don Huonot -yhtyeen, UMO:n, Espoo Big Bandin, Tuomari Nurmion ja Sivuun Ensemblen kanssa. Saarelle myönnettiin Suomi-palkinto vuonna 2012 taiteellisesta toiminnasta.[2]
Nuoruus
muokkaaSaari vietti nuoruutensa Espoon Tapiolassa. Lapsena hän lauloi Tapiolan kuorossa sekä soitti selloa, rumpuja, pianoa ja pasuunaa. Ensimmäisen kitaransa hän sai kymmenvuotiaana.[3] Vuonna 1990 hän opiskeli Oulunkylän Pop & Jazz -konservatoriossa ja päätti pasuunan lisäksi keskittyä yhä enemmän kitaransoittoon. Vuonna 1992 hän siirtyi Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle, jossa hän opiskeli säveltämistä ja kitaraa.[4] Vuonna 1999 jazzsävellyksen maisteriksi valmistuneen Saaren opettajina toimivat muun muassa Olli Kortekangas, Anders Jormin, Jukkis Uotila ja Raoul Björkenheim.
Muusikonura
muokkaaSuorittaessaan asepalvelustaan vuonna 1991 soittokunnassa Saari tapasi vibrafonisti Arttu Takalon.[3] Myöhemmin samana vuonna[4] Saari ja Takalo perustivat yhdessä kahden muun Sibelius-Akatemian opiskelijan, basisti Tuure Kosken sekä rumpali Tomi Salesvuon kanssa yhtyeen nimeltä XL.[5] Yhtye julkaisi ensimmäisen levynsä Xlentin vuonna 1995. Sävellyksistä vastasivat Saari ja Takalo,[6] ja musiikissaan yhtye yhdisteli vaikutteita orkesteri- ja elokuvamusiikista, jazzista, rockista, elektronisesta musiikista ja kansanmusiikista[4]; itse yhtye käytti termiä "fantasiamusiikki".[3] Yhtyeeseen liittyi vielä DJ Bunuel eli Måns Strömberg. Michael Brecker vieraili yhtyeen Jukola-albumilla (1998). Muun muassa Pekka Pohjola, Kie von Hertzen, Pekka Kuusisto ja Marzi Nyman vierailivat soittajina yhtyeen keikoilla.[3] 2000-luvun keikoilla yhtyettä lämmitteli usein salaperäinen Avanto, jossa samaiset muusikot improvisoivat valepuvuissa. XL julkaisi (Rockadillo Records) viisi studioalbumia sekä yhden livealbumin, ja vuonna 2004 yhtye päätettiin lopettaa.[6]
Vuonna 1992 Saari tapasi basisti Pekka Lehden. He alkoivat soitella duona ja saivat mukaan yhtyeeseensä rumpali Marko Timosen sekä myöhemmin Anna-Mari Kähärän, jolloin syntyi ZetaBoo, maailmanmusiikkia jazziin yhdistelevä kvartetti. Yhtyeen esikoislevy, Janne Haaviston tuottama ZetaBoo julkaistiin (Texicalli) vuonna 1997.[7] Zetaboo on julkaissut kolme albumia, ja Saari on säveltänyt useimmat kappaleet yhtyeelle.[8][9] Tukholmassa asunut yhdysvaltalainen, vuonna 2009 kuollut David Wilczewski oli lyömäsoittaja Mongo Aaltosen lisäksi yhtyeen säännöllinen erikoisvieras.
Vuonna 1998 nimellä Johnny Island[5] Saari perusti yhdessä DJ-rumpali Teppo Mäkysen kanssa Reuna-yhtyeen. Myöhemmin duoon liittyi äänivisionääri Teemu Korpipää.[10] Reuna on julkaissut albumin Smelly vuonna 2003. Yhtyeen musiikki oli kokeilevaa elektronista klubimusiikkia jazz- ja dub-vaikuttein.[4] Yhtye pyrki myös tekemään musiikistaan rosoista ja viimeistelemätöntä vastapainona nu-jazzin hienostuneelle tyylille.[5]
Vuonna 2001 Saaren projekti Jarmo Saari Filmtet julkaisi albumin Filmtet – A tribute to Finnish cinema. Albumi koostui Saaren uudelleen sovittamista suomalaisen elokuvamusiikin klassikoista 1950-luvulta nykyaikaan, kuten "Akselin ja Elinan häävalssi", "Sinua, sinua rakastan" sekä elokuvien Talvisota ja Rukajärven tie teemoista. Albumilla soittaneeseen septettiin kuuluivat Saaren lisäksi muun muassa Pepa Päivinen ja Seppo Kantonen. Levy oli jazzpainotteinen, ja alun perin sen pitikin ilmestyä Blue Note -levymerkillä. Levy julkaisi EMI Finland.[11]
Vuonna 2006 Saari ryhtyi esittämään säveltämiään omia ja suomalaisten runoilijoiden tekstejä. Trubamolli-duon toinen jäsen on Suomen Kansallisoopperan silloinen harpisti Laura Hynninen.
Jarmo Saari Solu
muokkaaVuonna 2000 Saari esiintyi ensimmäisen kerran sooloartistina.[3] Hän julkaisi ensimmäisen soololevynsä kuitenkin vasta vuonna 2004 neljän vuoden valmistelun jälkeen. Projekti ja esikoisalbumi olivat nimeltään Solu. Levyn ainoa instrumentti on Saaren sähkökitara, jonka ääniä hän oli muokannut efektilaitteilla ja tietokoneella. Levyllä sijaa saavat myös tavallisesti virheääninä pidetyt särähdykset ja naksahdukset. Saari sanookin, että hänelle "rosoisuus on kaunista".[12] Albumi poiki Saarelle keikkoja ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa.[13] Keikoilla Saari esiintyy instrumentteinaan muun muassa kitara, theremin, vokooderi, erilaisia harppuja ja sampleri sekä apunaan äänimies ja valotaiteilija.[5]
2007 Saari julkaisi toisen Solu-albuminsa The Making of LOVE. Toukokuun lopussa Saaren Solu esiintyi kahdesti Tokiossa, Japanissa.[13] Kolmas Solu-albumi Next of Kin julkaistiin 2008. Se sisältää Tero Saarinen Companyn samannimiseen tanssiteokseen sävellettyä musiikkia. Levyllä Saari soittaa kitaran lisäksi useita muita soittimia, kuten lasiharppua ja viola da gambaa, ja käyttää sampleja muun muassa luonnon, kodinkoneiden ja lelujen äänistä.[14]
Jarmo Saari Republic
muokkaaSaari perusti vuonna 2012 kolmen rumpalin ja itsensä muodostaman superkokoonpanon, jonka esikoislevy ilmestyi keväällä 2014. Sami Kuoppamäki, Olavi Louhivuori ja Abdissa "Mamba" Assefa ovat Suomen arvostetuimpia, monipuolisimpia ja työllistetyimpiä lyömäsoittajia. Jarmo Saari Republic -keikoilla ovat lavalla vierailleet myös solistit Sam Huber, Tommy Lindgren ja Timo Lassy. Debyyttilevyllä esiintyvät myös Johanna Iivanainen, Rolling Stones -yhtyeen saksofonisti Tim Ries sekä muun muassa Jarmo Saaren lapset. Albumi sai Emma-ehdokkuuden 2015 tammikuussa. Yhtyeen toinen albumi Soldiers of Light ilmestyi 2019 saksalaisella Membran-levymerkillä ja myöhemmin jakelua on hoitanut Eclipse Music.
Muut projektit
muokkaaMuita yhtyeitä ja artisteja, joiden kanssa Saari on tehnyt yhteistyötä, ovat muun muassa Don Huonot, jonka kiertuekitaristina hän on soittanut 1998 lähtien,[3] sekä soolouralle yhtyeestä siirtynyt Kalle Ahola,[11] Tuomari Nurmio, Anna-Mari Kähärän orkesteri,[15] Perko-Pyysalo Poppoo, Jukka Perko Avara, Emma Salokoski, Vuokko Hovatta, Aulikki Oksanen, Fat Beat Sound System, The JP's,[4] Susanna Haavisto, Esko Salminen, Pekka Lehti,[3] Pepe Deluxe, Rajaton, Meta4 sekä Olympia-orkesteri.
Saari on säveltänyt musiikkia myös big bandeille: Vuonna 2000 äänitettiin Espoo Big Bandin tilaama teos Neandertal Grooves, jonka solistina toimi lyömäsoittaja Trilok Gurtu. Teos esitettiin vuonna 2002 Espoon April Jazz -festivaaleilla.[3] UMO Jazz Orchestralle hän on säveltänyt muun muassa teoksen Jukola sekä sovittanut Miles Davisin kappaleet "Fast track / Come get it" yhtyeen albumille Electrifying Miles.[16] Lisäksi Saari on säveltänyt kamari-, orkesteri- sekä kuoromusiikkia esimerkiksi kokoonpanoille Meta4, Tapiolan Kuoro,[4] Dominante[17] ja Rajaton[15] sekä tehnyt musiikkia Simo Halisen, Mika Kaurismäen ja Saara Saarelan elokuviin sekä Hanna Maylettin elokuvaan Kiltit tytöt.[18]
Jarmo Saari on säveltänyt myös Moominvalley (Muumilaakso) -TV-sarjan 2. ja 3. tuotantokauden yhdessä Samulin Kosmisen ja Pekka Kuusiston kanssa sekä Otso Kauton ohjaaman Hamlet-rockmusikaalin yhdessä Eeva Konnun ja Varre Vartiaisen kanssa (Tampereen Työväen Teatteri 2020). Hän on ollut tanssiteatteri Sivuun Ensemblen hovisäveltäjä Ninni Perkon näyttämöteoksissa sekä tanssielokuvissa vuodesta 2011. Saari sävelsi 2023 TTT:lle Kristian Smedsin kirjoittaman ja Samuli Reunasen ohjaaman Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus-romaaniin pohjautuvan Sad songs from the heart of Europe -näytelmän musiikin ja äänisuunnittelun sekä esiintyy lavalla lasiharpun, bassobalalaikan, matkaharmonin ja kitaran kera 2023 näyttelijä Suvi-Sini Peltolan kanssa.
Saari sai Suomi-palkinnon 2012 taiteellisesta toiminnasta.[1]
Palkinnot
muokkaa- Jazzrytmit-kriitikkoäänestyksen vuoden muusikko: 1997 ja 1999
- Jazzrytmit-kriitikkoäänestyksen vuoden albumi: 2001 (Jarmo Saari Filmtet: Filmtet – A tribute to Finnish cinema)
- Jazz-Emma-ehdokkuudet: 2002 (Espoo Big Band feat. Trilok Gurtu: "Neandertal Grooves"), 2003 XL: "Visual" ja 2015 "Jarmo Saari Republic"
- Teosto-palkinto ehdokkuus: 2004 ("Solu")[17]
- Suomi-palkinto 2012[1]
Diskografia
muokkaa- Filmtet – A tribute to Finnish cinema (EMI Finland, 2001)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 789. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Suomi-palkinnot seitsemälle taiteilijalle, kulttuurivaikuttajalle ja yhteisölle 10.12.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.3.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h Silas, Petri: Jarmo Saari 2005. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus. Viitattu 18.5.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Silas, Petri: Directions in music by Jarmo Saari. Finnish Music Quarterly, 2003, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Shaw, Anthony: Jarmo Saari: Portrait of a guitarist as a young man 14.11.2003. All About Jazz. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
- ↑ a b XL: Hei kaikki! 2004. XLfinland.com. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 20.5.2007.
- ↑ Shaw, Anthony: Zetaboo: Ethnic Jazz from Finland 7.11.2006. All About Jazz. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
- ↑ Ronkanen, Pentti: Zetaboo: Zetaboo 21.3.2006. Suomijazz.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.5.2007.
- ↑ Zetaboo: Outerrail Suomijazz.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.5.2007.
- ↑ Partanen, Markus (toim.): ”XL ja Jarmo Saari”, Rytmihäiriöitä: Uuden Suomi-jazzin nousu, s. 149. Like, 2007. ISBN 978-952-01-0001-8
- ↑ a b Jarmo Saari "Filmtet" 23.10.2001. EMI Finland. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 20.5.2007.
- ↑ Komulainen, Matti: Kitarasissi ääniviidakossa. Rytmi, 2004, nro 6. Pop Media Oy. Artikkelin verkkoversio. (Archive.org) Viitattu 10.2.2009.
- ↑ a b Jarmo Saari Solu: The Making Of LOVE 2007. Rockadillo Records. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 20.5.2007.
- ↑ Jarmo Saari Solu: Next of Kin Rockadillo Records. Arkistoitu 9.7.2013. Viitattu 10.2.2009.
- ↑ a b Jarmo Saari Sublime Music Agency Ltd. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 21.5.2007.
- ↑ Hei taas ja terveiset XL-leiristä! 2003. XLfinland.com. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 21.5.2007.
- ↑ a b Discography Jarmosaari.com. Arkistoitu 14.3.2008. Viitattu 19.4.2008. (englanniksi)
- ↑ Jarmo Saari International Movie Database. Viitattu 20.5.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Saaren kotisivut.
- Solu Rockadillon verkkosivuilla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- XL – Milou II (1999). Ylen Elävä arkisto.
- Jarmo Saari Elonetissä.
- Jarmo Saari Internet Movie Databasessa. (englanniksi)