Wikipedia

Iiro Pakarinen

suomalainen jääkiekkoilija

Iiro Erkki Ilmari Pakarinen[4] (s. 25. elokuuta 1991 Suonenjoki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Helsingin IFK:ssa. Hän toimii joukkueen varakapteenina. Pakarinen on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän laukoo oikealta.[3]

Iiro Pakarinen
Henkilötiedot
Syntynyt25. elokuuta 1991 (ikä 33)
Suonenjoki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Rudi[1], Härkä[2]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 185[3] cm
Paino 95[3] kg
Seura
Seura HIFK
Sarja SM-liiga
Pelinumero 81
Pelaajaura
Pääsarjaura 2009–
Aik. seurat KalPa (SML)
Oklahoma City Barons (AHL)
Edmonton Oilers (NHL)
Bakersfield Condors (AHL)
Metallurg Magnitogorsk (KHL)
Barys Nur-Sultan (KHL)
Jokerit (KHL)
NHL-varaus 184. varaus, 2011
Florida Panthers

Ura

muokkaa

Seuraura

muokkaa

Uran alku Suomessa

muokkaa

Pakarinen on Suonenjoen Kiekko-Karhujen (SuKiKa) kasvatti. Hän siirtyi C-juniori-ikäisenä KalPaan kaudeksi 2006–2007, jolloin hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies ja maalintekijä Mikko Nuutisen jälkeen. Hän voitti joukkueessa A-nuorten suomenmestaruuden vuonna 2008.[3]

Kaudella 2009–2010 KalPan päävalmentaja Pekka Virta piti Pakarista säännöllisesti pelaavassa kokoonpanossa, osittain vahvojen harjoituspelien vuoksi.[5] Hän teki SM-liigadebyyttinsä 24. syyskuuta 2009 kotona Ilvestä vastaan ja sai ottelussa jääaikaa 10.42 minuuttia.[6] Syyskuussa 2009 Pakarinen teki KalPan kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[7] Ensimmäiset kaksi liigamaaliaan Pakarinen teki 2. helmikuuta 2010 vieraissa HIFK:ta vastaan KalPan voittaessa luvuin 5–2.[8] Hänet palkittiin Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[9] Pakarinen pelasi SM-liigan debyyttikaudellaan 38 runkosarjaottelua tehoilla 3+5=8 ja 12 pudotuspeliottelua tehden kolme maalia.[3] Hän pelasi miesten pelejä myös alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa Mestiksessä kuuden ottelun verran sekä KalPan A-nuorissa.[3]

Kauden 2010–2011 Pakarinen pelasi lähes kokonaan SM-liigassa, jossa hän pelasi 46 runkosarjaottelua tehoilla 7+3=10 ja seitsemän pudotuspeliottelua tehden yhden maalin. Pakarinen pelasi kaudella miesten pelejä Mestiksessä alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa kolmen ottelun verran sekä KalPan A-nuorissa.[3] Tammikuussa 2011 Pakarinen sijoittui Euroopassa pelaavien kenttäpelaajien CSS-rankingin 106. sijalle NHL:n varaustilaisuuteen 2011.[10] Florida Panthers varasi Pakarisen seitsemännellä kierroksella 184. pelaajana[3]

Kausi 2011–2012 oli Pakarisen ensimmäinen kokonainen kausi SM-liigassa. Hän teki runkosarjassa tehot 10+3=13 ja seitsemässä pudotuspeliottelussa tehot 2+2=4, joilla oli joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi tehokkain pelaaja Marko Kauppisen ja Tommi Miettisen kanssa. Toukokuussa 2012 Pakarinen solmi HIFK:n kanssa kaksivuotisen sopimuksen.[11][12] Helmikuussa 2014 Pakarinen solmi HIFK:n kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[13]

NHL-sopimus

muokkaa

Kesäkuussa 2014 Pakarinen solmi Edmonton Oilersin kanssa kaksivuotisen tulokassopimuksen, jonka keskimääräinen vuosipalkka oli 875 000 dollaria.[14] Marraskuussa hänet kutsuttiin ensimmäisen kerran ylös NHL:ään.[15] Hän teki toisessa ottelussaan avausmaalinsa.[16] Hänet lähetettiin viiden ottelun jälkeen takaisin AHL:ään, josta hänet nostettiin helmikuussa 2015 takaisin. Samalla Edmontonin valmentaja Todd Nelson kertoi Pakarisen saavan peliaikaa ensimmäisessä hyökkäyskentällisessä ja ykkösylivoimassa.[17] NHL-tulokaskaudellaan Pakarinen teki Oilersissa 17 ottelussa kaikkiaan kolme tehopistettä. Suurimman osan kaudesta hän pelasi AHL:ää Oklahoma City Baronsissa, jossa hän teki 17 maalia ja 28 tehopistettä 39 ottelussa.[3]

Kaudella 2015–2016 Pakarinen pelasi 63 ottelua ja teki viisi maalia ja 13 tehopistettä.[3] Hän pelasi suurimman osan ajastaan nelosketjussa, mutta hänet nostettiin ajoittain myös kahteen ensimmäiseen ketjuun. Pakarisen jääaika oli noin 11 minuuttia ottelua kohden ja hän pelasi myös alivoimaa. Kauden päätteeksi Pakarinen teki yksivuotisen jatkosopimuksen Oilersin kanssa.[18] Kaudella 2016–2017 hän kärsi loukkaantumisista ja pelasi vain 14 ottelua tehden neljä tehopistettä. Hän käväisi myös AHL:n puolella toivuttuaan polvivammasta ja pelasi siellä viisi ottelua samassa ketjussa maamiestensä Jere Sallisen ja Jesse Puljujärven kanssa.[19] Kauden päätteeksi Pakarinen solmi uuden yksivuotisen jatkosopimuksen Oilersin kanssa.[20]

Pakarinen jatkoi kaudella 2017–2018 Oilersin kokoonpanossa, kunnes joulukuussa 2017 hänet asetettiin siirtolistan kautta AHL:ään tehtyään 18 ottelussa vain yhden tehopisteen.[21] Hänet nostettiin takaisin Oilersin kokoonpanoon 18. tammikuuta 2018 ja teki kauden avausmaalinsa 5. helmikuuta Tampa Bay Lightningia vastaan.[22] Hän pelasi kaudella lopulta yhteensä 40 NHL-ottelua ja teki niissä kolme tehopistettä.[3] Kausi jäi hänen viimeisekseen NHL:ssä. Kaikkiaan Pakarinen pelasi NHL:ssä 134 ottelua, kaikki Edmonton Oilersissa, ja teki 10 maalia ja yhteensä 23 tehopistettä.[23]

KHL

muokkaa

Pelattuaan neljä kautta NHL:ssä, Pakarinen siirtyi KHL-seura Metallurg Magnitogorskin riveihin yksivuotisella sopimuksella kaudeksi 2018–2019.[24] Omien sanojensa mukaan Pakarinen kyllästyi NHL:ssä jämärooliin ja halusi lähteä suuremman vastuun perässä Eurooppaan. Pakarinen pelasi Magnitogorskissa ykkösketjussa kokeneiden Matt Ellisonin ja Wojtek Wolskin kanssa.[25] Hän pelasi ensimmäisellä KHL-kaudellaan 60 runkosarjaottelua ja teki 19 maalia ja 26 tehopistettä; pudotuspeleissä hän teki kuudessa ottelussa yhden syöttöpisteen. Kun Magnitogorsk ei tarjonnut Pakariselle sopimusta, hän siirtyi Barys Nur-Sultaniin kaudeksi 2019–2020.[26] Hän teki kaudella 22 ottelussa kymmenen tehopistettä.[3]

Toukokuussa 2020 Pakarinen siirtyi Jokereihin kolmivuotisella sopimuksella.[27] Hän teki 32 runkosarjaottelussa yhdeksän maalia ja 15 tehopistettä, ja neljässä pudotuspelissä yhden syöttöpisteen.[3] Kaudeksi 2021–2022 hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[28] Jokereiden aika KHL:ssä päättyi helmikuussa 2022, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.[29] Pakarinen teki toisella kaudellaan Jokereissa 46 ottelussa kymmenen maalia ja 20 tehopistettä.[3]

Paluu HIFK:hon

muokkaa

Jokerit purki pelaajiensa sopimukset KHL:stä vetäytymisen myötä, joten Pakarinen siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella takaisin HIFK:hon, josta oli lähtenyt vuonna 2014 NHL:ään.[30] Hän pelasi loppukaudella 11 runkosarjaottelua ja teki niissä neljä maalia. Seitsemässä pudotuspeliottelussa hän sai kolme syöttöpistettä. Huhtikuussa 2022 Pakarinen teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[31]

Kaudeksi 2022–2023 Pakarinen nimettiin HIFK:n varakapteeniksi.[32] Hän oli joukkueensa toiseksi paras maalintekijä 19 maalilla ja neljänneksi paras pistemies 36 tehopisteellä. Pakarinen jakoi SM-liigan maalipörssin yhdeksännen sijan Pelicansin Joni Ikosen kanssa.[33] Pudotuspeleissä hän oli HIFK:n paras pistemies ja maalintekijä tehtyään seitsemän maalia ja yhden syöttöpisteen. Pakarisen osumista kolme jäivät voittomaaleiksi puolivälieräsarjassa Lukkoa vastaan ottelusarjan kolmessa ensimmäisessä ottelussa.[34] Hän jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Kristian Vesalaisen kanssa lukemalla +5.[35] Pakarinen edusti HIFK:ta kauden aikana myös Spengler Cupissa.[3] Pakarinen oli kaudella 2023–2024 HIFK:n kolmanneksi paras maalintekijä 18 osumallaan.[36] Maaliskuussa 2024 hän teki seuran kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[37]

Pakarinen aloitti kauden 2024–2025 vahvasti ja teki 11 ensimmäisessä ottelussa kahdeksan maalia.[38] Lokakuussa Pakarinen valittiin SM-liigan kuukauden pelaajaksi, kun hän teki 12 ottelussa yhteensä 17 maalia, joista 13 syntyi tasakentällisin. Yhdessä muiden ykkösketjussa pelanneiden Kristian Vesalaisen ja Jori Lehterän kanssa Pakarinen johdatti HIFK:n sarjan kärkipaikalle.[39] Hänen maalitahtinsa hiipui kauden edetessä ja 13. joulukuuta hän oli tehnyt edellisessä yhdeksässä ottelussa vain kaksi maalia.[40] Joulukuun lopulla HIFK:n keskikaista kärsi useista poissaoloista, mikä pakotti Pakarisen pelaamaan keskellä.[41]

Maajoukkueura

muokkaa
Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
  Olympialaiset
  Kultaa Peking 2022 jääkiekko
MM-kilpailut
  Hopeaa Valko-Venäjä 2014 jääkiekko
  Hopeaa Latvia 2021 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
  Pronssia Yhdysvallat 2009 jääkiekko

Pakarinen pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2009 ja oli mukana voittamassa pronssia. Hän edusti Suomea alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2010 ja 2011. Jälkimmäisessä turnauksessa hän oli Suomen varakapteeni.[3]

Pakarinen oli mukana Suomen joukkueessa voittamassa hopeaa MM-kilpailuissa 2014.[42] Hän viimeisteli turnauksessa 3 maalia. Hän voitti toisen kerran hopeaa vuoden 2021 turnauksessa.[3] Vuoden 2022 turnauksesta hän jäi pois henkilökohtaisista syistä.[43] Hän palasi Suomen joukkueeseen vuoden 2024 turnaukseen.[44]

Pakarinen oli mukana Suomen joukkueessa Pekingin talviolympialaisissa 2022 voittamassa olympiakultaa. Hän viimeisteli turnauksessa kolme maalia, joista kaksi tuli alkusarjan päätösottelussa Ruotsia vastaan.[45]

Muuta

muokkaa

Pakarisen pikkuvelipuoli Tatu Kokkola on pelannut lähinnä Mestiksessä ja Ruotsin alasarjoissa.[46][47] Heidän serkkunsa Aatu ja Aleksi Hämäläinen ovat pelanneet myös hyökkääjinä SM-liigassa. Aatu pelasi omalla urallaan pudotuspelit mukaan lukien yhteensä 200 SM-liigaottelua KalPassa ja TPS:ssä. Hän voitti TPS:ssä Suomen-mestaruuden vuonna 2010.[48] Aleksi Hämäläinen on pelannut SM-liigan ja Mestiksen lisäksi muun muassa Puolassa, Itävallassa ja Ranskassa.[49]

Tilastot

muokkaa
    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2007–2008 KalPa A-SM 1 0 0 0 0 – – – – –
2008–2009 KalPa A-SM 37 11 10 21 44 5 1 0 1 2 U18 6 1 2 3 2
2009–2010 KalPa A-SM 11 8 4 12 10 – – – – – JMM 6 1 1 2 2
KalPa SM-liiga 38 3 5 8 37 12 3 0 3 8
Suomi U20 Mestis 6 1 2 3 6 – – – – –
2010–2011 KalPa A-SM 4 3 2 5 6 – – – – – JMM 6 1 2 3 2
KalPa SM-liiga 46 7 3 10 34 7 1 0 1 37
Suomi U20 Mestis 3 0 0 0 0 – – – – –
2011–2012 KalPa SM-liiga 54 10 3 13 47 7 2 2 4 0
2012–2013 HIFK SM-liiga 33 5 7 12 6 6 3 0 3 4
2013–2014 HIFK (A) SM-liiga 60 20 10 30 32 – – – – – MM 9 3 0 3 2
2014–2015 Edmonton Oilers NHL 17 1 2 3 2 – – – – –
Oklahoma City Barons AHL 39 17 11 28 20 – – – – –
2015–2016 Edmonton Oilers NHL 63 5 8 13 8 – – – – –
Bakersfield Condors (A) AHL 4 1 2 3 4 – – – – –
2016–2017 Edmonton Oilers NHL 14 2 2 4 2 1 0 0 0 0
Bakersfield Condors AHL 5 0 1 1 4 – – – – –
2017–2018 Edmonton Oilers NHL 40 2 1 3 6 – – – – –
Bakersfield Condors AHL 18 9 4 13 2 – – – – –
2018–2019 Metallurg Magnitogorsk KHL 60 19 7 26 6 6 0 1 1 2
2019–2020 Barys Nur-Sultan KHL 22 4 6 10 2 5 1 0 1 2
2020–2021 Jokerit KHL 32 9 6 15 24 4 0 1 1 4 MM 10 4 1 5 14
2021–2022 Jokerit KHL 46 10 10 20 10 – – – – – OK 6 3 0 3 2
HIFK SM-liiga 11 4 0 4 4 7 0 3 3 0
2022–2023 HIFK (A) SM-liiga 58 19 17 36 47 12 7 1 8 2
2023–2024 HIFK (A) SM-liiga 59 18 12 30 10 7 1 3 4 6 MM 8 0 2 2 0
4 kautta yhteensä NHL 134 10 13 23 18 1 0 0 0 0
8 kautta yhteensä SM-liiga 359 86 57 143 217 60 17 9 26 59
4 kautta yhteensä KHL 160 42 29 71 42 15 1 2 3 8
4 kautta yhteensä AHL 66 27 18 45 30 – – – – –

Lähteet

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iiro Pakarinen.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Iiro Pakarinen | #81 is.fi. Arkistoitu 24.9.2024.
  2. ↑ HIFK:n kopissa pyörii armoton show yhden miehen ympärillä – ”Jopa piikki minun suuntaani” 20.3.2024. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 24.9.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Iiro Pakarinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ Urheilukoulun 3/10 saapumiserän urheilijat valittu urheilukouluntuki.fi. 30.4.2010. Urheilukouluntuki. Viitattu 25.3.2016.
  5. ↑ 18 Iiro Pakarinen (Internet Archive) Savon Sanomat. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 25.5.2014.
  6. ↑ Tilastot – SM-liiga 24.9.2009. SM-liiga. Arkistoitu 2.9.2010. Viitattu 29.11.2011.
  7. ↑ KalPalle kolme jatkosopimusta 30.9.2009. Jatkoaika.com. Viitattu 29.11.2011.
  8. ↑ Viljanen, Petri: Iiro Pakarisella ikimuistoinen ottelu 2.2.2010. YLE Urheilu. Viitattu 4.2.2010.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Tilastot – SM-liiga 2.2.2010. SM-liiga. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 30.9.2012.
  10. ↑ 2011 Draft Prospects – European Skaters NHL.com. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  11. ↑ HIFK esitteli uudet pelaajansa 3.5.2012. SM-liiga. Arkistoitu 14.5.2012. Viitattu 25.5.2012.
  12. ↑ HIFK:lle lukuisia vahvistuksia 3.5.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 3.10.2012.
  13. ↑ HIFK ja Iiro Pakarinen jatkosopimukseen Liiga.fi. 5.2.2014. Arkistoitu 27.2.2014. Viitattu 25.5.2014.
  14. ↑ Pakarinen sai hankittua itselleen NHL-sopimuksen Jatkoaika. 16.6.2014. Viitattu 4.2.2015.
  15. ↑ Suomalaispelaajalle NHL-debyytti – Pakarinen kutsuttiin ylös Jatkoaika. 7.11.2014. Viitattu 4.2.2015.
  16. ↑ Suomalaispelaaja teki avausmaalinsa NHL:ssä – katso video maalista! Ilta-sanomat. 8.11.2014. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 4.2.2015.
  17. ↑ Pakariselle kunnon NHL-näyttöpaikka – AHL:stä suoraan ykkösketjuun! YLE. 4.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  18. ↑ McCurdy, Bruce: Cult of Hockey: Chiarelli signs yet another RFA at a discount as Iiro Pakarinen re-ups with Oilers 27.6.2016. Viitattu 29.1.2025. (englanniksi)
  19. ↑ NHL-kokoonpanoon palaava Iiro Pakarinen kehuu Jesse Puljujärven peliä – ”Mennyt paljon eteenpäin” SuomiKiekko. 14.2.2017. Viitattu 29.1.2025.
  20. ↑ Niemeläinen, Jonne: Iiro Pakarisen NHL-ura jatkuu Edmontonissa Yle. 21.5.2017. Viitattu 29.1.2025.
  21. ↑ McConnell, Rick: First Australian player in NHL now newest member of Edmonton Oilers CBC. 1.12.2017. Viitattu 29.1.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Pellinen, Leeni: Iiro Pakarinen valmis ottamaan lisää vastuuta NHL. 6.2.2018. Viitattu 29.1.2025.
  23. ↑ IL: Neljä vuotta riitti – Iiro Pakarinen jättää NHL:n NHL Suomi. 23.4.2018. Viitattu 29.1.2025.
  24. ↑ Leinonen, Otto: Iiro Pakarinen lähtee NHL:stä – liittyy KHL:n suurseuraan Ilta-Sanomat. 2.7.2018. Viitattu 29.1.2025.
  25. ↑ Saarela, Anni: Voimahyökkääjä Iiro Pakarinen pelasi Suomessa satapäisen kannustusjoukon edessä – Kyllästyi "jämärooliin" NHL:ssä MTV Uutiset. 19.9.2018. Viitattu 29.1.2025.
  26. ↑ Pönniö, Toni: Leijonat-hyökkääjä paljastaa KHL-siirtonsa taustapirun – Liigan ex-tehopakilla sormensa pelissä! SuomiKiekko. 12.7.2019. Viitattu 29.1.2025.
  27. ↑ Holma, Joel: NHL:ssä pelannut Iiro Pakarinen Jokereihin kolmen vuoden sopimuksella Yle. 11.5.2020. Viitattu 29.1.2025.
  28. ↑ Anttila jatkaa kapteenina - "Meillä on tosi paljon johtajuutta" jokerit.com. 11.8.2021. Jokerit HC Oy. Arkistoitu 14.8.2021. Viitattu 14.8.2021.
  29. ↑ Olli Kivioja: Päätös tuli: Jokereiden KHL-kausi on ohi Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  30. ↑ Toni Tuomala: HIFK:n hyökkäys julmassa kunnossa! Vahvistuu kahdella Jokerit-hankinnalla ja NHL:stä tutulla suomalaisella SuomiKiekko. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  31. ↑ Määttä, Arto: Olympiavoittaja Iiro Pakarinen jatkaa HIFK:ssa myös seuraavat kaksi kautta Jatkoaika. 28.4.2022. Viitattu 29.1.2025.
  32. ↑ Perälä, Joni: Teemu Tallberg jatkaa HIFK:n kapteenina – varakapteeneiksi nimettiin viisi pelaajaa Jatkoaika.com. 31.8.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 31.8.2022.
  33. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2022-2023 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Tilastot - Iiro Pakarinen - Kausi 2022-2023 liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 26.5.2023.
  35. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.5.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
  37. ↑ Kiviniemi, Konsta: Iiro Pakarinen jatkaa HIFK:ssa pitkällä jatkosopimuksella Jatkoaika.com. 12.3.2024. Jatkoaika r.y. Viitattu 13.3.2024.
  38. ↑ Hirvonen, Ville: HIFK:n olympiavoittaja on hämmentävässä tahdissa – “Korvaamaton kaveri” Sportti.com. 10.10.2024. Viitattu 29.1.2025.
  39. ↑ HIFK:n Iiro Pakarinen on Liigan lokakuun pelaaja Liiga. 1.11.2024. Viitattu 29.1.2025.
  40. ↑ Huikeita tilastolukuja – tässä ovat Liiga-joukkueiden syyskauden tähdet ja läpimurron tekijät Liiga. 13.12.2024. Viitattu 29.1.2025.
  41. ↑ HIFK on ajautunut käsittämättömään tilanteeseen Huttunen, Sasha. Viitattu 29.1.2025.
  42. ↑ Tässä on Leijonien MM-joukkue Minskiin – todellinen yllätyskortti mukana! yle.fi.
  43. ↑ Karvonen, Ossi: Leijonien olympiavoittaja jää pois MM-kotikisoista – leiriryhmään muutoksia MTV Uutiset. 16.4.2022. Viitattu 29.1.2025.
  44. ↑ Löfman, Heikki: Leijonien kokeneeseen kaartiin kuuluva Iiro Pakarinen on valmis MM-kisa-avaukseen: "Tatsi on hemmetin hyvä" Etelä-Saimaa. 9.5.2024. Viitattu 29.1.2025.
  45. ↑ Miettinen, Heikki: Leijonien rakettikirissä kaksi maalia survonut Iiro Pakarinen kertoo, mitä pukukopissa päätettiin ennen kolmatta erää: ”Se vapautti aika paljon” Aamulehti. 13.2.2022. Viitattu 29.1.2025.
  46. ↑ Koistinen, Wesa: Savolainen NHL-kiekkoilija ei juuri lepäile kesällä: Rajua rääkkiä kotikulmien rappusissa savonsanomat.fi. 23.6.2015. Savon Media Oy. Viitattu 21.8.2016.
  47. ↑ Tatu Kokkola Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  48. ↑ Aatu Hämäläinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  49. ↑ Aleksi Hämäläinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2014

5 Ohtamaa | 6 Kivistö | 10 Karalahti | 12 Jokinen (C) | 13 Wirtanen | 18 Mäntylä | 19 Savinainen | 21 Lehterä (A) | 22 Salomäki | 25 Jormakka | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Marttinen | 31 Koskinen | 32 Saros | 34 Palola | 35 Rinne | 38 Hietanen | 40 T. Sallinen | 42 J. Sallinen | 47 Lajunen | 56 Haula | 61 Huhtala | 71 Komarov (A) | 81 Pakarinen | Valmentaja Erkka Westerlund

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2021

2 Pokka | 3 Määttä | 6 Sund | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 13 Ruohomaa | 15 Lundell | 20 Ojamäki | 21 Innala | 22 Ruotsalainen | 24 Björninen | 25 Karjalainen | 27 Kontiola (A) | 29 Säteri | 31 Juvonen | 38 Turunen | 39 Nousiainen | 40 Lindbohm | 45 Olkinuora | 47 Tiivola | 48 Puustinen | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa (A) | 61 Rindell | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2024

2 Rissanen | 3 Määttä (A) | 4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Innala | 13 Puljujärvi | 15 Jääskä | 18 Saarijärvi | 19 Helenius | 21 Puistola | 24 Björninen | 25 Jormakka | 27 Kapanen | 29 Säteri | 30 Lehtinen | 33 Larmi | 38 Vittasmäki | 48 Puustinen | 50 Riikola | 57 Hyry | 62 Mattila | 64 Granlund (C) | 71 Oksanen | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 12 Anttila (A) | 13 Kemiläinen | 15 Aaltonen | 20 Ojamäki | 24 Björninen | 25 Rajala | 28 Nättinen | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 40 Lindbohm | 42 Vatanen | 45 Olkinuora | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa (A) | 60 Granlund | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 71 Komarov (A) | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | 82 Pesonen | Valmentaja Jukka Jalonen

HIFK – SM-liiga

2 Martin (A) | 3 Knot | 4 Nykyri | 6 Sund | 8 Nurmi | 10 Vesalainen (A) | 11 Melart (C) | 14 Manninen | 15 Somppi | 18 Roine | 19 Lundell | 21 Lehterä (A) | 30 Taponen | 33 Kiviharju | 37 Vanhanen | 40 Lindbohm (A) | 43 Marleau | 45 Åsten | 46 Kuhta | 47 Komarov | 50 Eliáš | 52 Palmu | 54 Somervuori | 55 Piironen | 61 Jasu | 63 Mieho | 71 Mäkiaho | 76 Arkko | 77 Kodýtek | 78 Seppälä | 79 Hartikainen | 81 Pakarinen (A) | 82 Karjalainen | 83 Luhanka | 85 Jalasti | 88 Rask | 90 Vinni | 92 Hovinen | 98 Larsen | -- Kähkönen
Valmentajat Peltonen – Ojanen – Tilkanen – Lundell – Halttunen – Kuhta – Mali

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iiro_Pakarinen&oldid=22989592”