Avaa päävalikko

Niko Hovinen

suomalainen jääkiekkoilija

Niko Hovinen (s. 16. maaliskuuta 1988 Helsinki) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka on edustanut SM-liiga joukkue Kalevan Palloa. Hovinen siirtyi sittemmin kesken kauden saksalaisen DEL-liigan Iserlohn Roostersiin.

Niko Hovinen
Hovinen Oklahoma City Baronsin maalilla vuonna 2013.
Hovinen Oklahoma City Baronsin maalilla vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt 16. maaliskuuta 1988 (ikä 31)
Helsinki
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Pappilähde?
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 199[1] cm
Paino 101[1] kg
Seura
Seura Iserlohn Roosters
Sarja DEL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2005–
Aik. seurat Jokerit (SML)
HeKi (Mestis)
Oklahoma City Barons (AHL)
Trenton Titans (ECHL)
Metallurg Novokuznetsk (KHL)
Admiral Vladivostok (KHL)
EC Red Bull Salzburg (EBEL)
Luleå Hockey (SHL)
Malmö Redhawks (Allsvenskan)
Oulun Kärpät (SML)
Pelicans (SML)
Medveščak Zagreb (KHL)
KooKoo (SML)
KalPa (SML)
NHL-varaus 132, 2006
Minnesota Wild
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Slovakia 2011 jääkiekko

UraMuokkaa

SeurauraMuokkaa

SM-liigaMuokkaa

Hovinen nimettiin kaudella 2005–2006 ensimmäisen kerran Jokereiden SM-liigajoukkueen varamaalivahdiksi, mutta pelaamaan hän pääsi vasta seuraavalla kaudella yhden ottelun verran.[2] Minnesota Wild varasi Hovisen NHL:ään vuoden 2006 varaustilaisuuden viidennellä kierroksella varausnumerolla 132.[2] Hovinen jäi kuitenkin Jokereihin ja kaudella 2007–2008 hän torjui neljässä ottelussa.[2] Muun ajan hän torjui Jokereiden A-junioreissa.

Kaudeksi 2008–2009 Hovinen siirtyi Pelicansiin, jossa hän pelasi kakkosmaalivahtina Tommi Nikkilän kantaessa päävastuun torjuntatöistä. Kuitenkin kauden alussa hän pääsi pelaamaan ykkösmaalivahtina, koska Nikkilä loukkasi itsensä. Kaudella 2009–2010 Hovinen tavoitteli jälleen ykkösmaalivahdin paikkaa Marc Lamothen kanssa Nikkilän loukkaannuttua uudelleen.

Kaudella 2010–2011 Hovinen aloitti Pelicansin ykkösmaalivahtina, kun Nikkilä siirtyi Seria A:ssa pelanneeseen HC Pustertal-Val Pusteriaan ja Lamothe DEL:ssa pelanneeseen Hamburg Freezersiin. Hovisen kakkosmaalivahtina pelasi Joonas Kuusela. Kausi oli Hovisen uran siihen mennessä paras; hän pelasi 49 ottelua torjuntaprosentilla 92,14 ollen liigan yhdeksäs.[3] Runkosarjan lopussa Ilta-Sanomat valitsi hänet kauden tähtipelaajaksi.[4] Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Petteri Linnavalli arvioi Hovisen SM-liigan runkosarjan kolmanneksi parhaaksi maalivahdiksi Eero Kilpeläisen ja Teemu Lassilan jälkeen.[5] Pelicans ei kuitenkaan selviytynyt play-offseihin, vaan seura sijoittui runkosarjan viimeiseksi ja joutui liigakarsintaan.

Kesällä 2011 Hovinen teki NHL-sopimuksen Philadelphia Flyersin kanssa, mutta pelasi vielä kauden 2011–2012 Pelicansissa, joka päättyi SM-Liigan finaaleissa hopeasijalle. Hovinen kärsi keväällä lonkkamurtumasta, minkä johdosta hän pelasi Pelicansin 17 pudotuspeliottelusta vain kahdeksassa.[6]

UlkomaillaMuokkaa

Kaudeksi 2012–2013 Hovinen siirtyi Pohjois-Amerikkaan Philadelphia Flyersin organisaatioon. NHL:n ja AHL:n sijasta Hovinen passitettiin ECHL-liigaan, jossa hän pelasi 16 ottelua Trenton Titansissa. Tammikuussa 2013 Philadelphia kauppasi Hovisen Edmonton Oilersin organisaatioon, jossa hän pääsi pelaamaan yhdeksän AHL-ottelua Oklahoma City Baronsissa.[2]

Marraskuussa 2014 Hovinen teki kuukauden mittaisen sopimuksen Österreichische Eishockey-Ligassa pelaavan EC Red Bull Salzburgin kanssa.[7] Joulukuussa Hovinen taki loppukauden kattaneen sopimuksen SHL:ssa pelaavan Luleå HF:n kanssa, mutta siirtyi jo tammikuussa vain yhden pelaamansa ottelun jälkeen sarjaporrasta alemmaksi HockeyAllsvenskanissa pelanneeseen Malmö Redhawksiin. Hovinen oli tärkeässä roolissa Redhawksin noustessa karsinnoista Ruotsin korkeimmalle liigatasolle SHL:ään.[8] Kalevan Pallon kanssa tehty pelaajasopimus purettiin lähinnä Hovisen omasta aloitteesta. Hän koki ettei päässyt tarpeeksi vahvaan rooliin joukkueessaan. Vapaan agentin aikaa ei kestänyt kovin pitkään, sillä hyvin pian ilmoitettiin Hovisen paluusta Keski-Euroopan kiekkokentille: tällä kertaa DEL-sarjan Iserlohn Roostersiin.

Paluu SM-liigaanMuokkaa

Elokuussa 2015 Hovinen pestattiin kuukauden mittaisella sopimuksella SM-liigassa pelaavaan Oulun Kärppiin sijaistamaan loukkaantunutta Iiro Tarkkia. Alkuperäissopimuksen umpeuduttua 5. syyskuuta Kärpät tiedotti pelaajasopimuksen pidentämisestä Hovisen kanssa.[9] Hovisen ensiesiintyminen Kärpissä tapahtui Lahden Pelicansia vastaan. Ottelu ei sujunut Hovisen osalta hyvin, sillä 16 pelaamansa minuutin aikana häntä kohti laukaistiin kuudesti, joista kolme kertaa kiekko meni maaliin. Ottelu jäikin Hovisen ainoaksi Kärppien paidassa pelaamaksi.[10] 25. syyskuuta ilmoitettiin Hovisen siirtyneen loppukaudeksi Pelicansiin. Hän teki marraskuussa 2016 joulukuuhun 2016 kestävän sopimuksen SM-liiga joukkue KalPan kanssa. Hovisen sopimuksen loputtua KalPan kanssa hän teki Kouvolan KooKoon kanssa ottelukohtaisen sopimuksen tammikuussa 2017 KooKoon maalivahdin Leland Irvingin loukkaannuttua. Hovinen palasi kaudeksi 2017-2018 takaisin Kalevan Palloon. Hän on onnistunut torjumaan 5 kertaa nollapelin. Hovinen oli osan alkukautta sivussa loukkaantumisensa johdosta.[11] Alkukaudella 2018-2019 KalPa ilmoitti purkaneensa pelaajasopimuksen Hovisen kanssa. Hänen tilalleen tulee Jonathan Iilahti.

Niko Hovisen KHL:n kausiaMuokkaa

Kaudeksi 2013–2014 Hovinen siirtyi Venäjälle KHL:ssä pelaavaan Metallurg Novokuznetskiin. Marraskuussa 2013 Metallurg kauppasi Hovisen 18 pelatun ottelun jälkeen samassa liigassa pelaavaan Admiral Vladivostokiin, jossa hän pelasi vain seitsemän ottelua.

Hovinen siirtyi kesäkuussa 2016 KHL-joukkue Medveščak Zagrebin vahvuuteen.

MaajoukkueuraMuokkaa

Hovinen pelasi ensimmäisen ottelunsa A-maajoukkueessa huhtikuussa 2011 Euro Hockey Challenge -harjoituspelissä Slovakiaa vastaan.[12][13] Hän oli vuoden 2011 MM-kisoissa Suomen kolmosmaalivahti eikä pelannut yhtään ottelua.

Kaudella 2011–2012 Hovinen osallistui Euro Hockey Tourille ja pelasi kaksi kertaa nollapelin Tšekkiä vastaan. Syksyllä 2013 Hovinen valittiin jälleen Karjala-turnauksen kokoonpanoon.[14] Hovinen oli A-maajoukkueen mukana Sotchin Olympialaisissa tuuraavana maalivahtina NHL-vahtien saapumiseen saakka. Hovinen oli mukana myös kevään 2015 A-maajoukkueessa viimeiselle harjoitusleirille saakka.

TilastotMuokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O V PMK NP T% O V PMK NP T%
2004–2005 Jokerit Jr. B SM-sarja 1,95 93,6
2004–2005 Jokerit Jr. A SM-Liiga 4 3,21 90,6
2005–2006 Jokerit Jr. B SM-sarja 11 3,20 90,0
2005–2006 Jokerit Jr. A SM-Liiga 26 3,12 91,9
2005–2006 Suomi U-20 Mestis 1 4,00 88,2
2005–2006 Jokerit SML 0
2006–2007 Jokerit Jr. A SM-Liiga 27 2,71 91,7
2006–2007 Jokerit SML 1 0 4,00 0 87,1 0
2006–2007 Suomi U-20 Mestis 6 3,28 89,6
2007–2008 Jokerit Jr. A SM-Liiga 22 2,74 90,5 3 4,62 89,0
2007–2008 Jokerit SML 4 0 5,78 0 83,3
2007–2008 Suomi U-20 Mestis 3 4,00 89,7
2008–2009 Pelicans SML 21 6 3.05 2 89.04
2009–2010 Pelicans SML 18 5 2.99 1 91.38 1 20,96 60,0
2010–2011 Pelicans SML 49 17 2.59 3 92.14
2012–2013 Trenton Titans ECHL 16 3.14 88.9
Oklahoma City Barons AHL 9 3.26 88.4
2013–2014 Metallurg Novokuznetsk KHL 18 3.01 91.6
Admiral Vladivostok KHL 7 2.51 92.1
2014–2015 EC Red Bull Salzburg EBEL 5 1.21 95.5
Luleå HF SHL 1 6.00 69.2
Malmö Redhawks Allsvenskan 9 2.32 91.6
2015–2016 Kärpät SML 1 11.30 50.0
Pelicans SML 22 3.16 88.1 4 1.99 93.2
2016–2017 KHL Medveščak Zagreb KHL 5 5.38 84.2
KalPa SML 8 2.62 91.2
KooKoo SML 13 2.53 91.4
Lausanne HC NLA 1 3.00 93.6

PerheMuokkaa

Niko Hovisen isoveli Rami Hovinen on entinen jääkiekkopuolustaja, joka pelasi HIFK:ssa kaudella 2005–2006. Pikkuveli Miro Hovinen (s. 1992) pelaa myös jääkiekkoa. Veljesten isä on keihäänheiton kaksinkertainen Suomen-mestari Seppo Hovinen ja äiti Ulla Hovinen (o.s. Lundholm) on kiekonheiton nelinkertainen Suomen-mestari.[15] Hovinen on naimisissa ja hänellä on yksi vuonna 2012 syntynyt lapsi.lähde?

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa