EC Red Bull Salzburg

itävaltalainen jääkiekkojoukkue
Tämä artikkeli kertoo jääkiekkoseurasta. Samannimisestä jalkapalloseurasta kertoo artikkeli FC Red Bull Salzburg.

EC Red Bull Salzburg on salzburgilainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa Itävallan pääsarjassa, Bet-at-home ICE Hockey Leaguessa. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 1960 rakennetulla Volksgarten -nimisellä areenalla. Joukkueella on myös samanniminen farmijoukkue Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa.

EC Red Bull Salzburg
EC Red Bull Salzburg.png
Perustettu 1977
Entiset nimet EC Kaindl Salzburg
(1995−2000)
EC The Red Bulls Salzburg
(2000−2005)
EC Red Bulls Salzburg
(2005-2007)
Kaupunki Itävalta Salzburg, Itävalta
Kotiareena Volksgarten
– kapasiteetti 3 200
Sarjataso Itävalta IceHL
Värit               
Päävalmentaja Yhdysvallat Matt McIlvane
Mestaruudet 6 (2007, 2008, 2010, 2011, 2015, 2016)
Hopeaa 4 (2006, 2009, 2014, 2018)

HistoriaMuokkaa

Salzburgin jääkiekkohistorian korkein taso juontaa kaudelle 1977–1978, kun Salzburg otti sensaatiomaisen kolmannen sijan ensimmäisessä divisioonassa. Lähes 30 vuotta sitten pelaajat, kuten Rick Cunningham ja Roger Lamoureux, auttoivat nostamaan jääkiekon suosiota Salzburgissa, ja joulukuussa 1977 jäähalli oli loppuunmyyty ensimmäistä kertaa. Kymmenen vuotta myöhemmin 1988 Salzburgin jääkiekkojoukkueella (lyhyesti SEC) oli jälleen suunta kohti mestaruutta. Vahvojen pelaajien kuten venäläisen Viktor Schalimow ja Sergej Kapustin tai kuten Greg Holst Kanadasta tai wieniläinen Peter Znenahlik, voisi odottaa jännittävää talvea ”Volkgartenissa”.selvennä Vahvan kauden jälkeen, johon sisältyy kärkisijoitus karsinnassa, Salzburg epäonnistui ensimmäisessä yrityksessä voittaa Bundesliigamestaruus, ja heikko taloudellinen tilanne aiheutti SEC:n putoamisen ensimmäiseen divisioonaan.

2000–2004Muokkaa

Uudempi ajanjakso Salzburgin jääkiekkojoukkueella alkoi 2000-luvulla Red Bull -sponsorin kanssa. Vahvistuksien, kuten kanadalaisen Sheldon Moserin ja yhdysvaltalaisen Brian McCarthyn, avulla Red Bullista tuli nopeasti Oberligan mestari kaudella 2000–2001 (Oberliga oli toinen divisioona), mutta Red Bull ei ollut vielä valmis korkeimmalle tasolle. Kolmen vuoden päästä Red Bull oli valmis. Red Bull taisteli tiensä takaisin mestariksi päättäen Salzburgin jääkiekkojoukkueen 16-vuotisen poissaolon Bundesliigasta.

2004–2006Muokkaa

Voitettuaan Nationalligan mestaruuden vuonna 2004 Red Bull nousi Itävallan korkeimmalle sarjatasolle, Erste Bank Eishockey Ligaan (EBEL). Kaudella 04-05 Red Bullin farmijoukkue pelasi vielä Nationalligassa.

Red Bull -joukkueen oli opittava ensimmäisestä Bundesliiga-kaudesta, vaikka he näyttivätkin potentiaalisuutensa. Seuraava seitsemäs ja viimeinen sija harjoituskierroksilla kausilla, jonka he näkivät kehityksenä. Joukkue muodostettiin yhä ammatillisemmassa ympäristössä, ja toista vuotta seurasi kehitys. Red Bull etenikin Erste Bank Eishockey Ligan finaaliin asti. Finaalissa Red Bull kuitenkin hävisi EC VSV -joukkueelle.

2006–2007Muokkaa

Kolmannella kaudellaan ensimmäisessä divisioonassa Salzburg viimein palkittiin. Upeassa runkosarjassa Red Bull oli hävinnyt vain yhden 28 kotiottelusta. Salzburg jatkoi erinomaisia otteitaan myös pudotuspeleissä. Voitettuaan loistavasti kolme kertaa Vienna Capitalsin semifinaalissa ja hävittyään finaalissa vain kerran VSV:lle ansaitsi Salzburg ensimmäisen Itävallan mestaruutensa voitoin 4-1. Red Bullin menestyksen syy oli johdonmukaisuus. Joukkueen päävalmentaja Hardy Nilsson oli täydellisesti valmistanut joukkueen. 59 vuotta vanha ruotsalainen siirtyi eläkkeelle valmennuksesta juhliessaan Red Bullin mestaruutta ja kymmenettä mestaruuttaan valmentajana.

2007–2008Muokkaa

Red Bullin ollessa neljättä kautta ensimmäisessä divisioonassa joukkueeseen liittyi uusi päävalmentaja ja urheilujohtaja Pierre Pagé kuten myös muita uusia kansainvälisiä valmentajia. Joukkueen kakkosvalmentajaksi tuli suomalainen Reijo Ruotsalainen. Ensimmäisinä kuukausina kanadalainen Pierre Pagé auttoi luomaan kansainvälisen jääkiekon kehitysmallin (IIDM), jolla luodaan perustaa lupaavien junioripelaajien kehittämiselle, ja hän otti ennennäkemättömän askeleen nostaessaan nuoria pelaajia ykkösjoukkueen kokoonpanoon. Red Bullilla oli runkosarjassa ylä- ja alamäkiä, mutta pudotuspeleissä se oli pysäyttämätön. Neljännesfinaalissa VSV:tä vastaan pelatun, uuvuttaneen paras viidestä -ottelusarjan jälkeen Red Bull voitti semifinaalissa Vienna Capitalsin. Finaalista tuli trilleri, kun vastaan asettui slovenialainen joukkue Olimpija Ljubljana. Red Bull piti hermonsa kurissa paremmin ja voitti mestaruuden voitoin 4-2. Salzburg onnistui voittamaan mestaruuden toisena vuonna peräkkäin ja farmijoukkueen toinen sija Österreichische Nationalligassa myös korosti hyvää pelitaitoa.

2008-2009Muokkaa

2008–2009 kaudella Red Bull niukasti epäonnistui uusimaan mestaruutensa. Jännittävän finaalisarjan viimeisessä pelissä Red Bull hävisi niukasti 1-2. Joukkue menetti mestaruutensa KAC:lle. Red Bull päätti kauden kuitenkin pää pystyssä. Se pelasi nopeatempoista ja vahvaa jääkiekkoa, vaikka joukkue oli selvästi nuorin Erste Bank Eishockey Ligassa (joukkueen keski-ikä oli 23,8). Samalla joukkue vakuutti useimmat salzburgilaiset fanit, jotka täyttivät areenat pudotuspeleissä. Pierre Pagé teki toisena vuonna vielä suuremman vaikutuksen kuin edellisenä. Hänellä on taito tuoda taitavia junioreita Itävallasta ja ulkomailta sekä yhdistää heidät vahvimpien itävaltalaispelaajien kanssa. Joukkueen kapteeni Thomas Koch sai MVP kunnianosoituksen tällä kaudella. Muutama lahjakas farmijoukkueen pelaaja myös sai tilaisuuden näyttää taitoja ensimmäisessä divisioonassa, jotkut heistä jopa onnistuivat pitämään pintansa finaalisarjassa. Red Bull peluutti ensimmäisessä divisioonassa 43 pelaajaa. Farmijoukkue, joka pääasiassa koostui alle 20-vuotiaista pelaajista, karsiutui neljännesfinaalissa (vastassa oli EK Zell am See).

2009-2010Muokkaa

Tämä kausi jätti kaikki muut varjoonsa. Kolmantena vuotenaan Red Bullin päävalmentaja Pierre Pagé määrätietoisesti tavoitteli kolmea mestaruutta. Syyskuussa 2009 Red Bull voitti oman kutsuturnauksen (Red Bull Saluten). Mestaruus oli joukkueelle ensimmäinen, vaikka turnaus oli jo pelattu viisi kertaa. Joukkue kukisti Euroopan kovimpia joukkueita kuten CSKA Moskovan. Tammikuussa 2010 joukkue voitti toisen mestaruuden, Euroopan arvostetuimman IIHF-joukkueiden turnauksen eli Continental Cupin. Red Bullin ”kypärätempusta” tuli totta, kun joukkue voitti Erste Bank Eishockey Ligan. Kausi oli joukkueen kymmenvuotisen historian menestyksekkäin. Thomas Kochille mestaruus oli ensimmäinen joukkueen kapteenina. Erinomainen työ junioreiden kanssa palkittiin alle 20-vuotiaitten ja alle 17-vuotiaitten mestaruudella. Red Bullin farmijoukkue kärsi tappion EC-TREND Dornbirnille. 12. tammikuuta 2010 Red Bull rikkoi ennätyksen: joukkueeseen tuli Jesenice ja joukkueen kokoonpanon keski-ikä oli 21,1 vuotta. 47 Salzburgin pelaajista pelasi vähintään yhden pelin Itävallan pääsarjassa.

SaavutuksetMuokkaa

  • Itävallan mestari 2007, 2008, 2010
  • Hopeaa 2006, 2009
  • Österreichischen Nationalligan mestaruus 2004
  • "Oberligan" voitto 2001
  • Red Bull Salute 2010
  • Continental Cup 2010
  • European Trophy 2011

Joukkue kaudella 2022–2023Muokkaa

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
30   David Kickert L 2023 Korneuburg, Itävalta
35   Atte Tolvanen L 2023 Vihti, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2   Tyler Lewington R 2023 Edmonton, Alberta, Kanada
4   Andrew MacWilliam L 2023 Calgary, Alberta, Kanada
7   Martin Štajnoch R 2023 Bojnice, Slovakia, Tšekkoslovakia
18   Paul Stapelfeldt L 2023 Braunau am Inn, Itävalta
22   Dennis Robertson L 2023 Fort St. John, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
39   Chay Genoway L 2023 Morden, Manitoba, Kanada
55   Lukas Schreier L 2023 Salzburg, Itävalta
56    Devin Steffler R 2023 Durango, Colorado, Yhdysvallat
67   Philipp Wimmer L 2023 Wien, Itävalta
91   Dominique Heinrich L 2023 Wien, Itävalta
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
3   Peter Schneider R OLH 2023 Klosterneuburg, Itävalta
5   Thomas Raffl L LH 2023 Villach, Itävalta
9   Philipp Krening L H Juniori Weingarten, Saksa
9   Ali Wukovits L KH / VLH 2023 Wien, Itävalta
17   Nikolaus Heigl L H Juniori Bad Tölz, Saksa
19   Aljaž Predan L H 2023 Ptuj, Slovenia
21   Troy Bourke L KH 2023 Edmonton, Alberta, Kanada
26    Peter Hochkofler R OLH / P 2023 Bolzano, Italia
27   Ty Loney R OLH 2023 Valencia, Pennsylvania, Yhdysvallat
40   Tim Harnisch L KH 2023 Wiener Neustadt, Itävalta
48   Lucas Thaler R KH 2023 Villach, Itävalta
52   Paul Huber L H 2023 Graz, Itävalta
54   Luca Auer L H Juniori Graz, Itävalta
64   Oskar Maier L H 2023 Wels, Itävalta
70   Benjamin Nissner L VLH 2023 Wien, Itävalta
72   Nicolai Meyer L LH 2023 Frederikshavn, Tanska
89   Florian Baltram L KH / VLH 2023 Wien, Itävalta
96   Mario Huber R OLH / KH 2023 Innsbruck, Itävalta

Lähde: EliteProspects[1]

JoukkueenjohtoMuokkaa

Lähde: EliteProspects[1]

Maineikkaita pelaajiaMuokkaa

KotihalliMuokkaa

Eisarena Salzburg valmistui vuonna 1960. Hallin remontti valmistui 2002. Sen katsojakapasiteetti on 3200.

LähteetMuokkaa

  1. a b https://www.eliteprospects.com/team/949/ec-salzburg Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  Österreichische Eishockey-Liga (Itävallan jääkiekon pääsarja)
Vienna CapitalsEC Red Bull SalzburgEC Villacher Sportverein

EC KACEHC Liwest Black Wings LinzEC Graz 99ers

HK Jesenice (SLO) • HDD Olimpija Ljubljana (SLO) • Alba Volán Székesfehérvár (HUN) • KHL Medveščak Zagreb (KRO)