Juho Olkinuora

suomalainen jääkiekkoilija
Tämä artikkeli käsittelee jääkiekkomaalivahti Juho "Jussi" Olkinuoraa. Suomalaisesta kirjailijasta ja pakinoitsijasta kertoo artikkeli Jussi Olkinuora.

Juho (Jussi) Olkinuora[2] s. 4. marraskuuta 1990 Helsinki) on suomalainen jääkiekkomaalivahti ja maailmanmestari, joka pelaa KHL-seura Metallurg Magnitogorskissa. Hän kuului maailmanmestaruuden voittaneeseen Suomen joukkueeseen vuonna 2019.[3]

Jussi Olkinuora
Juho Olkinuora.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt4. marraskuuta 1990 (ikä 30)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Jussi, Olki[1]
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 190 cm
Paino 91 kg
Seura
Seura Metallurg Magnitogorsk
Sarja KHL
Pelinumero 45
Pelaajaura
Pääsarjaura 2016–
Aik. seurat St. John’s IceCaps (AHL)
Ontario Reign (ECHL)
Manitoba Moose (AHL)
Tulsa Oilers (ECHL)
SaiPa (SML)
JYP (SML)
Pelicans (SML)
Admiral Vladivostok (KHL)

UraMuokkaa

SeurauraMuokkaa

Olkinuora on Tapparan kasvatti. Hän siirtyi Pohjois-Amerikkaan ensimmäisen kerran jo 16-vuotiaana kaudeksi 2007–2008 yhdysvaltalaisen Chadder's Midget Major AAA:n juniorijoukkueeseen, kun Olkinuora lähti vaihto-oppilaaksi Utahin Salt Lake Cityyn. Olkinuora palasi seuraavaksi kaudeksi 2008–2009 Suomeen ja siirtyi Helsingin IFK:n A-nuoriin. Seuraavalla kaudella 2009–2010 Olkinuora voitti A-nuorten SM-hopeaa ja hänellä oli A-nuorten SM-liigan paras päästettyjen maalien keskiarvo (2.15).[3]

Kaudeksi 2010–2011 Olkinuora lähti jälleen Yhdysvaltoihin ja siirtyi USHL-junioriliigan Sioux Falls Stampedeen. Vuosina 2011–2013 hän kävi Denverin yliopistoa. Suur-Jyväskylän Lehden artikkelissa Olkinuoran mainittiin ottaneen opintoihinsa 45 000 dollarin lainan. Hän aloitti Denverissä digitaalisen median opiskelun.[4] Olkinuora valittiin Freshman -vuotensa 2011–2012 päätteeksi WCHA:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Sophomore -vuotensa 2012–2013 päätteeksi hänet valittiin sarjan toiseen tähdistökentälliseen sekä akateemiseen tähdistökentälliseen. Kauden jälkeen, huhtikuussa 2013 NHL-varaamaton Olkinuora teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Winnipeg Jetsin kanssa.[5][6] Hän liittyi samalla amatööritry-out -sopimuksella loppukevääksi AHL-joukkue St. John’s IceCapsiin, jossa Olkinuora pelasi yhden ottelun.[3]

Olkinuora aloitti kauden 2013–2014 St. John’s IceCapsin AHL-joukkueessa.[7][8] Hän lähti kauteen pääasiassa Eddie Pasqualen kakkosmaalivahtina, kunnes IceCaps lähetti Olkinuoran ECHL-joukkue Ontario Reigniin tammikuussa 2014. Vastaavasti sieltä AHL:ään matkasi Michael Hutchinson.[9] IceCaps pelasi kauden loppuun kolmikolla Hutchinson–Tyler Beskorowany–Pasquale. Olkinuora pelasi AHL:ssä kauden aikana kymmenen runkosarjaottelua torjuen yhden nollapelin.[10]

Kauden 2014–2015 Olkinuora aloitti Ontario Reignin ECHL-joukkueessa, kun Peter Budaj teki aivan kauden kynnyksellä sopimuksen Jetsin kanssa ja jäi NHL-joukkueen kolmosmaalivahdiksi. IceCapsin toisena maalivahtina aloitti tulokas Connor Hellebuyck, joka nousi kauden edetessä joukkueen vastuunkantajaksi.[11] Olkinuora pelasi kauden aikana neljä AHL-ottelua.

Heinäkuussa 2015 Olkinuora teki vapaana agenttina vuoden mittaisen AHL-sopimuksen Jetsin uuden farmijoukkueen, Manitoba Moosen kanssa.[12] Hän osallistui samana vuonna myös Jetsin NHL-joukkueen harjoitusleirille.[13] Olkinuora aloitti kauden 2015–2016 kuitenkin ECHL-joukkue Tulsa Oilersissa.[14][15] Marraskuussa 2015 hänet nostettiin Mooseen, kun Connor Hellebuyck sai kutsun Jetsin NHL-vahvuuteen.[16] Hellebuyckille kertyi Ondřej Pavelecin loukkaantumisen myötä paljon vastuuta NHL:ssä, mutta Olkinuora pelasi loppukaudella AHL:ssä lähinnä Eric Comrien aisaparina vain kuusi runkosarjaottelua. Jetsin NHL-kauden päätyttyä Hellebuyck palasi taas IceCapsin vahvuuteen pelaamaan AHL:n runkosarjan viimeisille kierroksille,[3] kun taas Olkinuora siirtyi pelaamaan ECHL:n pudotuspeleijä Oilersiin.

Syyskuun 2016 lopulla Olkinuora teki 3. joulukuuta 2016 asti kestävän sopimuksen Saimaan Pallon SM-liigajoukkueen kanssa oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2016–2017. Hänet hankittiin paikkaamaan Frans Tuohimaan loukkaantumista.[17] Olkinuora teki liigadebyyttinsä 1. lokakuuta 2016 vieraissa JYPiä vastaan. Hän torjui SaiPan 5–2-tappioon päättyneessä ottelussa 26 kertaa ja päästi neljä maalia.[18] Seuraavassa SaiPa-ottelussaan 4. lokakuuta 2016 Mestarien liigan ensimmäisessä pudotuspeliottelussa vieraissa Tapparaa vastaan Olkinuora torjui SaiPalle nollapelin joukkueen voitettua ottelun lukemin 0–2. Hän torjui ottelussa 11 kertaa.[19] Olkinuora pelasi SaiPassa kymmenen runkosarja- ja yhden CHL-ottelun.[3]

Lyhyen SaiPa-sopimuksensa päätyttyä joulukuussa hän siirtyi puolestaan 13. tammikuuta asti kestävällä sopimuksella JYPiin paikkaamaan alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuihin lähteneiden Veini Vehviläisen ja Markus Ruusun jättämää aukkoa.[20] Kolme päivää ennen sopimuksen päättymistä Olkinuora teki joukkueen kanssa loppukauden 2016–2017 kattaneen jatkosopimuksen.[21] Hän torjui JYPissä 16 pelaamassaan runkosarjaottelussa kolme ja 13 playoff-ottelussa kaksi nollapeliä. Olkinuora voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[3] Toukokuussa 2017 hän teki JYPin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[22]

Kauteen 2017–2018 Olkinuora lähti JYPin toisena maalivahtina Eetu Laurikaisen parina. Hän kantoi suurimman osan joukkueen torjuntavastuusta ja pelasi 45 runkosarja-, viisi playoff- ja yhdeksän CHL-ottelua.[3] Olkinuora torjui runkosarjassa viisi nollapeliä, joilla hän sijoittui SM-liigan nollapelitilastossa toiseksi HPK:n Emil Larmin, KalPan Niko Hovisen ja Tapparan Dominik Hrachovinan kanssa. Kolmikon edellä oli vain yhden nollapelin enemmän torjunut Lukon Kaapo Kähkönen.[23] Olkinuora torjui JYPille myös CHL:n mestaruuden 6. helmikuuta 2018 vieraissa ruotsalaista Växjö Lakers HC:tä vastaan. Hän torjui finaaliottelussa nollapelin ja sai tililleen JYPin 0–2-voittoon päättyneessä ottelussa 30 torjuntaa.[24]

Olkinuora siirtyi kaudeksi 2018–2019 vuoden mittaisella sopimuksella Pelicansiin.[25] Hän nousi joukkueen selkeäksi ykkösmaalivahdiksi ja torjui 39 runkosarjaottelussa 24 voittoa, mikä oli koko SM-liigasta toiseksi eniten runkosarjan voittaneen Kärppien Veini Vehviläisen jälkeen. Olkinuora torjui runkosarjassa neljä nollapeliä.[26]

Kaudeksi 2019–2020 Olkinuora siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura Admiral Vladivostokiin.[27] 14. lokakuuta 2019 vieraissa Barys Nur-Sultania vastaan hän torjui joukkueelleen jo viidennen peräkkäisen voittonsa, mihin ei ollut aiemmin yltänyt Admiralin seitsemän kauden mittaisessa seurahistoriassa kukaan toinen maalivahti.[28] Joulukuun alussa Olkinuora joutui sivuun ylävartalovamman vuoksi.[29] Hän palasi kaukaloihin tammikuun 2020 lopulla. Olkinuora pelasi kuitenkin suurimman osan Admiralin otteluista torjuen 31 runkosarjaottelussa kolme nollapeliä.[30] Kaudeksi 2020–2021 hän siirtyi jatkamaan KHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Metallurg Magnitogorskiin.[31]

MaajoukkueuraMuokkaa

Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
  Kultaa Slovakia 2019 jääkiekko

Olkinuora edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2019, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. Yhteensä Olkinuora on pelannut kahdeksan A-maaottelua.[3][32] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä ennen vuoden 2019 MM-kilpailuja Nordic Cupissa 11. huhtikuuta 2019 Aalborgissa Tanskaa vastaan. Olkinuora torjui samalla myös ensimmäisen nollapelinsä A-maajoukkueessa Suomen voitettua ottelun lukemin 0–1. Hän torjui ottelussa 15 kertaa.[33] Itse MM-turnauksessa hän puki seitsemään otteluun,[30] mutta Olkinuora pelasi vain alkulohkon ottelussa 17. toukokuuta 2019 Britanniaa vastaan. Hän torjui arvokisadebyytissään nollapelin Suomen voitettua ottelun lukemin 5–0. Olkinuora torjui ottelussa 12 kertaa.[34]

Olkinuora on pelannut myös yhden poikien maaottelun.[3]

PelityyliMuokkaa

Olkinuoran aiemman seuran, SM-liigajoukkue JYPin silloisen maalivahtivalmentaja Ari-Pekka Siekkisen mukaan hänen pelityylinsä muistuttaa paljon Pohjois-Amerikan maalivahtien edustamaa koulukuntaa aktiivisuudellaan, fyysisyydellään ja tehokkaan jäänpinnan sivuttaisliikkeellään.[20]

MuutaMuokkaa

Jussin isä oli toimittaja Hannu Olkinuora ja äiti on pappi, tietokirjailija ja toimittaja Hilkka Olkinuora.[35]

TilastotMuokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2010–2011 Sioux Falls Stampede USHL 27 14 13 0 1576 73 1 2.78 90,0 5 2 3 312 14 0 2.70 91,1
2011–2012 Univ. of Denver WCHA 22 9 8 3 1236 45 2 2.18 92,4 – – – – – – – –
2012–2013 Univ. of Denver WCHA 24 13 6 5 1427 56 3 2.35 92,7 – – – – – – – –  
St. John’s IceCaps AHL 1 0 1 0 59 3 0 3.03 88,0 – – – – – – – –
2013–2014 St. John’s IceCaps AHL 10 5 3 1 554 30 1 3.25 89,3 – – – – – – – –
Ontario Reign ECHL 27 14 11 1 1575 79 1 3.01 88,7 2 0 2 116 7 0 3.61 87,0
2014–2015 St. John’s IceCaps AHL 4 2 1 0 186 13 0 4.20 85,6 – – – – – – – –
Ontario Reign ECHL 43 27 9 6 2560 103 1 2.41 91,6 12 7 4 624 24 0 2.31 90,7
2015–2016 Manitoba Moose AHL 6 0 1 1 222 19 0 5.13 86,4 – – – – – – – –
Tulsa Oilers ECHL 26 14 9 2 1503 63 0 2.52 91,1 – – – – – – – –
2016–2017 SaiPa SM-liiga 10 2 6 2 566 27 0 2.86 90,4 – – – – – – – –
JYP-Akatemia Mestis 1 1 0 0 60 2 0 2.00 93,3 – – – – – – – –
JYP SM-liiga 16 11 3 2 964 28 3 1.74 93,4 13 8 5 753 27 2 2.15 91,9
2017–2018 JYP SM-liiga 38 21 11 5 2221 85 5 2.30 90,9 5 2 3 296 16 0 3.25 88,1
2018–2019 Pelicans SM-liiga 39 24 11 4 2306 88 4 2.26 91,7 6 2 4 360 10 1 1.67 94,6
2019–2020 Admiral Vladivostok KHL 31 13 13 3 1771 74 3 2.51 92,9 – – – – – – – –

MaajoukkuetilastotMuokkaa

Vuosi Turnaus O V H MIN PM NP PMK TP%
2019 MM 1 1 0 60 0 1 0.00 100

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ Nyrhinen, Matti: ”Rautajätti, 007, Kaapeli” – Leijonat julkaisi pelaajien lempinimet, tunnistatko kuka on kuka? MTVuutiset.fi. 26.5.2019. BRATISLAVA: Telia Company AB. Viitattu 2.6.2019.
  2. ↑ Chambers, Mike: DU goaltender Juho Olkinuora one very popular Pioneer denverpost.com. 7.2.2013. Digital First Media. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i Jussi Olkinuora Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ Ärje, Aleksis: Jypinkylän stipendi (pdf) (Artikkeli löytyy sivulta 35.) surkkari.fi. 18.1.2017. Suur-Jyväskylän Lehti Oy. Viitattu 22.1.2017.
  5. ↑ Jets agree to terms with Juho Olkinuora nhl.com/jets. 8.4.2013. Winnipeg Jets. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Yllättävälle suomalaisnimelle NHL-sopimus Jatkoaika.com. 7.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.7.2016.
  7. ↑ Jets re-assign 11 players from training camp nhl.com/jets. 20.9.2013. Winnipeg Jets. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Isotalo, Ilari: Winnipeg Jets lähetti suomalaisvahdin AHL:ään suomikiekko.com. 22.9.2013. Nordic Sport Media. Viitattu 6.7.2016.
  9. ↑ Isotalo, Ilari: Suomalaislupaus passitettiin farmin farmiin suomikiekko.com. 13.1.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 6.7.2016.
  10. ↑ Jussi Olkinuora The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  11. ↑ Suomalaisvahti tiputettiin AHL:n farmisarjaan suomikiekko.com. 16.10.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 6.7.2016.
  12. ↑ Moose sign four players nhl.com/jets. 1.7.2015. Winnipeg Jets. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)
  13. ↑ Juho Olkinuora Stats, Profile, Bio, Analysis and More sportsforecaster.com. XML Team Solutions, LLC. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  14. ↑ White, Chris: Moose reduce roster by five moosehockey.com. 4.10.2015. Manitoba Moose Hockey Club. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Suomalaisvahti nakattiin AHL:n farmisarjaan suomikiekko.com. 5.10.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 6.7.2016.
  16. ↑ Isotalo, Ilari: Suomalaisvahti nostettiin AHL:ään suomikiekko.com. 23.11.2015. Nordic Sport Media. Viitattu 6.7.2016.
  17. ↑ SaiPa menettää Tuohimaan sairastuvalle – Olkinuora tuuraajaksi Jatkoaika.com. 27.9.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.9.2016.
  18. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 1.10.2016. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.10.2016.
  19. ↑ Matches championshockeyleague.com. 4.10.2016. Champions Hockey League (CHL) AG. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  20. ↑ a b JYP palkkasi maalivahdin jypliiga.fi. 12.12.2016. JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 12.12.2016.
  21. ↑ Olkinuora loppukauden sopimukseen JYPin kanssa Jatkoaika.com. 10.1.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 10.1.2017.
  22. ↑ JYP jatkosopimuksiin Kuukan ja Olkinuoran kanssa – puolustukseen paluumuuttaja Mestiksestä Jatkoaika.com. 4.5.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.5.2017.
  23. ↑ Pelaajatilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 2.4.2018.
  24. ↑ Kauppinen, Juuso: JYP voitti historiallisesti Champions Hockey Leaguen mestaruuden liiga.fi. 6.2.2018. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.4.2019.
  25. ↑ Pelicans vahvistui hyökkääjälupauksella − ensi kesänä NHL:ään varattava Jesse Ylönen Lahteen Jatkoaika.com. 10.4.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 10.4.2018.
  26. ↑ Pelaajatilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.4.2019.
  27. ↑ Saastamoinen, Lauri: Leijonien MM-peluri jättää Liigan – KHL-seura kaappasi riveihinsä! suomikiekko.com. 15.5.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 15.5.2019.
  28. ↑ Pönniö, Toni: Mahtavaa! Leijonien kultavahti jatkaa loistamistaan KHL:ssä – jo kauden kolmas nollapeli pohjusti seuraennätyksen suomikiekko.com. 14.10.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 15.10.2019.
  29. ↑ Miettinen, Miska: Kultaleijona ollut sivussa, joukkue ajautunut heti hälyyttävään tappioputkeen suomikiekko.com. 29.12.2019. Nordic Sport Media. Viitattu 21.6.2020.
  30. ↑ a b Juho Olkinuora Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
  31. ↑ Jo kolmas kultaleijona siirtyy Magnitogorskiin − Olkinuora tukkimaan tolppien väliä Jatkoaika.com. 18.6.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.6.2020.
  32. ↑ Tilanne 20.12.2020
  33. ↑ DEN - FIN (0-1) stats.swehockey.se. 11.4.2019. Svenska Ishockeyförbundet. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
  34. ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 17.5.2019. IIHF. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
  35. ↑ Juti, Minna: Hilkka Olkinuora on pappi, feministi ja kuuden lapsen äiti: ”Elämäni korjausliikkeet eivät ole aina näyttäneet kauniilta” anna.fi. 1.10.2019. Otavamedia Oy. Viitattu 21.12.2020.
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2019

4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 15 Ilomäki | 19 Savinainen (A) | 20 Ojamäki | 21 Tyrväinen | 24 Kakko | 25 Rajala | 27 Luostarinen | 28 Jokiharju | 30 Lankinen | 35 Vehviläinen | 40 Lindbohm | 41 Kiviranta | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 58 Hakanpää | 65 Manninen | 70 Mikkola | 71 Kuusela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juho_Olkinuora&oldid=19430821”