Gaon alue (ransk. Région de Gao) on hallintoalue Malin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Gao. Alueen pinta-ala on 170 566 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 542 300 henkeä (vuonna 2009, väestönlaskenta)[2].

Gaon alue
Région de Gao
Gaon alue Malin kartalla.
Gaon alue Malin kartalla.
Gaon alueen piirit.
Gaon alueen piirit.
Valtio Mali
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Gao
Pinta-ala 170 566 km²
Väkiluku (2009) 542 300

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Gaon alue muodostaa 13,7 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Timbuktun ja pohjoisessa Kidalin alueisiin, idässä ja etelässä Nigeriin ja lounaassa Burkina Fasoon.[1]

Alue on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka läpi virtaa Nigerjoki. Joen oikeanpuoleista tasankoa kutsutaan Gourmaksi ja vasemmanpuoleista Haoussaksi.[3] Muita vesistöjä ovat väliaikaiset tai pysyvät tulvajärvet. Maaperä on savi- ja hiekkamaata tai hiekkaista kivikkoa. Kasvillisuus on etupäässä ruohoniittyä tai aroa. Tilemsin laaksossa on fosfaattiesiintymä.[4]

Seutu kuuluu Saharan ja Sahelin ilmastovyöhykkeisiin. Nigerjoen laaksossa on oma mikroilmastonsa. Vuodenaikoja on kolme. Kuiva ja viileä kausi kestää marraskuusta helmikuuhun, kuiva ja kuuma kausi maaliskuusta kesäkuuhun ja sadekausi heinäkuusta lokakuuhun.[1] Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 400 millimetrin välillä[3].

Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa

Alueeseen kuuluu kolme piiriä: Ansongo, Bourem ja Gao. Ménakan piiri kuului aiemmin myös Gaon alueeseen, mutta siitä muodostettiin oma Ménakan alue vuonna 2012[5].[1]. Maalaiskuntia on yhteensä 22 ja kaupunkikuntia kaksi:[6] Gao ja Bourem. Kyliä, kaupunginosia ja nomadiryhmiä on 451.[7]

Alueella asuu 3,7 % Malin väestöstä. Asukastiheys on Kidalin ja Timbuktun alueiden jälkeen maan kolmanneksi pienin, 2,7 henkeä neliökilometrillä.[8] Kaupunkiväestön osuus on Bamakon ja Kidalin alueen jälkeen kolmanneksi suurin, 21,0 %[9]. Nomadit muodostavat 9,2 % alueen kotitalouksista[10].

Asukkaista suurin osa on songhaita ja armoja sekä tuaregeja. Lisäksi on fulbeja, idaksahakeja Ménakan ja Ansongon piireissä, kunta-ryhmän arabeja ja maureja Bouremin piirin pohjoisosassa, bozoja Nigerjoen varrella Bambasta Ansongoon sekä djermoja ja hausoja Ménakan piirissä.[11] Puhutuimmat kielet ovat songhai (54,9 %), tamašek (26,7 %), arabia (5,1 %), mauri (3,9 %), bambara (2,8 %), fulani (2,1 %) ja bozo (1,4 %)[12]. Vallitseva uskonto on islam. Lisäksi on animisteja ja kristittyjä.[13]

Historia muokkaa

 
Askian hauta Gaossa.

Gao oli keskiajalla Songhain valtakunnan pääkaupunki ja tärkeä kaupan ja sivistyksen keskus[14]. Marokko valloitti sen vuonna 1591,[15] minkä jälkeen kaupunkia hallitsivat marokkolaisten ja songhaiden jälkeläiset armat. Tuaregit valtasivat Gaon vuonna 1770[16] ja ranskalaiset vuonna 1898[17].

Malin itsenäistyttyä Gaon alue käsitti maan koko pohjoisosan. Timbuktun alue erotettiin siitä vuonna 1977 ja entinen Kidalin piiri vuonna 1991. Alue kärsi suuresti vuosien 1972 ja 1984–1985 kuivuudesta.[15] Tuaregit kapinoivat vuosina 1962–1964, 1990–1992[18] ja vuonna 2012. Gaon alueen itäosasta päätettiin vuonna 2012 erottaa Ménakan alue[19]. Suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2016[20].

Liikenne ja elinkeinot muokkaa

Gaosta on maantieyhteydet Moptin ja Ségoun kautta Bamakoon, Ansongon kautta Ménakaan ja Nigeriin, Bouremin kautta Timbuktuun ja Kidaliin sekä pohjoisessa edelleen Tessalitin kautta Algeriaan. Nigerjoella on vesiliikennettä. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentokenttä.

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat riisi, durra, hirssi, juurekset ja vihannekset. Bouremin piirissä kasvatetaan tupakkaa. Kotieläimiä ovat vuohet, lampaat, naudat, aasit, kamelit, siipikarja ja vähäisessä määrin hevoset. Kalaa viedään kaupunkeihin ja naapurimaihin tuoreena, kuivattuna ja savustettuna. Lisäksi harjoitetaan keräilyä, kaupankäyntiä ja käsityöammatteja.[21]

Koulutus ja terveys muokkaa

 
Gaon lapsia.

Esi-, ala- ja yläkoulujen, lukutaitokeskusten ja koulutus- ja kehittämiskeskusten (CED) lisäksi alueella toimi vuonna 2005–2006 viisi lyseota (Gaossa ja Ansongossa) ja viisi ammattikoulua (Gaossa ja Bouremissa)[22]

Vuonna 2009 koulua kävi 54,5 % alueen alakouluikäisistä, mikä on alle Malin keskiarvon (68,4 %), mutta huomattavasti enemmän kuin Kidalin, Timbuktun ja Moptin alueilla. Koulua käyvien osuus tytöistä ja pojista on lähes sama.[23] Lukutaitoisten osuus yli 15-vuotiaista on 21,9 %, mikä on alle keskiarvon (27,7 %), mutta enemmän kuin Moptin, Timbuktun ja Kayesin alueilla[24].

Julkiset terveyspalvelut käsittivät vuonna 2006 aluesairaalan, neljä piirinpoliklinikkaa ja 42 toimivaa kunnallista terveyskeskusta[25]. Alueen imeväis- ja lapsikuolleisuus (123,7 ‰) on pienempi kuin maassa keskimäärin (154,0 ‰), mutta yleinen kuolleisuus (13,4 ‰) on keskimääräistä (12,5 ‰) hieman korkeampi[26]. Vesihuolto kattaa vain noin puolet tarpeesta,[27] ja 20,7 % talouksista joutuu käyttämään juomavetenään pintavettä (koko maassa 3,5 %)[28].

Matkailu muokkaa

Gao on yksi Malin tärkeimmistä matkailukohteista[29]. Alueen matkailupalvelut ovat kuitenkin vielä vähäisiä[30].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Annuaire, s. 1.
  2. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 14.
  3. a b Synthèse, s. 6.
  4. Annuaire, s. 1–3.
  5. Journal Officiel de la Republique du Mali malilink.net. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 26.3.2016.
  6. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 30.
  7. 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Resultats definitifs. Tome 0: Repertoire des villages, s. 281 instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 5.4.2017.
  8. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 52.
  9. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 54.
  10. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 48.
  11. Plan, s. 12–13.
  12. 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique, s. 431 (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
  13. Plan, s. 13.
  14. Annuaire, s. 4.
  15. a b Historical Dictionary of Mali, s. 132.
  16. The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, s. 977. Leiden: E.J. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5.
  17. Historical Dictionary of Mali, s. 133.
  18. Ilahiane, Hsain: Historical Dictionary of the Berbers (Imazighen), s. 135–137. Lanham–Toronto–Oxford: The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5452-9.
  19. Journal Officiel de la Republique du Mali malilink.net. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 3.8.2016.
  20. MaliActu.net: Deux Nouvelles régions créées au Mali maliactu.net. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 3.8.2016.
  21. Synthèse, s. 7–9.
  22. Plan, s. 33–37.
  23. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 68.
  24. RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 72.
  25. Plan, s. 40–41.
  26. 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des résultats définitifs: Mortalité, s. s. 28, 46 instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 5.4.2017.
  27. Synthèse, s. 11.
  28. 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des résultats définitifs: Ménages et characteristiques de l’habitat au Mali, s. xiii, xxix instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 5.4.2017.
  29. Schéma d'Aménagement du Territoire de Gao bndr-mali.org. 2008. Viitattu 20.5.2012. (ranskaksi)
  30. Synthèse, s. 9.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gaon alue.