Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Historiallisesta valtiosta katso Segu.

Ségou on kaupunki, kunta sekä Ségoun alueen ja piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee Nigerjoen oikealla rannalla 235 kilometriä maan pääkaupungista Bamakosta koilliseen. Kunnassa on 130 700 asukasta (vuonna 2009)[1].

Ségou
Biton Coulibalyn palatsi Ségoukorossa.
Biton Coulibalyn palatsi Ségoukorossa.

Ségou

Koordinaatit: 13°27′N, 6°16′W

Valtio Mali
Alue Ségoun alue
Piiri Ségoun piiri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 23,74 km²
Väkiluku (2009) 130 700












MaantiedeMuokkaa

Ségoun kaupunkikunnan pinta-ala on 23,74 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä Pelenganan, etelässä Sakoïban ja lännessä Sébougoun maalaiskuntiin sekä pohjoisessa Nigerjokeen. Kaupunginosia on 15: Alamissani, Angoulême, Bagadadji, Bananissabakoro, Bougoufié, Comatex, Dar Salam, Hamdallaye, Médine, Mission Catholique, Missira, Ségou Coura, Sido Soninkoura, Sokalakono ja Somono. Seudulla vallitsee kuiva Sahelin ilmasto.[2]

HistoriaMuokkaa

Kaupunki oli 1700-luvulta lähtien Segun bambaravaltion keskus. Se koostui alun perin neljästä kahdentoista kilometrin säteellä sijainneesta kylästä, jotka olivat Segu-Koro eli ”Vanha Ségou”, maanviljelijöiden asuttama Segu-Bugu, Segu-Kura eli ”Uusi Segou” ja kuninkaan asuinpaikkana toiminut Segu-Sikoro. Umar Tallin johtamat tukulorit valloittivat paikkakunnan vuonna 1861. Ranskalainen Eugène Mage asui siellä vuosina 1864–1866, jolloin hän arvioi Segu-Sikoron asukasluvuksi 10 000 henkeä. Ranskalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1890.[3] Siirtomaaviranomaiset tekivät Ségousta hallintopiirin keskuksen vuonna 1893, ja myöhemmin siitä kehittyi huomattava kauppakaupunki[2].

Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa

Ségoun kautta kulkee Bamakosta Moptiin ja Gaoon johtava maantie. Nigerjoella on laivaliikennettä.[4]

Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, kaupankäynti ja käsityöammatit. Kaupungissa on myös tekstiili- ja elintarviketeollisuutta.[2] Ségou on Nigerjoen ”kuollutta suistoa” keinokastelun avulla hyödyntävän Office du Nigerin keskuspaikka[4].

Kaupungissa on 33 ala- ja 17 yläkoulua sekä 40 koraanikoulua[2]. Vuonna 2010 perustettu Ségoun yliopisto on Malin ensimmäinen maaseutuyliopisto[5]. Terveyspalvelut käsittävät aluesairaalan ja kolme terveyskeskusta. Vesijohtoverkko kattaa 45 % talouksista.[2]

Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa

Ségoun nähtävyyksiä ovat siirtomaa-arkkitehtuuria edustavat julkiset rakennukset, katolinen kirkko, muslimien hautausmaa, käsityökeskukset ja Nigerjoen rannat. Kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Ségoukorossa on bambarakuningas Biton Coulibalyn hauta, kolme moskeijaa ja muita sudanilaistyylisiä rakennuksia. Kaupungissa on hotelleja ja muita matkailupalveluja.[4]

Kaupungissa järjestetään vuosittain helmikuussa kulttuurifestivaali Festival sur le Niger[6].

LähteetMuokkaa

  1. Resultats Provisoires RGPH 2009 (Région de Ségou) instat.gov.ml. Viitattu 29.8.2014. (ranskaksi)
  2. a b c d e Plan de Sécurité Alimentaire Commune Urbaine de Ségou 2008-2012 on-mali.org. Viitattu 30.12.2020. (ranskaksi)
  3. The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX, s. 121–122. Leiden: E.J. Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.
  4. a b c Velton, Ross: Mali, second edition, s. 131–139. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 978-1-84162-077-0.
  5. Université de Ségou Agence universitaire de la Francophonie. Viitattu 30.12.2020.
  6. Le Festival sur le Niger festivalsegou.org. Viitattu 16.9.2014. (ranskaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ségou.