Askian hauta

historiallinen hautamonumentti Malissa

Askian hauta tai Askian moskeija on historiallinen hautamonumentti Malissa Gaon kaupungin liepeillä. Songhain kuningaskunnan kultakauden hallitsija Askia Mohammad Ture rakennutti sen vuonna 1495. Rakennus lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2004.[1][2]

Askian hauta
Askian hauta
Askian hauta
Maailmanperintökohde
Sijainti Gao, Mali
16°17′23.28″N, 0°2′40.416″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit ii, iii, iv
Tunnusnumero 1139
Valintahistoria
Valintavuosi 2004

Gao

Historia ja nykypäivä

muokkaa

Hautamonumentin rakennutti Songhaivaltakuntaa hallinnut Askia Mohammad Ture. Vuosina 1464–1492 Songhain valtakuntaa hallinnut Sonni Ali Ber oli yhdistänyt aiemmin hajanaiset alueet yhdeksi suureksi Songhain valtakunnaksi ja laajentanut edelleen aluetta voitoilla tuareg-, mosi- ja fulbe-heimoista.[2]

Sonni Ali Berin kuoltua 1492 hänen seuraajansa kieltäytyi kääntymästä muslimiksi. Homborin käskynhaltija Muhammed Aboubacar Sylla nousi kapinaan ja perusti islamilaisen askia-dynastian. Hän otti hallitsijanimen Askia Mohammad Ture, jonka sana askia tarkoittaa 'voimakasta'.[2][3]

Askia Mohammad Ture laajensi valtakuntaa edelleen Länsi-Afrikan kaikkien aikojen suurimmaksi valtioksi. Songhai hallitsi lännessä entisen Malin kuningaskunnan alueita ja laajeni hausojen maille nykyiseen Nigeriaan asti. Uskonnollinen Askia Muhammad teki vuosina 1496–1497 suuren pyhiinvaellusmatkan Mekkaan, joka vahvisti hänen asemaansa Länsi-Sudanin muslimien hallitsijana. Matkalla Egyptin pyramidit tekivät hallitsijaan suuren vaikutuksen, ja hän päätti rakentaa myös itselleen hautamonumentin.[2][3] Hallitsija tuotti paikalle andalusialaisen muurarin johtamaan rakennustöitä, joihin palkattiin kivitöistään tunnetulta Macinan alueelta Niger-joelta satoja työntekijöitä. Myös valtakunnan muut alueet osallistuivat rakennustöihin.[2]

Askia Mohammad Turea ei ole todennäköisesti haudattu Askian hautaan. Gaolaiseen perimätiedon mukaan hallitsija haudattiin tuntemattomaan paikkaan hautamonumentista koilliseen. Todellinen hautapaikka todennäköisesti salattiin, koska pelättiin haudanryöstäjiä. Askian haudan ympäristöön on kuitenkin haudattu lukuisia merkkihenkilöitä Songhaivaltakunnan ja vuoden 1989 välisenä aikana.[2]

 
Askian hauta saksalaisen Walter Mittelholzerin valokuvaamana vuosien 1931–1932 välisenä aikana.

Askian hauta nykyisin

muokkaa

Rakennus on ollut rakentamisestaan lähtien merkittävä islamilainen paikka Gaossa. Jo Askia Mohammad Ture käytti sitä rukouspaikkana. Paikalliset kutsuvatkin rakennusta nimellä Askia Djira, 'Askian moskeija'. Nimi Askian hauta on peräisin kolonialistiselta kaudelta.[2]

Rakennusta käytetään edelleen aktiivisesti moskeijana ja kulttuurikeskuksena. Eroosio turmeli rakennusta vuosien varrella ja poliittisesti epästabiilin tilanteen tilanteen vuoksi sen ylläpitoon ei pystytty kiinnittämään riittävästi huomiota. Rakennuksen suojelemiseksi se lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 2004 esimerkkinä läntisen Sahelin alueen suurista muta-arkkitehtuurirakennuksista. Rakennus on esimerkki myös islamilaisen arkkitehtuuriperinteen muokkaamisesta alueen omien perinteiden mukaiseksi.[1][4]

Vaikka rakennusta saatiin kunnostettua, se lisättiin vaarantuneiden maailmanperintökohteiden luetteloon vuonna 2012.[5] Kun islamilaiset taistelijat valtasivat Gaon, paikalliset asukkaat puolustivat moskeijaa, joka kärsi silti vaurioita.[6]

Arkkitehtuuri

muokkaa
 
Keskustornin ulkopinnan palkit Walter Mittelholzerin kuvaamina vuosien 1931–1932 välisenä aikana.

Askian hautarakennuksen keskellä kohoaa 17 metriä korkea mutatiilistä rakennettu keskustorni, jonka pinta-ala on noin 17×12 metriä. Rakennusta kiertävät portaat, jotka alkavat sen itäpuolelta ja päättyvät länsipuolelle. Gaon alue on pääosin kuivaa, mutta sateiden aikana rakennusta päällystävä mutakerros alkaa kulua, ja se on uudistettava. Rakennuksen ulkopinnasta sen jokaisella sivulla työntyvät palkit on tarkoitettu kannattelemaan työntekijöitä, jotka lisäävät sen pinnalle uuden kerroksen mutapinnoitetta.[2]

Rakennuksen itä- ja länsipuolella on matalat suorakaiteen muotoiset rakennukset, joiden kattorakenne on tuettu pylväillä. Suurempaa (50×15 metriä) käytetään miesten ja pienempää naisten moskeijana. Moskeijarakennuksia on laajennettu 1950- ja 1980-luvuilla. Rukousrakennukset on yhdistetty toisiinsa muurilla. Rakennuksen itä-, pohjois- ja länsipuolilla on laaja hautausmaa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b UNESCO World Heritage Centre: Tomb of Askia UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i WHC Nomination Documentation, Tomb of Askia. UNESCO, 2004. Teoksen verkkoversio (PDF). (ranskaksi)
  3. a b Niane, D. T.: General History of Africa IV: Africa from the Twelfth to the Sixteenth Century, s. 193-194. UNESCO, 1984. ISBN 92-3-101-710-1. (englanniksi)
  4. UNESCO World Heritage Centre: UNESCO World Heritage Centre - State of Conservation (SOC 2012) Tomb of Askia (Mali) UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
  5. UNESCO World Heritage Centre: Heritage sites in northern Mali placed on List of World Heritage in Danger UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
  6. UNESCO World Heritage Centre: First mission to Gao since end of military occupation of northern Mali takes stock of serious damage to the city’s cultural heritage UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa