Endorfiinit
Endorfiinit tai endomorfiinit (engl. endogenous morphines, ’sisäsyntyiset morfiinit’) ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, joiden tärkein tehtävä on lievittää kipua[1]. Endorfiinit aiheuttavat myös hyvänolon tunnetta, vähentävät nälän tunnetta ja vaikuttavat myös hengitykseen sekä sydämen ja suolen toimintaan. Endorfiinien vaikutus ajoittuu niiden opioidireseptoreihin sitoutumiseen.[2][3]
Endorfiinit ovat rakenteeltaan polypeptidejä eli 16–30 aminohapon pituisia ketjuja[2]. Kaikki tunnetut endorfiinit ovat kolmen esimuodon eli pro-opiomelanokortiinin, proenkefaliinin ja prodynorfiinin pilkkoutumistuotteita. Aivolisäke valmistaa noin tusinan verran endorfiineja. Endorfiineja ovat esimerkiksi alfa-endorfiini, beeta-endorfiini ja gamma-endorfiini.
Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.[4] Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi mielimusiikin kuuntelun, nauramisen[5], itkemisen ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä.[6] Myös syöminen, kipu ja päihteet vapauttavat endorfiinia elimistöön[7].
Osa ihmisistä erittää endorfiinia myös pitkäkestoisen liikunnan yhteydessä[8][9]. Aivojen endorfiinituotannon merkittävä voimistuminen edellyttää useimmilla ihmisillä äärimmäisen raskasta HIIT-typpistä treeniä[10]. ”Endorfiinihumalan” käsite (engl. ”runner’s high”) tarkoittaa liikunnan yhteydessä kohoavien endorfiinitasojen aiheuttamaa hyvänolontunnetta. Endorfiinihumala liitetään etenkin juoksuun. Termi kehitettiin 1970-luvulla, kun havaittiin, että liikunta lisää veren endorfiinitasoja.[11][12] 2010-luvulla on alettu saada näyttöä siitä, että liikunnan jälkeinen euforia johtuu yleensä pääasiassa elimistön kohonneista serotoniini- ja noradrenaliini-pitoisuuksista[13].
Masennusta torjuvat hormonit muokkaa
Jos siis kokee liikunnasta aiheutuvaa euforiaa, johtuu se todennäköisemmin siitä, että elimistössäsi on liikunnan hetkellä enemmän serotoniinia ja noradrenaliinia.
Vuonna 2008 kyettiin osoittamaan mittausten avulla, että liikunta nostaa myös aivojen endorfiinipitoisuutta.[14][15] Kovatehoinen HIIT-intervalliharjoittelu vapauttaa aivoissa eniten endorfiineja. Endorfiinitason nousu liikunnan seurauksena on kuitenkin hyvin yksilöllistä[3][9]
Beta-endorfiini on 18–33 kertaa voimakkaampaa kuin morfiini.[16]
Lähteet muokkaa
- Koulu, M. & Tuomisto, J.: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ Terveys | Voiko aivot opettaa pitämään liikunnasta? Endorfiini saa meidät liikkeelle, mutta kaikki eivät saa liikunnasta endorfiinia, tutkija sanoo Helsingin Sanomat. 13.3.2020. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ a b Endorfiini Terveyskirjasto. Viitattu 7.4.2016.
- ↑ a b SM-koripalloilija vaihtoi uransa yli 10 vuoden huumekoukkuun – sitten hän veti pillerit vessanpöntöstä ja huomasi, että sai urheilusta samanlaiset "kiksit" kuin huumeista Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 4.7.2022.
- ↑ Tietoa LDN:stä LDN-verkko. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 7.4.2016.
- ↑ Lauri Nummenmaa, Mikko Sams, Iiro P. Jääskeläinen, Riitta Hari, Eveliina Arponen, Jussi Hirvonen: Social Laughter Triggers Endogenous Opioid Release in Humans. Journal of Neuroscience, 21.6.2017, nro 25, s. 6125–6131. PubMed:28536272. doi:10.1523/JNEUROSCI.0688-16.2017. ISSN 0270-6474. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Enemmän iloa arkeen 19.11.2015. Kuntoplus.fi. Viitattu 7.4.2016.
- ↑ SM-koripalloilija vaihtoi uransa yli 10 vuoden huumekoukkuun – sitten hän veti pillerit vessanpöntöstä ja huomasi, että sai urheilusta samanlaiset "kiksit" kuin huumeista Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 4.7.2022.
- ↑ Terveys | Voiko aivot opettaa pitämään liikunnasta? Endorfiini saa meidät liikkeelle, mutta kaikki eivät saa liikunnasta endorfiinia, tutkija sanoo Helsingin Sanomat. 13.3.2020. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ a b M. E. Langenfeld, L. S. Hart, P. C. Kao: Plasma beta-endorphin responses to one-hour bicycling and running at 60% VO2max. Medicine and Science in Sports and Exercise, 1987-04, 19. vsk, nro 2, s. 83–86. PubMed:3574053. ISSN 0195-9131. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista ja liikunnan aikaansaamia tuntemuksia (Väitös: FM Tiina Saanijoki, 16.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) www.utu.fi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Runner's World (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Artikkeli New York Timesissa
- ↑ Tämän takia endorfiinit ja liikunta tekevät onnelliseksi www.terve.fi. 20.1.2016. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ http://cercor.oxfordjournals.org/content/18/11/2523.abstract
- ↑ http://www.asics.co.uk/running/knowledge/runners-high-fact-or-fiction/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC430793/
Aiheesta muualla muokkaa