Avaa päävalikko
Beeta-endorfiini, eräs endorfiineista.

Endorfiinit tai endomorfiinit (engl. endogenous morphines, ’sisäsyntyiset morfiinit’) ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, jotka sitoutuvat opioidireseptoreihin saaden aikaan mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipuja. Endorfiinit ovat rakenteeltaan polypeptidejä eli 16–30 aminohapon pituisia ketjuja.[1] Kaikki tunnetut endorfiinit ovat kolmen esimuodon eli pro-opiomelanokortiinin, proenkefaliinin ja prodynorfiinin pilkkoutumistuotteita. Aivolisäke valmistaa noin tusinan verran endorfiineja. Endorfiineja ovat esimerkiksi alfa-endorfiini, beeta-endorfiini ja gamma-endorfiini.

Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.[2] Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen[3], itkemisen ja seksin yhteydessä. Myös auringonpaiste ja voimakkaat mausteet sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä.[4]

Etenkin pitkäkestoiseen liikuntaan liitetään käsite ”endorfiinihumala”, joka tarkoittaa liikunnan yhteydessä kohoavien endorfiinitasojen aiheuttamaa hyvänolontunnetta. Käsite liitetään etenkin juoksuun ja se tunnetaan englannin kielessä nimellä ”runner’s high”. Endorfiinihumalan termi kehitettiin 1970-luvulla, kun havaittiin, että liikunta lisää veren endorfiinitasoja.[5][6] Vuonna 2008 kyettiin osoittamaan mittausten avulla, että liikunta nostaa myös aivojen endorfiinipitoisuutta.[7][8]

Beta-endorfiini on 18–33 kertaa voimakkaampaa kuin morfiini.[9]

LähteetMuokkaa

  • Koulu, M. & Tuomisto, J.: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Endorfiini Terveyskirjasto. Viitattu 7.4.2016.
  2. Tietoa LDN:stä LDN-verkko. Viitattu 7.4.2016.
  3. Lauri Nummenmaa, Mikko Sams, Iiro P. Jääskeläinen, Riitta Hari, Eveliina Arponen, Jussi Hirvonen: Social Laughter Triggers Endogenous Opioid Release in Humans. Journal of Neuroscience, 21.6.2017, nro 25, s. 6125–6131. PubMed:28536272. doi:10.1523/JNEUROSCI.0688-16.2017. ISSN 0270-6474. Artikkelin verkkoversio.
  4. Enemmän iloa arkeen 19.11.2015. Kuntoplus.fi. Viitattu 7.4.2016.
  5. Runner's World
  6. Artikkeli New York Timesissa
  7. http://cercor.oxfordjournals.org/content/18/11/2523.abstract
  8. http://www.asics.co.uk/running/knowledge/runners-high-fact-or-fiction/
  9. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC430793/

Aiheesta muuallaMuokkaa