Nauraminen

Nauraminen eli nauru on huvittuneisuuden, ilon ja joskus muiden tunteiden ilmaisemista. Nauraessa ihminen tavallisesti avaa suunsa hymyyn, hänen pallealihaksensa supistelee ja silmänsä kaventuvat, ja hän päästelee rytmikkäitä ääniä, kuten "ha-ha" tai "hoh-hoh". Voimakas nauraminen voi joskus laukaista kyyneleiden eritystä ja jopa lihaskipua.

Naurava nainen.

Nauraminen on ihmiselle tyypillistä, kun hän kuulee, näkee tai tuntee jotain hänestä hauskaa tai huvittavaa. Nauru voi olla myös reaktio fyysiseen kosketukseen, kuten kutittamiseen. Myös ilokaasun eli typpioksiduulin hengittäminen ja jotkut päihteet voivat aiheuttaa nauramista.

Nauraminen on joskus tarttuvaa: yhden henkilön nauraminen voi saada toisetkin nauramaan.

Huumoria ja nauramista sekä niiden psykologisia ja fysiologisia seurauksia ihmisessä tutkiva tieteenala on nimeltään gelotologia.

TarkoitusMuokkaa

Nauraminen on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja sen on arveltu kehittyneen alun perin sosiaalisen kanssakäymisen tarpeisiin. Nauramista käytetään osoituksena ryhmään kuulumisesta – se ilmaisee hyväksyntää ja positiivisia tunteita.[1] Psykologi Sigmund Freudin mukaan nauru on yksinkertaisesti vain tukahdutetun aineksen vapautumista – vitsi vapauttaa tämän tukahdutetun materiaalin, mikä aiheuttaa naurun. Filosofi Henri Bergsonin mukaan ihmiset nauravat ihmisille, jotka taantuvat automaattiseen käyttäytymiseen. Tällöin nauru on ryhmän tapa patistaa kyseinen yksilö ryhdistäytymään, sillä joustamattomasti käyttäytyvä ryhmän jäsen vaarantaa koko ryhmän. Erään yleisen teorian mukaan ihminen nauraa tilanteissa, jolloin hän näkee itsensä ylempiarvoisena johonkuhun toiseen nähden. Tällöin nauru on ryhmän tapa osoittaa alempiarvoiselle tämän paikka.[2]

VaikutuksetMuokkaa

Ihmisen nauraessa hänen stressihormonitasonsa laskevat, immuunijärjestelmänsä aktivoituu, mielialansa kohoaa ja kivun kokemisensa vähenee. Myös verenkierto ja sydämen syketaajuus kasvavat.[3]

Nauraminen vapauttaa ihmisaivoissa mielihyvähormoneja endorfiineja. Tämän arvellaan tukevan ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä.[4]

Naurun uskotaan olevan terveellistä, joten naurattamista on käytetty perinteisenä parannuskeinona.[3]

Historiassa tunnetaan ainakin yhdeksän tapausta, jolloin ihminen on kuollut nauruun. Kuolinsyy on usein sydänkohtaus.[5]

LähteetMuokkaa

  • Durant, John R. & Miller, Jonathan: Laughing Matters: A Serious Look at Humour. Longman Scientific & Technical, 1988. ISBN 0582031621.

ViitteetMuokkaa

  1. Nauru viesti turvallisuudesta (1/2004) Tieteen kuvalehti. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
  2. Durant & Miller 1988, s. 10–11.
  3. a b Nauru tekee hyvää, mutta tutkijan mukaan se on myös vallankäyttöä – "Mies tekee itsestään viehättävän naurattamalla naista" Helsingin Uutiset. 4.11.2019. Viitattu 30.9.2020.
  4. Johanna Manu: Tutkimus: Nauraminen tekee hyvää aivoille ja lisää yhteenkuuluvuutta Yle uutiset. 1.6.2017. Viitattu 30.9.2020.
  5. 9 People Of History Who Expired Because Of Extreme Laughing

Aiheesta muuallaMuokkaa