Battle-luokka (hävittäjä)

Battle-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston ja Australian laivaston hävittäjäluokka. Alukset valmistettiin kolmessa alaluokassa, joista ensimmäinen tilattiin osana vuoden 1942 laivasto-ohjelmaa. Muutetut toinen ja kolmas tilaus sekä kaksi suurennettua alusta oli suunniteltu tilattavaksi vuosien 1943 ja 1944 laivasto-ohjelmissa. Pääosa jälkimmäisistä tilauksista peruutettiin sodan lähestyessä loppuaan, jolloin alusten tarve väheni merkittävästi. Kuitenkin kaksi Australian tilaamista kolmannen ryhmän aluksista valmistui Australiassa.

Battle-luokka
HMAS Tobruk
Tekniset tiedot
Uppouma	1942: 2 315 t (kuiva) 3 290 t (kuormattu) 1943: 2 480 t (kuiva) 3 430 t (kuormattu)
Pituus	116 m (kokonaispituus)
Leveys	1942: 12,27 m 1943: 12,34 m
Syväys	3,89 m (kuiva) 4,7 m (kuormattu)
Koneteho	50 000 hv (37 MW)
Nopeus	1942:: 34 solmua 1943: 35,75 solmua
Miehistöä	1942: 247 rauhan ja 308 sodan aikana 1943: 232 rauhan ja 268 sodan aikana
Aseistus
Meritorjunta	4 × 4,5″ QF Mk III -tykkiä kaksiputkisina BD Mk IV -asennuksina
Ilmatorjunta	2 × 40 mm Bofors QF -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisena Mk IV -asennuksena tai 1 × nelipiippuinen kaksinaulainen ilmatorjuntatykki 2 × 20 mm Oerlikon QF -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisena Mk V -asennuksena 1 × 40 mm Bofors -ilmatorjuntatykki Mk III -asennuksena tai Boffin Mk V -asennuksena 1 × kaksinaulainen ilmatorjuntatykki Mk XVI
Infobox OK

Seitsemän luokan aluksista valmistui ennen sodan päättymistä, mutta ainoastaan HMS Barfleur osallistui taistelutoimiin brittiläisen Tyynenmeren laivaston mukana.

Suunnittelu

Toisen maailmansodan alun tapahtumat osoittivat, että Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjien ilmatorjunta ei kyennyt torjumaan keskitettyä ilmahyökkäystä, ja siten laivasto kärsi suuria tappioita. Vuonna 1941 tehdyt päätökset ongelman ratkaisemiseksi johtivat uusiin hävittäjille asetettaviin vaatimuksiin, kuten ilmatorjuntakykyisen riittävällä tulnejohdolla varustetun pääaseen käyttöönottoon. Samalla päätettiin tykkien asentamisesta etukannelle yliampuvina, jotta kaikilla tykeillä voitaisiin tarvittaessa ampua samaan maaliin. Tykkien ampuma-alaa kasvatettiin siirtämällä komentosiltaa taaemmas. Lisäksi esitettiin asennettavaksi kahdeksan 40 millimetrin 60 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina keskilaivaan sekä takakannen rakenteiden päälle, mikä mahdollistaisi kattavan ja toisiaan täydentävän ampuma-alan. Lähisuojaa täydennettiin vielä eri puolille alusta asennetuin 20 millimetrin ilmatorjuntatykein. Alukselle asennettiin lisäksi vakaimet, jotka mahdollistivat parhaan mahdollisen alustan tulitoiminnalle. Merimaalitorjuntaa täydennettiin asentamalla kahdeksan 21 tuuman torpedoputkea asennetuina kahteen neljän ryhmään. Sukellusveneentorjunta-aseistuksena oli kaksi syvyyspommikiskoa sekä neljä heitintä.

Yllä olevan aseistuksen pohjalta suunniteltiin uusi alus, joka hyväksyttiin keväällä 1941. Alukset olivat merkittävästi aiempaa suurempia ja niitä pidettiinkin lähinnä Tribal-luokan alusten tappioiden korvaajina. Suunnitelman mukaisina alukset olivat 116 metriä pitkiä ollen reilun puoli metriä Tribal-luokan aluksia pidempiä. Alusten leveys oli kuitenkin lähes metrin suurempi.

Group 1942

Ensimmäiset kymmenen suunnitelman mukaista alusta tilattiin 27. huhtikuuta 1942 osana vuoden 1942 laivasto-ohjelmaa. Samalla päätettiin luopua aakkosiin perustuvasta nimeämiskäytännöstä, ja ne nimettiin tunnettujen taisteluiden mukaan, mistä tulee luokan nimikin Battle-luokka. Tilausta täydennettiin vielä kuudella aluksella 12. elokuuta, jolloin samalla ensimmäiseen tilaukseen kuuluneet HMS Hogue ja HMS Lagos siirrettiin J. Samuel White and Companylta Cammell Lairdille.

Kuninkaallisen laivaston Battle-luokan hävittäjät group 1942

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
Tilattu 27. huhtikuuta 1942
HMS Barfleur	Swan Hunter, Tyne and Wear	28.10.1942	1.11.1943	14.9.1944	myytiin romutettavaksi 1966
HMS Trafalgar	Swan Hunter	15.2.1943	12.1.1944	23.7.1945	saapui romutettavaksi heinäkuussa 1970
HMS St. Kitts	Swan Hunter	8.9.1943	5.10.1944	21.1.1946	saapui romutettavaksi 19. helmikuuta 1962
HMS Armada	Hawthorn Leslie and Company, Hebburn	29.12.1942	9.12.1943	2.7.1945	saapui romutettavaksi 18. joulukuuta 1965
HMS Solebay	Hawthorn Leslie	3.2.1943	22.2.1944	11.10.1945	saapui romutettavaksi 11. elokuuta 1967
HMS Saintes	Hawthorn Leslie	8.6.1943	19.7.1944	27.9.1946	saapui romutettavaksi 1. syyskuuta 1972
HMS Camperdown	Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan	30.10.1942	8.2.1944	18.6.1945	saapui romutettavaksi syyskuussa 1970
HMS Finisterre	Fairfield	8.12.1942	22.6.1944	11.9.1945	saapui romutettavaksi 12. kesäkuuta 1967
Tilattu 12. elokuuta 1942
HMS Gabbard	Swan Hunter	2.2.1944	16.3.1945	10.12.1946	Pakistanin laivastolle 24. tammikuuta 1957
HMS Hogue	Cammell Laird	6.1.1943	21.4.1944	24.7.1945	myyty 7. maaliskuuta 1962
HMS Lagos	Cammell Laird	8.4.1943	4.8.1944	2.11.1945	saapui romutettavaksi kesäkuussa 1967
HMS Gravelines	Cammell Laird	10.8.1943	30.11.1944	14.6.1946	saapui romutettavaksi 4. huhtikuuta 1961
HMS Sluys	Cammell Laird	24.11.1943	28.2.1945	30.9.1946	Iranin laivastolle 26. tammikuuta 1967
HMS Cadiz	Fairfield	10.5.1943	16.9.1944	12.4.1946	myyty Pakistanin laivastolle 1956 nimellä PNS Khaibar upposi Intian ja Pakistanin välisessa sodassa 1971
HMS St. James	Fairfield	20.5.1943	7.6.1945	12.7.1946	saapui romutettavaksi 19. maaliskuuta 1961
HMS Vigo	Fairfield	11.9.1943	27.9.1945	9.12.1946	saapui romutettavaksi 6. joulukuuta 1964

Tilausten tekeminen ei lopettanut suunnittelutyötä, ja vaikka suunnitelmat olivatkin pitkälle vietyjä, joitakin muutoksia ilmatorjunnan parantamiseksi vielä tehtiin. Pääaseeksi päätettiin valita 4,5 tuuman tykit aiemman vain alakulmille suunniteltujen 4,7 tuuman tykkien tilalle. Aluksille asennettiin siten neljä 4,5 tuuman tykkiä asennettuna kaksiputkisiin Mk IV -torneihin. Valittujen tykkien korotuskulmat riittivät ilmamaalien torjuntaan, ja niihin voitiin liittää tarvittava tutka-avusteinen tulenjohto. Kaksiputkiset 40 millimetrin 60 pituuskaliiperin tykit päätettiin asentaa vakautettuina Hazemayer Mk IV -asennuksina, joiden tulenjohdosta huolehtisi tyypin 282 tutka. Tykit asennettaisiin rinnakkain torpedoputkien väliin. Valmistuksen viiveet mahdollistivat vielä 20 millimetrin tykkien vaihtamisen neljän 40 millimetrin 60 pituuskaliiperin yksiputkisina Mk VII -asennuksina. Tykeistä yksi asennettiin sillan etupuolelle B-tykin taakse, kaksinpuolin siltaa yhdet ja yksi puolikannen takaosaan.

Tyynenmeren taisteluista japanilaisia vastaan taistellessa saatujen kokemusten mukaan keskilaivaan sijoitettu nelituumainen ilmatorjuntatykki oli tehoton. Siten vain ensimmäisessä valmistuneessa aluksessa HMS Barfleuriss tykki säilytettiin, ja lopuissa se korvattiin kahdella yksiputkisella 40 millimetrin tykillä Mk VII -asennuksena, jolloin Boforsin valmistamien tykkien lukumäärä nousi neljääntoista. Määrä oli suurempi kuin monilla risteilijöillä.

Aluksilla oli valmistuessaan verkkorakenteinen masto, eikä tolppa kuten alkuperäisissä suunnitelmissa. Maston vaihto mahdollisti uusimpien tutkien asentamisen sekä erilaisten omakonetunnistimien käytön. Tavanomainen tutkavarustus oli tyypin 293 merivalvontatutka, tyypin 291 ilmavalvontatutka ja kaksi tyypin 275 tulenjohtotutkaa kytkettynä Mk VI -tulenjohtojärjestelmään.

Group 1943

Vuoden 1943 laivasto-ohjelmaan sisällytettiin 24 Battle-luokan hävittäjää sekä kaksi niistä suurennettua alusta. Aluksista kuusi tilattiin 10. maaliskuuta 1943, viisitoista 24. maaliskuuta ja loput viisi 5. kesäkuuta. Kahden suurennetun aluksen, HMS Ypresin ja HMS Vimieiran tilaukset siirrettiin lopulta seuraavaan Daring-luokkaan.

Kuninkaallisen laivaston Battle-luokan hävittäjät group 1943

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
Tilattu 10. maaliskuuta 1943
HMS Agincourt	Hawthorn Leslie and Company, Hebburn	12.12.1943	29.1.1945	25.6.1947	myytiin romutettavaksi 1972
HMS Alamein	Hawthorn Leslie	1.3.1944	12.5.1945	20.3.1947	romutettu 1964
HMS Aisne	Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness	26.8.1943	12.5.1945	20.3.1947	romutettu 1970
HMS Albuera	Vickers	16.9.1943	28.8.1945	ei	peruutettu 15. lokakuuta 1945
HMS Barrosa	John Brown and Company, Clydebank	28.12.1943	17.1.1945	17.2.1947	romutettu 1978
HMS Matapan	John Brown	11.3.1943	30.4.1945	5.9.1947	romutettu 1979
Tilattu 24. maaliskuuta 1943
HMS Corunna	Swan Hunter	12.4.1944	29.5.1945	6.6.1947	romutettu 1975
HMS Oudenarde	Swan Hunter	12.10.1944	11.9.1945	ei	peruutettu 15. lokakuuta 1945
HMS River Plate	Swan Hunter	11.4.1945	ei	-	peruutettu 15. lokakuuta 1945
HMS Dunkirk	Alexander Stephen and Sons	19.7.1944	27.8.1945	27.11.1946	-
HMS Jutland (ex-HMS Malplaquet)	Stephen	27.11.1944	20.2.1946	30.4.1947	-
HMS St. Lucia	Stephen	19.1.1945	ei	-	peruutettu 15. lokakuuta 1945
HMS Belle Isle	Fairfield	-	-	-	-
HMS Omdurman	Fairfield	-	-	-	-
HMS Jutland	Hawthorn Leslie	-	-	-	-
HMS Mons	Hawthorn Leslie	-	-	-	-
HMS Poictiers	Hawthorn Leslie	-	-	-	-
HMS Namur	Cammell Laird	-	-	-	-
HMS Navarino	Cammell Laird	-	-	-	-
HMS San Domingo	Cammell Laird	-	-	-	-
HMS Somme	Cammell Laird	-	-	-	-
Tilattu 5. kesäkuuta 1943
HMS Talavera	John Brown	-	-	-	-
HMS Trincomalee	John Brown	-	-	-	-
HMS Waterloo	Fairfield	-	-	-	-
HMS Ypres	Fairfield	-	-	-	-
HMS Vimiera	Cammell Laird	-	-	-	-

Australian laivaston alukset eli Group 1944

Alkuperäinen Group 43:n alustilaus sisälsi mahdollisuuden lisäalusten hankinnasta eli kolmannen laivueen alukset, joiden aseistuksena tulisi olemaan uudet 4,5 tuuman tykein varustetut Mark VI -tykkitornit. Vaikka amiraliteetti peruutti alukset, Australian hallitus tilasi vuonna 1945 laivastolleen kaksi aluksista. Kumpaakaan näistä ei peruutettu, ja kummankin aluksen köli laskettiin vuonna 1946, mutta niiden valmistuminen oli hyvin hidasta. Ensimmäinen HMAS Anzac valmistui Williamstownin laivastontelakalta vasta vuonna 1950 ja sen sisaralus HMAS Tobruk Cockatoo Islandin telakalta Sydneystä vasta vuotta myöhemmin. Ainoa eroa suunniteltuihin aluksiin oli savuhormien rakenne.

Alusten pääaseistuksena oli kaksi kahdella 4,5 tuuman 45 pituuskaliiperin Mark V -tykillä varustettua Mark VI -tykkitornia, joita täydensi kaksi viisiputkista 21 tuuman torpedoputkisarjaa Mk IX -torpedoille. Ilmatorjunta-aseistuksena oli kolme kaksiputkista Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa mallia STAAG Mk II ja 6–7 kappaletta samoja tykkejä yksiputkisina Mk VII -asennuksina. Sukellusveneentorjuntaan aluksilla oli yksi Squid-sukellusveneentorjuntaheitin.

Australian laivaston Battle-luokan hävittäjät (group 1944)

Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
HMAS Anzac	Williamstownin laivastontelakka	23.9.1946	20.8.1948	14.3.1951	myytiin romutettavaksi 24. marraskuuta 1975
HMAS Tobruk	Cockatoo Islandin laivastontelakka, Sydney	5.8.1946	20.12.1947	8.5.1950	myytiin romutettavaksi 1972

Lähteet

• English, John: Obdurate to Daring – British Fleet Destroyers 1941–45. Windsor: World Ship Society, 2008. ISBN 978-0-9560769-0-8. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Battle-luokka (hävittäjä) Wikimedia Commonsissa

Battle-luokan hävittäjät

Group 1942	HMS Barfleur - HMS Trafalgar - HMS St. Kitts - HMS Armada - HMS Solebay - HMS Saintes - HMS Camperdown - HMS Finisterre - HMS Gabbard - HMS Hogue - HMS Lagos - HMS Gravelines - HMS Sluys - HMS Cadiz - HMS St. James - HMS Vigo
Group 1943	HMS Agincourt - HMS Alamein - HMS Aisne - HMS Albuera - HMS Barrosa - HMS Matapan - HMS Corunna - HMS Oudenarde - HMS River Plate - HMS Dunkirk - HMS Jutland (ex-HMS Malplaquet) - HMS St. Lucia - HMS Belle Isle - HMS Omdurman - HMS Jutland - HMS Mons - HMS Poictiers - HMS Namur - HMS Navarino - HMS San Domingo - HMS Somme - HMS Talavera - HMS Trincomalee - HMS Waterloo - HMS Ypres - HMS Vimiera

Edeltäjä: Cr-luokka – Seuraaja: Weapon-luokka

Britannian Kuninkaallisen laivaston alusluokat II maailmansodassa

A Amerikassa valmistettu X peruutettu C valmistunut sodan päätyttyä