HMAS Albatross oli Australian kuninkaallisen laivaston vesilentokoneiden emälaiva ja Australian suurimpia laivanrakennushankkeita ennen toista maailmansotaa. Aluksen tehtävänä oli varmistaa laivaston kyky suojata kriisin aikana kauppamerenkulkua ja tarjota valtiolle mahdollisuus valvoa merialueitaan.

HMAS Albatross
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cockatoo Docks and Engineering Company, Sydney
Kölinlasku 16. huhtikuuta 1926
Laskettu vesille 23. helmikuuta 1928
Palveluskäyttöön 23. tammikuuta 1929
Poistui palveluskäytöstä Britannian kuninkaalliselle laivastolle 1938
korjausaluksena palveluksesta 3. elokuuta 1945
myyty kauppalaivaksi
Loppuvaihe romutettu 1954
Tekniset tiedot
Uppouma 4 877 t (standardi)
6 096 t (kuormattu)
Pituus 135,26 m (kokonaispituus)
Leveys 18,54 m (runko)
Syväys 4,19 m (keskimääräinen)
4,95 m (kuormattu)
Koneteho Parsons-turbiinimoottori
4 × Yarrow-kattilaa
12 000 shp
Nopeus 22 solmua
Miehistöä 450
Aseistus
Aseistus 4 × 4,7″ tykkiä
4 × 2 naulan ilmatorjuntatykkiä
9 lentokonetta

Syyskuussa 1938 alus siirrettiin Britannian kuninkaalliselle laivastolle, joka muutti sen korjausalukseksi. Sodan lopun alus oli lokakuusta 1943 miinanraivaajien emälaivana, kunnes se siirrettiin reserviin 3. elokuuta 1945. Se myytiin 19. elokuuta 1946 kauppalaivaksi ja romutettiin 12. elokuuta 1954 Hongkongissa.

Suunnittelu ja valmistus

muokkaa

Albatross tilattiin 10. kesäkuuta 1925 Cockatoo Islandin laivastontelakalta Sydneystä Australian laivaston laajentamisohjelmassa, johon kuului lisäksi muun muassa Britteinsaarilla valmistettavat kaksi risteilijää ja kaksi sukellusvenettä. Kotimainen tilaus oli sekä poliittisesti järkevää että säästi noin miljoona puntaa. Köli laskettiin 16. kesäkuuta 1926 telakkanumerolla 106. Alus laskettiin vesille 23. helmikuuta 1928 kumminaan kenraalikuvernöörin puoliso lady Ethel Stonehaven ja valmistui 21. joulukuuta 1928.[1]

 
Supermarine Seagull III:a nostetaan HMAS Albatrossin kannelle.

Alus ei muistuttanut Britannian kuninkaallisen laivaston hankkimaa HMS Ark Royalia. Aluksella oli pitkä yhtenäinen etukansi, jolle oli asennettu paineilmalla toimiva katapultti. Kannen alle oli rakennettu yhdeksän lentokoneen hangaari. Koneiden siirtelyn mahdollistivat kolme nosturia, joista lähellä keulaa ollut avusti katapulttia ja kaksi taaempana ollutta hangaariin siirtämistä.[2]

Alukseen oli asennettu sen vakauttamiseksi runkoon laajennukset, mutta ei lainkaan panssarointia. Aseistuksena oli neljä 4,7 tuuman pikatykkiä yksiputkisina asennuksina ilman suojarakenteita. Aluksella oli lentotoimintaa varten varastoituna 8 300 gallonaa polttoainetta. Lentokoneina oli aluksi Fairey IIID -koneita ja myöhemmin Seagull-lentoveneitä.[2]

Palvelus

muokkaa

Palvelus Australian laivastossa jäi melko lyhyeksi, kun alus sijoitettiin huollon jälkeen vuonna 1933 reserviin. Alus luovutettiin vuonna 1938 Britannian kuninkaalliselle laivastolle osamaksuna HMS Apollosta, joka luovutettiin Australian laivastolle nimellä HMAS Hobart.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – An Illustrated Encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Polmar, Norman: Aircraft Carriers – A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909–1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. a b HMS Albatross – Seaplane Carrier Naval-History.net. Viitattu 16.10.2016. (englanniksi)
  2. a b Chesneau 1998, s. 52.

Aiheesta muualla

muokkaa