Toni Innauer
Anton ”Toni” Innauer (s. 1. huhtikuuta 1958 Bezau, Itävalta) on itävaltalainen mäkihypyn olympiavoittaja.[1]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Toni Innauer | |||
Maa: Itävalta | |||
Miesten mäkihyppy | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Lake Placid 1980 | normaalimäki | |
Hopeaa | Innsbruck 1976 | suurmäki | |
Lentomäen MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Vikersund 1977 | lentomäki |
Keski-Euroopan mäkiviikolla 1975–1976 Toni Innauer voitti kolme osakilpailua mutta epäonnistui Innsbruckin kilpailussa sen verran, että jäi kokonaiskilpailussa neljänneksi.[1] Samana talvena Innsbruckin olympialaisissa Innauer oli mäkikilpailujen suuri suosikki[1] mutta joutui tyytymään suurmäessä hopeaan maanmiehensä Karl Schnablin takana ja normaalimäessä seitsemänteen sijaan.[1][2] Edelleen vuonna 1976 Innauer voitti Holmenkollenin kilpailun ja paransi Oberstdorfin lentomäessä kaksi kertaa maailmanennätystä (174 ja 176 metriä) voittaen epävirallisen maailmanmestaruuden.[1] Seuraavana vuonna hän saavutti virallisissa lentomäen MM-kilpailuissa Vikersundissa hopeaa[1] ja sijoittui Keski-Euroopan mäkiviikolla jälleen neljänneksi[3] voitettuaan yhden osakilpailun.[4] Lahden MM-kilpailuissa 1978 Innauer sijoittui 24:nneksi pienessä mäessä ja 38:nneksi suurmäessä[1].
Lake Placidissa 1980 Innauer voitti normaalimäessä olympiakultaa ja sijoittui suurmäessä neljänneksi.[1][2] Jo muutama kuukausi ennen olympialaisia hän oli loukannut kehräsluunsa, ja joulukuussa 1980 kaatumisen yhteydessä häneltä murtui pohjeluu ja revähtivät nivelsiteet. Oslon MM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui normaalimäen kilpailussa 29:nneksi.[1] Sittemmin hän on toiminut valmennus- ja joukkueenjohtotehtävissä. Hänen poikansa Mario Innauer on myös mäkihyppääjä ja on kuulunut Itävallan a-maajoukkueeseen.
Lähteet
muokkaa- Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 270–271. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8.
- Toni Innauerin olympiasijoitukset Sports Reference LLC. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 12.7.2011. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa
1924: Jacob Tullin Thams | 1928: Alf Andersen | 1932: Birger Ruud | 1936: Birger Ruud | 1948: Petter Hugsted | 1952: Arnfinn Bergmann | 1956: Antti Hyvärinen | 1960: Helmut Recknagel | 1964: Veikko Kankkonen | 1968: Jiří Raška | 1972: Yukio Kasaya | 1976: Hans-Georg Aschenbach | 1980: Toni Innauer | 1984: Jens Weißflog | 1988: Matti Nykänen | 1992: Ernst Vettori | 1994: Espen Bredesen | 1998: Jani Soininen | 2002: Simon Ammann | 2006: Lars Bystøl | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Andreas Wellinger | 2022: Ryōyū Kobayashi |