Avaa päävalikko

Ärtynyt suoli

suolistosairaus

Ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS, Irritable Bowel Syndrome) käytettiin aiemmin nimeä ärtyvä paksusuoli (colon irritabile), mutta nykyisin tiedetään, että oireita voi esiintyä myös ohutsuolessa. Vatsakipu, ulostamishäiriöt ja turvotuksen tunne ovat ärtyvä suoli -oireyhtymän pääoireita. Vatsaoireiden esiintyvyys on lisääntynyt[1].

Oireiden perimmäistä syytä ei tunneta kaikissa tapauksissa, mutta Columbian yliopistossa vuonna 2016 valmistuneen tutkimuksen mukaan osa tapauksista liittyy gluteenia sisältävien viljojen aiheuttamiin suolen seinämän vaurioihin. Vehnästä, rukiista ja ohrasta vatsaoireita sekä väsymyksen, päänsäryn ja muistihäiriöiden kaltaisia neurologisia oireita saavilta ei-keliaakikoilta löytyi tulehduksesta ja suolen epiteelisolujen vaurioitumisesta kertovia biomarkkereita. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että merkkiaineiden lisääntyminen johtuu siitä, että verenkiertoon pääsee mikrobeja vaurioituneen suolen seinämän kautta.[2]

Muita oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit,[3]. Myös matala D-vitamiinitaso voi pahentaa oireita[4].

Ärtynyt suoli -oireyhtymä ei aiheuta kuolemanvaaraa, mutta siihen usein liittyvät kivut saattavat alentaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua yhtä paljon kuin monet odotettavissa olevan elinikää laskevat sairaudet[5]. Ärtyvän suolen oireista kärsivillä potilailla esiintyykin enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin muulla väestöllä. Edellä mainitut tekijät saattavat johtaa krooniseen stressiin, joka vaikuttaa suolistomikrobien lajikoostumukseen ja lisää haitallisesti suolen läpäisevyyttä[6].

HoitoMuokkaa

Oireyhtymään ei tunneta kaikille tehoavaa hoitoa. Jos suoli ärtyy gluteenipitoisten ruokien, kuten vehnän, rukiin ja ohran nauttimisen yhteydessä, tulehduksen aiheuttamat vauriot paranevat ja oireet helpottavat merkittävästi puolen vuoden kuluttua gluteenipitoisen ruoan nauttimisen lopettamisesta[7].

Ärtynyttä suolta on hoidettu perinteisesti kuituvalmisteilla, mutta niiden teho on osoittautunut vähäiseksi. Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan myös monenlaisilla lääkkeillä, mutta tutkimukseen perustuva näyttö niiden tehosta on huono. Liikunnan on todettu lievittävän oireita joissain tapauksissa[8]. Ärtyvän suolen oireyhtymää ei voi parantaa leikkauksella[9].

Rentoutustekniikoista ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on hyötyä potilaille, jotka kokevat IBS:n liittyvän stressiin[10]. Toisaalta suoliston tervehtyminen parantaa myös ärtyvän suolen oireyhtymään usein liittyvät keskushermosto-oireet kuten stressin ja levottomuuden[11].

Väärät diagnoositMuokkaa

Julkaistu tutkimus on osoittanut, että jotkin heikot hoitotulokset johtuvat siitä, että ripuli on väärin diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Tavallisia esimerkkejä ovat tarttuvat taudit, keliakia [12], Helicobacter pylori,[13][14] ja loiset.[15][16][17]

Keliakia erityisesti on usein diagnosoitu väärin ärtyneeksi suoleksi. American College of Gastroenterology suosittelee, että kaikilta potilailta, joilla on IBS-oireita, testataan keliakia.[18]

Sappihappojen imeytymishäiriö on myös usein tulkittu ärtyvän suolen oireyhtymäksi potilailla, joilla on ripuli vaivana. Sappihappojen imeytymistutkimustestit (SeHCAT) osoittavat, että noin 30 prosentissa tapauksia D-IBS on tämä sairaus, ja usein sappihappoja sitovat lääkkeet antavat hyvän hoitovasteen.[19]

Tiettyjen rauhoittavien ja unettavien lääkkeiden krooninen käyttö, erityisesti bentsodiatsepiinien, voi aiheuttaa ärtyvää suolta muistuttavia oireita, jotka voivat johtaa virheelliseen ärtyneen suolen oireyhtymän diagnoosiin.[20]

LähteetMuokkaa

  • Lääkärin CD 1/2005, Kustannus Oy Duodecim

ViitteetMuokkaa

  1. Saatko vatsaoireita viljojen syömisestä? Tuore tutkimus löysi syyn yleistyvälle mahakivulle. Pinja Päivänen, Helsingin Sanomat 5.8.2016. http://www.hs.fi/ruoka/a1470364969519
  2. Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. https://gut.bmj.com/content/65/12/1930
  3. FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä
  4. D-vitamiinilla yhteys ärtyvän suolen oireyhtymään 24.12.2015 Iltalehti
  5. WebMD: Irritable Bowel Syndrome (IBS) Surgery
  6. Suoliston bakteerit ja mielen terveys Akuutti 19.2.2014.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys
  7. Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. https://gut.bmj.com/content/65/12/1930
  8. suoli Ärtyvän suolen oireyhtymä
  9. WebMD: Irritable Bowel Syndrome (IBS) Surgery
  10. "Stressivatsa" kiusaa lukuisia työikäisiä Työpiste-verkkolehti. 15.4.2014. Viitattu 15.10.2014.
  11. Intestinal cell damage and systemic immune activation in individuals reporting sensitivity to wheat in the absence of coeliac disease. https://gut.bmj.com/content/65/12/1930
  12. Spiegel BM, DeRosa VP, Gralnek IM, Wang V, Dulai GS (2004). "Testing for celiac sprue in irritable bowel syndrome with predominant diarrhea: a cost-effectiveness analysis". Gastroenterology 126 (7): 1721–32. doi:10.1053/j.gastro.2004.03.012. PMID 15188167. 
  13. Su YC (August 2000). "The association between Helicobacter pylori infection and functional dyspepsia in patients with irritable bowel syndrome". Am. J. Gastroenterol. 95 (8): 1900–5. doi:10.1111/j.1572-0241.2000.02252.x. PMID 10950033. 
  14. Gerards C, Leodolter A, Glasbrenner B, Malfertheiner P (2001). "H. pylori infection and visceral hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome". Dig Dis 19 (2): 170–3. doi:10.1159/000050673. PMID 11549828. 
  15. Stark D, van Hal S, Marriott D, Ellis J, Harkness J (2007). "Irritable bowel syndrome: a review on the role of intestinal protozoa and the importance of their detection and diagnosis". Int. J. Parasitol. 37 (1): 11–20. doi:10.1016/j.ijpara.2006.09.009. PMID 17070814. 
  16. Grazioli B (March 2006). "Giardia lamblia infection in patients with irritable bowel syndrome and dyspepsia: a prospective study". World J. Gastroenterol. 12 (12): 1941–4. PMID 16610003. 
  17. Vernia P, Ricciardi MR, Frandina C, Bilotta T, Frieri G (1995). "Lactose malabsorption and irritable bowel syndrome. Effect of a long-term lactose-free diet". The Italian journal of gastroenterology 27 (3): 117–21. PMID 7548919. 
  18. American College of Gastroenterology Task Force on Irritable Bowel Syndrome (January 2009). "An Evidence-Based Systematic Review on the Management of Irritable Bowel Syndrome". Am J Gastroenterology 104 (Supplement 1): S1–S35. doi:10.1038/ajg.2008.122. PMID 19521341. 
  19. Wedlake, L; A'Hern, R, Russell, D, Thomas, K, Walters, JR, Andreyev, HJ (2009). "Systematic review: the prevalence of idiopathic bile acid malabsorption as diagnosed by SeHCAT scanning in patients with diarrhoea-predominant irritable bowel syndrome". Alimentary pharmacology & therapeutics 30 (7): 707–17. doi:10.1111/j.1365-2036.2009.04081.x. PMID 19570102. 
  20. Professor C Heather Ashton (1987). "Benzodiazepine Withdrawal: Outcome in 50 Patients". British Journal of Addiction 82: 655–671. 

Aiheesta muuallaMuokkaa