FODMAP
FODMAPit (englanniksi FODMAPs, sanoista fermentable oligosaccharides, disaccharides, monosaccharides, and polyols eli "käyvät oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit") ovat paksusuolessa fermentoituvia lyhytketjuisia hiilihydraatteja. FODMAPeja ovat muun muassa sokereihin luokiteltavat fruktaani ja raffinoosi.
FODMAPit voivat aiheuttaa merkittäviä kipu- ja turvotusoireita henkilöille joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä. Tämä johtuu siitä, että FODMAP-hiilihydraatit eivät pilkkoidu ja imeydy heillä riittävän hyvin ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat pilkkoutumattomana paksusuoleen, jossa ne alkavat käydä. Käymisestä aiheutuu turvotusta, kipua, ripulia ja muita vaikeita oireita.[1] Tämän vuoksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien tulisi välttää FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, joihin kuuluvat palkokasvit, sipulikasvit, kaalit sekä tuotteet, joissa on laktoosia, ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia.[2]
FODMAP-ruokavalion toteuttaminen muokkaa
FODMAP-ruokavalio voidaan jakaa 3 eri vaiheeseen[3][4]:
- FODMAP-rajoitus: ruokavaliossa rajoitetaan runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruoka-aineita ja korvataan vatsaystävällisemmillä ruuilla. [5]
- FODMAP-altistus: testataan oman suoliston sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille. [6]
- FODMAP-laajennus: ruokavaliota laajennetaan oman suoliston sietokyvyn mukaisesti mahdollisimman laajaksi. [7]
Rajoitusvaiheen suositellaan kestävän 2-6 viikon ajan riippuen siitä, miten nopeasti vatsaoireet rauhoittuvat. Rajoitusvaiheessa on tarkoitus jättää ruokavaliosta pois kaikki runsaammin FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet. Jos FODMAP-rajoitusvaihe helpottaa vatsaoireita, kannattaa heti perään lähteä toteuttamaan altistusvaihetta. Altistusvaiheessa on tarkoitus testata oman vatsan sietokykyä eri FODMAP-yhdisteille. Laajennusvaiheessa ruokavaliota aletaan monipuolistamaan altistusvaiheen tulosten perusteella. [8] [9]
Aiheesta muualla muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Moni noudattaa turhan suppeaa ärtyneen suolen ruokavaliota liian pitkään, ja se voi johtaa vakaviin haittoihin Helsingin Sanomat. 5.7.2019. Viitattu 26.8.2020.
- ↑ FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä, Terveyskirjasto.fi (viitattu 8.6.2013)
- ↑ FODMAP-ruokavalio verkkovalmennukset.ravitsemustalo.fi. Viitattu 22.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Starting the Low FODMAP Diet - Monash Fodmap www.monashfodmap.com. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ K. Whelan, L. D. Martin, H. M. Staudacher, M. C. E. Lomer: The low FODMAP diet in the management of irritable bowel syndrome: an evidence-based review of FODMAP restriction, reintroduction and personalisation in clinical practice. Journal of Human Nutrition and Dietetics: The Official Journal of the British Dietetic Association, 2018-04, 31. vsk, nro 2, s. 239–255. PubMed:29336079. doi:10.1111/jhn.12530. ISSN 1365-277X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Caroline Tuck, Jacqueline Barrett: Re-challenging FODMAPs: the low FODMAP diet phase two: Re-challenging FODMAPs. Journal of Gastroenterology and Hepatology, 2017-03, 32. vsk, s. 11–15. doi:10.1111/jgh.13687. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Nessmah Sultan, Jane E. Varney, Emma P. Halmos, Jessica R. Biesiekierski, Chu K. Yao, Jane G. Muir, Peter R. Gibson, Caroline J. Tuck: How to Implement the 3-Phase FODMAP Diet Into Gastroenterological Practice. Journal of Neurogastroenterology and Motility, 30.7.2022, 28. vsk, nro 3, s. 343–356. PubMed:35799231. doi:10.5056/jnm22035. ISSN 2093-0879. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ K. Whelan, L. D. Martin, H. M. Staudacher, M. C. E. Lomer: The low FODMAP diet in the management of irritable bowel syndrome: an evidence-based review of FODMAP restriction, reintroduction and personalisation in clinical practice. Journal of Human Nutrition and Dietetics: The Official Journal of the British Dietetic Association, 2018-04, 31. vsk, nro 2, s. 239–255. PubMed:29336079. doi:10.1111/jhn.12530. ISSN 1365-277X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoito Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.8.2023.