Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 115

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomalaiset merimiehet jatkosodan päättyessä

Onkohan missään artikkelissa käsitelty otsikon aihetta? Kyse on siis niistä, jotka jäivät laivoineen Saksaan ja leireille, kun Suomi katkaisi suhteet Saksaan 1944. Aiheesta on kirjoitetu mielenkiintoinen kirja, jonka lisäisin artikkeliin (Rönkkö: ASelevon maksumiehet, Atena 2020). En tiedä vielä käsittelenkö itse sitä, mutta ainakin kirja kannattaisi lisätä muuallekin kuin tekijän ja Wällärin artikkeliin. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Stutthofin_keskitysleiri#Suomalaiset_Stutthofissa --Otrfan (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.07 (EET)

Toinen leiri, jossa heitä oli, oli Pölitzissä, mutta siitä ei ole missään Wikipediassa artikkelia. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 17.30 (EET)

Kaivattaisiin kai jo artikkelia Vastaamon tietomurrosta

Äsken lisäsin artikkeliin Ylilauta asiaa sivuston roolista Vastaamon tietomurrossa, mutta pääartikkeli asiasta tosiaan uupuu, vaikka aihe on selvästi merkittävä. Onko kenelläkään kiinnostusta luoda moista? --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 13.32 (EET)

Riittääkö artikkeli Psykoterapiakeskus Vastaamo, vai haetko erillistä artikkelia tietomurrosta? Majavah^k/m 14. joulukuuta 2020 kello 15.11 (EET)

Kyllä tuosta voisi olla ihan omakin artikkelinsa, ettei yritystä käsittelevän painotus mene aivan vinkkeliin, jos asiasta halutaan kertoa tämän hetken versiota enemmänkin. --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.27 (EET)

Historian linssin läpi katsottuna tapaus jäänee sivuhuomioksi. Ei mielestäni vaadi erillistä artikkelia. Talvivaaran kaivoksen ylitulvinta mahtui kanssa kaivosta käsittelevään artikkeliin https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvivaaran_kaivos, vaikka kipsakan tosijaan vielä jotkut muistavatkin. --Hartz (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.32 (EET)

On toki mahdollista, että juttu jää merkitykseltään vähäiseksi. Voinemme odotella, tuleeko tapauksesta joskus vielä jotain kauaskantoisempiakin seurauksia – sehän on kai rikollisuuden merkittävyyden mittarina Wikipediassa muutenkin. --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Outoja tarinoita

Olen pohtinut erästä seikkaa jo pitemmän aikaa, ja kysytään nyt vaikka täällä, kun asia koskee useampaa artikkelia. Markku Sadelehdon Outoja tarinoita -sarja käsittää kuusi antologiaa, jotka tällä hetkellä ovat Wikipediassa erillisinä artikkeleina. Omasta mielestäni voisi olla fiksumpaa tehdä niistä yksi pitkä artikkeli, ja muuttaa nykyiset antologiakohtaiset artikkelit uudelleenohjauksiksi. Kyse on kuitenkin melko marginaalisista kirjoista, joista ei yksittäin ole paljoa sanottavaa. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 15.22 (EET)

Koska sarja on rajattu eli kuusi osaa ja rakenne ilmeisesti samanlainen ja vastuuhenkilö sama, voisi olla lukijan kannalta hyödyllisempää yhtenä kokonaisuutena, johon mahtuisivat kunkin osan kritiikitkin, sikäli kuin niitä on. Alussa yhteenveto ja sitten osat omien otsikoidensa alla. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 16.01 (EET)

Itse ajattelin, että noista voisi ehkä tehdä vähän synteesiäkin. Eli ensin sarjan syntyvaiheet omaksi luvuksi, sitten vastaanotto toiseksi ja niin edelleen. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 16.08 (EET)

Ehdotukseni oli vain satunnainen mieleenjohtuma, kun en ole perehtynyt niihin. Tunnet itse varmaan ne paremmin. Otin lähinnä kantaa siihen, että yksi artikkeli voisi olla hyvä. --Abc10 (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 16.10 (EET)

Aivan. Joo, no jospa minä sitten rupean hommiin, jahka kerkiän. --Miihkali ^{(K • M)} 14. joulukuuta 2020 kello 16.38 (EET)

Diskauksia viikon kilpailuissa?

Onko joskus jossakin viikon kilpailussa diskattu joku käyttäjä? Jos on, mitkä ovat olleet syitä diskaamiselle?--87.95.84.85 15. joulukuuta 2020 kello 18.52 (EET)

En osaa sanoa diskauksista sen tarkemmin, mutta kerran olen (vaikka kilpailu onkin melko leikkimielinen) poistanut yhden käyttäjän käyttäjäsivulta ruusukkeet, joita hän ei pistelaskun perusteella ansainnut mutta kuitenkin ne sinne lisäsi. – ComradeUranium (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 18.56 (EET)

Ei ole suoranaisesti diskattu ketään. Kerran eräällä käyttäjällä oli erimielisyyksiä kilpailualueen tulkinnasta, ja hän poisti itsensä osallistujien listalta, mutta olisikin loppujen lopuksi halunnut takaisin mukaan, muistaakseni kilpailun jo päätyttyä. Häntä ei kuitenkaan enää otettu mukaan, koska hän oli viikon aikana poistanut nimensä osallistujista ja tehnyt selväksi, ettei halunnut osallistua kilpailuun. (Tapauksesta on jo jokunen vuosi aikaa enkä ihan tarkkaan muista kaikkia yksityiskohtia saati jaksa niitä esiin kaivaa, mutta pääpiirteiltään muisteluni lienee oikeahko.) Diskaukseen on olemassa tekniset mahdollisuudet, mutta toki pyritään pääosin käyttämään lievempiä keinoja, eikä täysmittaisia diskauksia ole vielä tarvittu. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 16. joulukuuta 2020 kello 02.36 (EET)

Eräällä käyttäjällä ollut vähän epäurheilijamaista käytöstä joissain kilpailuissa; tekee artikkeleja viikon verran mutta ilmoittautuu vasta viimeisen päivän aikana. Tälläinen olisi hyvä kieltää. En jaksa nyt etsiä mitään vanhoja keskusteluja. jni (k) 16. joulukuuta 2020 kello 09.24 (EET)

Koronaviruspandemian nimi

Mietin vain tässä että artikkelin Koronaviruspandemia 2019–2020 uudelleennimeämisestä puhutaan sen keskustelusivulla. Aihe on kuitenkin tällä hetkellä niin ajankohtainen, että sen uudelleennimeämisen keskusteluun ehkä tarvittaisiin osallistujia enemmän. On tässä vielä kaksi viikkoa tätä vuotta vielä jäljellä, mutta olisi hyvä saada artikkelin nimi kuntoon. Lisäksi sivulle viittaa näköjään yli 500 kohdetta ja monissa sivuissa mainitaan esim. muotoon "koronaviruspandemian 2019–2020 vuoksi" (esim. Loki (televisiosarja)). --AinScept (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Onko käynnissä jokin muokkaustapahtuma?

Tänään tänne on tupsahdellut lukuisia uusien käyttäjien tekemiä uskontoaiheisia artikkeleita, joista useimmat on lähteistetty lukion oppikirjoilla. Osa on kohtalaisen laadukkaita (esim. Kristinusko Oseaniassa), mutta toiset eivät (esim. Buddhalaisuus Japanissa). Miten näiden kanssa menetellään? --Vyörykkä (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.40 (EET)

Katsoin samaa, että paljon uusilta käyttäjiltä tulee tuosta aihepiiristä. En kyllä ole mitään ilmoitusta nähnyt käynnissä olevasta tapahtumasta. Stryn (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.41 (EET)

Siinä tapauksessa lienee jonkin lukion harjoituskurssi. --Vyörykkä (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 11.44 (EET)

Tähän kohtaan haluan huomauttaa, että ainakaan minun uskonto-artikkelini eivät liity mihinkään projektiin, vaan olen aina satunnaisesti näitä väsännyt. Kiinnitin toki huomiota siihen, että muitakin näkyy vaihteeksi samalla peltosaralla.--Kirkhakkinen (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 17.02 (EET)

Taekwondoon harrastajia?

Poikkeuksellisesti kuulutan täällä merkittävyyskeskusluun taekwondoon harrastajia. Aiheeseen perehtymätön ei pysty arvioimaan, mikä merkitys on luetelluilla ansioilla artikkelissa Timo Jansson. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 16.28 (EET)

Artikkeli muistuttaa nykyisellään enemmän ansioluetteloa kuin Wikipedian artikkelia. Judossa näkyy riittävän, että on kolmen parhaan joukossa Suomessa, voitto PM-kilpailuissa sekä MM-edustus. ---raid5 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.07 (EET)

Kaikissa olympialajeissa riittää MM-edustus.--MAQuire (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.28 (EET)

Mutta tuolla ei ole mitään noita perinteisiä lueteltu. Sen sijaan jos jonkinlaisen järjestön GOLDia ja pronssista ansiomerkkiä... Iivarius (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.39 (EET)

﹫MAQuire: Hyvä tietää, Timo Janssonin artikkelissa on ”mm.” (tässä pitäisi olla hymiö kuten nykyisin on tapana). Wikimerkittävillä judokoilla saattaa tosin olla muita ansioita, kuten Timo Metsolalla. Jouko Marttilaa ei ole luokiteltu judokaksi, ehkä myöhemmin löytyy lähde. Nämä eivät liittyneet aiheeseen enkä ole edes erikoisasiantuntija, joten jatkaa. ---raid5 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.46 (EET)

Keskustelette nyt väärässä paikassa. Merkittävyyskeskustelun paikka on Keskustelu:Timo Jansson. Sinne. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.53 (EET)

Keskustelussa ehdotettiin kirjoittamaan artikkeli Suoman Taekwondoliitto. Laitoin sen nyt artikkelitoiveisiin ja poistin tämän sivun, kun selvyyttä merkittävyydestä ei näy löytyvän. Jansson voitaneen mainita sitten liiton sivulla kun han se luodaan. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 20.13 (EET)

Suositeltujen artikkelien suosion lasku

[ Siirretty toisaalta. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 13.43 (EET) ]

@Kallerna: Näkeekö jostain muuten, missä järjestyksessä artikkeleja on valittu suositelluiksi? Olisi kiinnostava tarkastella aikajanaa. Sen olen itsekin havainnut, että uusien suositeltujen määrä on tasaisesti laskenut. Lieneekö syynä vaatimustason nousu vai ihmisten leipääntyminen? --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 09.01 (EET)

Wikipedia:Suositellut artikkelit/Aikajärjestys. Vaatimustaso ei ole mielestäni enää hetkeen älyttömästi kasvanut, mene ja tiedä. —kallerna (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.04 (EET)

Vaatimustaso ei ole 10 vuoteen noussut. Oikeastaan hieman jopa laskenut, sillä 2010-luvun alussa oli välillä jopa vaatimusta, että punaisia linkkejä ei saisi olla ollenkaan. Nykyään osataan suhtautua moniin kriteereihin hieman rennommin. Tämä vaatimustason nousu on jonkinlainen yleinen myytti, josta on tullut lähes uskomus. Itse väittäisin, että kirjoittajakunta on hieman muuttunut. Noista monet, jotka 2008–2010 huippuvuosina suositeltuja artikkeleita tekivät, ovat lopettaneet kirjoittamisen kokonaan. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.15 (EET)

Muistankin tuon punalinkkivaatimuksen, sen tiimoilta on tehty monta lähteetöntä minitynkää. Minusta tuntuu, että pituuden ja lähteiden suhteen ollaan nykyään vaativampia kuin ennen. Pitäisi olla monta lähdettä, mutta toisaalta artikkelin rungon pitäisi palautua johonkin päälähteeseen. Lyhyehköt mutta sinänsä kattavat artikkelit ohjataan nykyään ehkä helpommin HA-äänestykseen? Tietysti voi olla niinkin, että artikkeleja yksinkertaisesti tehdään nykyään lähinnä hyvin spesifeistä aiheista, joihin sitten kaivetaan kaikki mahdollinen nippelitieto. Ehkä (harha)käsitys laatuvaatimusten noususta myös karkottaa kiinnostuneita? Wikipediassa on kuitenkin paljon hyviä artikkeleja, jotka pitäisi vain ohjata laadunarviointiin ja paikata pikkuvirheet, niin niille voisi hyvinkin leipoa jonkin laatustatuksen. Kallernalle kiitos linkistä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 10.22 (EET)

Lähteiden suhteen saatetaan ehkä olla jollain tavalla tarkempia nykyään, tosin ei sekään musta ole erityisemmin muuttunut 2010-luvun aikana. Pituudessa taas ollaan menty musta selvästi parempaan suuntaan eikä mitata viivottimella artikkelia, vaan enemmän osataan ehkä katsoa artikkelin aihetta. Tämähän tietysti on kaikki mutuilua. Mutta se mikä on varmasti faktaa on se, että näihin vertaisarviointeihin ja äänestyksiin osallistuu varsin radikaalisti vähemmän käyttäjiä kuin aiemmin. Kymmenen vuotta sitten ei ollut tavatonta, että yli 20 henkeä osallistui äänestykseen. Nykyään on välillä jopa pelko, että saadaanko sitä 4 kiinnostutta täyteen. Ehkä uudet käyttäjät eivät ole ottaneet tätä arviointiatasoa omakseen. Kymmenen vuotta sitten näihin osallistuneet olivat sen itse kehittäneet ja siitä täten innoissaan. Kuinka moni uusi käyttäjä noin lähtökohtaisesti tietää, että mitä tällainen artikkelikokonaisuuden parissa puuhastelu tarkoittaa. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 10.33 (EET)

Hyviä kysymyksiä. Olen myös itse pannut merkille tuon, ettei käytäntöjä (tai tässä tapauksessa artikkelin pituutta, viitteiden määrää jne.) enää seurata pikkutarkasti, vaan sovelletaan ja mietitään, mikä on tarkoituksenmukaista. Erittäin myönteistä kehitystä, toki. Senkin olen pannut merkille, että aktiivisuus on laskenut. Taannoin erään pitkän linjan wikipedistin kanssa puhuimme asiasta, ja esiin nousi paradoksi, että tällä hetkellä suositellut sivut kiinnostavat vähemmän kuin koskaan ennen, vaikka niiden taso on korkeampi kuin koskaan ennen. Tämä tuskin on ainoa tai edes suurin syy, mutta yleinen vaatimustason nousu (verrattuna 2000-luvun ensikymmeneen) on osaltaan saattanut johtaa siihen, että suositeltuja artikkeleja ei enää tehdä perusaiheista. Semmoinen mielikuva ainakin on, että ammoin SS-artikkelit olivat ehkä huonoja, mutta ainakin ne käsittelivät yleishyödyllisiä aiheita. Nykyään taas on tilanne se, että pop-levyt ovat kaikkein yleisin yksittäinen SS-artikkelin aihe. Bänditouhut ovat sikäli helppoja, etteivät ne kenessäkään herätä valtavia tunteita eikä ole perustavanlaatuisia koulukuntaeroja aiheen tulkinnassa. Toisaalta taas SS-tasoisen artikkelin tekeminen jostain laajasta ja kiistanalaisesta aiheesta on valtava urakka, joka laajuudeltaan vastaa siinä suunnilleen kandidaatin opinnäytettä. Sellaiseen urakkaan harvemmin ryhdytään ihan vain Wikipedian parantamisen ilosta, ja siksi ihmiset kirjoittavat lähinnä sellaisista aiheista, joista ovat jo lähtökohtaisesti lukeneet paljon. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 10.57 (EET)

Juu, tuo viitteiden määrän laskeminen esimerkiksi oli kyllä jossain välissä todella ärsyttävää. "Liian vähän viitteitä", vaikka koko artikkeli oli viitteistetty. Ihan varhaisimmat SS-artikkelit olivat tosiaan varsin yleishyödyllisiä, mutta kyllä siellä aika nopeasti alkoi näkyä kirjoittajien kiinnotuksen kohteet. Jossain vaiheessa paavit ja katolisen kirkon historia sekä antiikki olivat varsin suosiossa. Antiikista taisi kirjoittaa kaksikin kirjoittajaa, mutta paavit oli kyllä yhden käyttäjän projekti. Bändit ja albumit ovat musta olleet koko ajan suosiossa, mutta urheiluaiheita ei ole juurikaan viime aikoina tehty. Jossain vaiheessa tuli useampikin aiheita Formuloista ja shakista. Ja siis musta nuo aihepiirit kuvastavat kirjoittajia. Yleishyödyllisten (mitä sillä sitten halutaan nyt tarkoittaa) artikkelien kirjoittajia ei ole monia. Useimmat tuntuvat keskittyvän omaan alaansa. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 12.58 (EET)

Muistankin tuon paavikauden. Taisin jossain vaiheessa äänestää jopa vastaan, ”jotta saataisiin monipuolisempia artikkeleja suositelluiksi”, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna oli todella urpo veto. (Onneksi kyseinen paavi meni silti läpi.) Milläköhän suositeltujen suosiota saisi nostettua? Vai onko hyväksyttävä se, että näillä mennään? Surullisimpia ovat tosiaan nuo tapaukset, joissa äänestys meinaa jäädä torsoksi ihan vain alhaisen äänimäärän takia. Tosin aikaisemmin oli välillä sitä henkeä, että ihmiset taisivat äänestää lukematta artikkelia kunnolla. Vilkaisivat vain, että artikkelissa on riittävästi pituutta, paljon viitteitä eikä yhtään punaista linkkiä. Ja sitten oli erilaisia riitatapauksia, joissa vastustettiin ilkeilymielessä. Nykyään ei tällaista onneksi esiinny, vaan vastaäänet myös perustellaan rakentavasti. Se ongelma on toki ollut Wikipedian alkuajoista saakka, että vertaisarviointiin ei oikein jakseta osallistua ja parannusehdotukset tulevat vasta äänestyksessä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 13.43 (EET)

Mä hieman käännyn sen puoleen, että "näillä mennään". Jos nyt miettii laatuarviointikeskusteluja, montako aktiivista osallistujaa niissä on, 5–10? Kymmenen saattaa olla jo yläkanttiin. Yleisesti pitäisi nostaa artikkelien yhteistuotannon suosiota. Sitähän nuo vertais- ja laatuarvioinnit ovat. Tehdään yhdessä parempia artikkeleita. Tuo ei näytä kiinnostavan kovin montaa käyttäjää. Jos nuo saadaan kiinnostamaan porukkaa yleisesti enemmän, eiköhän sieltä tipu myös käyttäjiä SA-näprääjiksi. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 13.57 (EET)

Aikaisemminhan täällä oli viikon yhteistyöartikkelit. Loppuvaiheessa taisi vain olla niin, ettei kukaan enää osallistunut niiden kehittämiseen. Nykyään on sitten käytössä viikon kilpailu, jossa jokainen tekee yksikseen artikkeleja jostain ennalta määrätystä aiheesta. Henkilökohtainen kunnia on kuitenkin tosi tehokas motivaattori. Minä kyllä toisaalta kaipaisinkin sitä yhdessä tekemisen henkeä takaisin, mikä aikanaan täällä oli. Wikipedian alkuperäinen idea taisi olla jotain sellaista, että kun 100 ihmistä tietää aiheesta jotain, on lopputuloksena 100-kertainen määrä tietoa. Käytännössä tuli sitten lähteettömiä tilkkutäkkiartikkeleja, joissa oli 100 toisiinsa liittymätöntä virkettä. Yhteistyöartikkeleja oli myös alkuvaiheessa helpompi tehdä, kun lähteitä ei niin edellytetty ja ihan perustietoa ja muita itsestäänselvyyksiäkin puuttui jopa kaikkein keskeisimmistä artikkeleista. Mutta niin tai näin, voisi olla aika siistiä, jos tulisi projekteja, joissa pyrittäisiin kehittämään vaikka HA-tasolle Wikipedian luetuimpia tekstejä. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 19.19 (EET)

Laatuarviointisivun lopussa on pitkä luettelo syistä tuoda artikkeleita laatuarviointiin. Mutta miksi tuoda artikkelia suositeltu-äänestykseen? Olemmeko me julkaisseet sellaista luetteloa? Sitä voisi käyttää wikipedistien motivoimiseen. Minulla on ollut omat syyni tuoda artikkeleita suositeltu-äänestykseen, mutta kokonaan erilaisiakin syitä näyttäisi olevan. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 14.46 (EET)

Kaikki arvioinnit voisivat olla hyvä foorumi uusille käyttäjille, joilla on asiantuntemusta jostain aihepiiristä. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.11 (EET)

Syystä tai toisesta keskimittaisia artikkeleita ei enää paljonkaan ehdoteta suositelluksi saati valita sellaiseksi. Vuonna 2020 suositelluksi on valittu vain yksi artikkeli, joka on tällä hetkellä merkkimäärältään alle 44 kilotavua. Vuonna 2010 suositelluksi valittiin peräti 16 artikkelia, jotka olivat saman vuoden lopussa alle 44 kilotavua. Pituudeltaan 44+ kilotavuisia suositeltuja vuodelta 2020 on 14 kappaletta ja vuodelta 2010 24 kappaletta, eli siinä ei eroa ole kovin paljon. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 14.01 (EET)

Tarvittaisiin tarkempaa analyysia tavujen laadusta. Alma Pihl on tämän vuoden ainoa, ja sen pituus on 25 kt, mutta sitten esimerkiksi I Robot (albumi) on 48kt. Leipätekstin ero ei mielestäni artikkeleissa ole erityisen suuri, mutta jälkimmäisessä on paljon taulukoita ja viitteinä käytetty lähinnä verkkoviitteitä, joiden viitemerkintä on huomattavasti pidempi. Hyvä vertailukohde on 2010 vuoden Otho, joka oli noin 32,5 kt. Lyhyesti hallinnut keisari, josta varmaan kerrottu kaikki tarpeellinen. Leipäteksti on kuitenkin pidempi kuin I Robotissa, vaikka koko onkin varsin selvästi pienempi. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.01 (EET)

Eihän pituus kerro oikeastaan paljoakaan. Artikkeli voi olla pitkä, muttei se yksinään tee siitä laadukasta.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Ja lisäyksenä viime vuonna näitä niin sanotusti keskimittaisia eli alle 44 kt artikkeleita oli 4 eli melkein puolet valituista. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 15.06 (EET)

Jep, itse olen viime aikoina välillä tehnyt niin, että olen kokeeksi poistanut artikkelista kaiken paitsi leipätekstin. Sillä tavoin saa paremmin tuntumaa siihen, miten paljon varsinaista asiasisältöä on. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Jos suositelluilta artikkeleilta vaaditaan nykyisin aiempaa parempia verkkoviitteitä ja enemmän taulukoita, sehän vain osoittaa että vaatimustaso on kasvanut. Taulukoiden väsääminen on aikaavievää työtä. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Mielestäni ei vaadita. Albumiartikkeleissa näitä taulukoita (ja luetteloita) on esimerkiksi "aina" ollut, koska niissä voidaan selkeästi esittää luettelotiedot. En nyt muista yhtään arviointikeskustelua, jossa olisi haluttu artikkelille lisää taulukoita, ja toisaalta mun tänä vuonna ehdottamissa SA-tason artikkeleissa on yhteensä yksi pieni taulukko. Verkkoviitteissä ja niiden muodoissakin (jos tarkoitit sillä paremmuutta) ollaan musta nyt varsin sallivia verrattuna 2010-luvun alkuun, jolloin annettiin usein nuhteita siitä, ettei viitteet olleet mallineissa. Nyt tämän suhteen ollaan selvästi vapaamielisempiä. Viitteissä nyt vain kirjaviite on selvästi lyhempi, kun riittää sukunimi, sivunumero (ja lähteissä sitten tarkemmat tiedot). --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 11.40 (EET)

Tein nyt luonnoksena ja ehdotuksena tällaisen etusivun Valitut palat -laatikon tämän vuoden viimeiselle viikolle, joka oli vielä tyhjä. Mielestäni tuolla tavalla voitaisiin saada näkyvyyttä ja uusia tekijöitä suositelluille artikkeleille. Jos tuo katsotaan hyväksi ajatukseksi, samanlainen katsaus menneeseen vuoteen voisi olla etusivulla seuraavienkin vuosien viimeisellä viikolla. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 16.49 (EET)

Loistava idea.--MAQuire (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 16.52 (EET)

Samaa mieltä! Hyvä! --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Hyvä ajatus. Tällaisia tietolaatikoita voisi ehkä säännöllisestikin pitää mukana muutenkin etusivulla, sillä nyt käytännössä toimintaperiaatteet ja idea on vähän piilotettu lukijoilta. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 18.28 (EET)

Hyvältä vaikuttaa. --Hedelmätiski (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.48 (EET)

Dewikin ja enwikin sopu

Onkohan dewiki ja enwiki tulleet sopuun täsmennyssivujen wikidatan suhteen? Ainakin vaikuttaa siltä. Tosin otanta on aika pieni.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2020 kello 22.49 (EET)

Mistä tässä nyt on oikein kyse? --Prospero One (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.23 (EET)

Omaa tutkimusta

Käyttäjä Toivo ja Toivo ilmoittaa artikkelin Betyyli (Pyhä kivi) keskustelusivulla keksineensä nimen omasta päästään. Tämä taas on selvästi omaa tutkimusta, mistä minuakin on huomautettu viimeksi marraskuun lopulla. Miten kyseisen artikkelin kanssa menetellään? --Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Keskustelisin asiasta artikkelin keskustelusivulla tai muokkaajan sivulla, jos haluat keskustella kahden kesken.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.20 (EET)

Ölen siellä todennut etten tunne mahdollista suomenkielistä termiä ja kertonut, että nimi sopii vaihtaa, kun asia selviää. Ihan nimettömäksikään en voinut jättää. Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.23 (EET)

Eiköhän artikkelin oma keskustelusivu riitä. --Miihkali ^{(K • M)} 19. joulukuuta 2020 kello 16.25 (EET)

@MAQuire: Halusin nimenomaan ulkopuolisen näkemyksen asiasta. --Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.26 (EET)

Juu, nuo keskustelusivut ovat usein hyvinkin passiivisia. Itsekin odotan joihinkin kysymyksiin vastausta useampaa vuotta ja onhan noissa välillä vastaan tullut muiden vastaamattomia kysymyksia jopa vuodelta 2007. Itse kuitenkin odottaisin ainakin vuoden ennen kuin toisin asian kahvihuoneeseen.--MAQuire (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.31 (EET)

Joskus voi olla hyvä vinkata keskustelusta täällä mutta itse keskustelua voi hyvin jatkaa keskustelusivulla. Jos siellä lopputulokseksi tulee että olisi tarvetta jollekin yleisemmälle keskustellulle, niin siihen voi palata sitten erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 16.33 (EET)

Mitä "katso myös" -otsikon alle tulisi laittaa?

Onko tästä tarkempia ohjeita olemassa missään? Käsittääkseni ainakaan siihen ei tule laittaa linkkejä artikkeleihin, joihin on jo artikkelisisällössä linkattu. Olin äsken harkitsemassa tämän muokkauksen kumoamista, koska aihe on jo linkattu mallineessa alla, mutta ajattelin kysyä ensin, koska juuri tuosta en muista olleen missään puhetta. --Prospero One (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 14.05 (EET)

Mielestäni tähän ei kannata kehittää mitään sitovaa ohjeistusta, vaan käyttää tervettä järkeä ja omaa harkintaa. Katso myös lienee ennen kaikkea luettelo suositellusta jatkolukemisesta. Silloin voi olla hyvinkin perusteltua linkata jokin artikkelissa jo ohimennen linkitettyä asia. Varsinkin jos linkki on sellainen, ettei linkitetty teksti suoraan vastaa artikkelin nimeä. --Miihkali ^{(K • M)} 22. joulukuuta 2020 kello 14.23 (EET)

Tyylioppaassa on artikkelin rakennetta koskeva ohje, jossa on selostettu Katso myös -osion tarkoitus ja käyttö.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 14.47 (EET)

Olen samaa mieltä Miihkalin kanssa varsinkin siitä, että Katso myös -osio, kuten Aiheesta muualla tukevat suositeltua jatkolukemista. Wikipedian artikkelien pitäisi olla, jos vain mahdollista sellaisia, että ne käsittelevät vain yhtä aihetta ja ne ohjaavat joko muihin, artikkeleihin tai aiheisiin Wikipediassa tai sen ulkopuolella. KM ja AM osat toivottavasti myös lyhentävät artikkeleita. Hyvä artikkeli kertoo vain perusasiat ja linkittää syventävämpiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Koko tietosanakirjan idea on, että artikkeleilla on mietitty, looginen ja toistuva rakenne, eikä jokainen sooloile omiaan. Katso myös -osio ei ole tarkoitettu suositellun jatkolukemiston listaamiseen, vaan sillä osoitetaan toisiin artikkeleihin, jotka käsittelevät samaa aihetta mutta eri näkökulmasta. Esimerkiksi artikkelissa kulttuurinen omiminen viitataan Katso myös -linkkinä teknologiansiirtoon. Jos pitäisi kulttuurista omimista oleellisesti samana kuin folklorismia mutta eri kulmasta, siihenkin voisi olla Katso myös -linkki. KM-linkkiä voi tarvita silloin, kun samaa asiaa käsitellään eri käsitejärjestelmissä eikä siksi ole luontevaa käyttää tekstinsisäisiä linkkejä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.45 (EET)

Juuri näin. Looginen rakenne palvelee sekä käyttäjää (helpompi etsiä haluttu tieto) sekä tarkistajaa (yleissilmäyksellä voi havaita merkittäviä ongelmia). Jatkolukemistoa voi olla teoriassa koko wikipedia eli KM pitäisi myös olla harkittu osio eikä luettelo aivan kaikesta. Ipr1 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.52 (EET)

Looginen ja toistuva rakenne selkeyttää muokkaamista verrattuna jokaisen omaan erilaiseen harkintaan. Ohjeeseen tai käytäntöön vetoamisella on enemmän painoarvoa verrattuna lukuisiin mielipiteisiin. Jonkinlaista selkeyttä olisi hyvä saada vaihtelevaan muokkaustyyliin (esimerkiksi imdb:n käyttöön lähteenä, aiheesta muualla -osion maksullisiin linkkeihin tai mallineiden ajantasaiset ohjeet). Ohjeistuksen tulisi heijastaa ”yhteisön yhteisiä näkemyksiä ja käyttäytymistä”. ---raid5 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 22.29 (EET)

Tiukasti aiheeseen yhteydessä olevia otsikoita ja vain muutama. Olen toisinaan törmännyt pitkään listaan sekalaisia artikkeleita, joita olen karsinut. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 15.33 (EET)

Musiikkilistojen poistoa

Minun puolesta täältä voisi poistaa musiikkilistojen ykköslistoja, kuten [1], [2], [3], [4], [5], [6]. Aika kultaa muistot ja näistä ei ole enää (tuskin koskaan ollutkaan) mitään hyötyä. Olen ollut luomassa/tekemässä/päivittämässä ja valmis niistä luopumaan. -Anonymous87 (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 02.04 (EET)

Noilla Suomen virallisen latauslistan ykkösillä voisi olla historiallista arvoa, jos vaikka joskus etsitään tietoa, mitkä kappaleet olivat hittejä Suomessa minäkin vuonna.--Karhennettu turtana (keskustelu) 14. joulukuuta 2020 kello 08.47 (EET)

Hyödyllistä tietoa. Ei mitään syytä poistaa. Juuri noiden listojen olemassaolo estää muistoja kullittumasta, kun faktat voi tarkistaa. --Lax (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.11 (EET)

Entisille ylläpitäjille, ja vähän muillekin

Ei tartte vastata, mutta harmihan se on kun ylläpito-oikeudet poistuvat syystä tai toisesta. Itseltäni ne poistuivat kerran omasta pyynnöstä, mutta äänestyksellä sain ne takaisin kun olin itse rauhoittunut. Minulla on jopa haljuhko tunne kun kaksi hyvinkin eri syistä kadonnutta varsin kokenutta ylläpitäjää on äänestetty ulos pienehköllä marginaalilla. Oikeus on varmasti toteutunut, mutta arvelen että pitäisi suhtutua tähän ehkä kunniallekin käyvään mutta siihen kuulumattomaan asiaan niin että "En hävinnyt, menen vain pelaamaan golfia ja jos tämä on oikeasti totta niin väistyn suosiolla ja palaan takaisin jossain toisessa roolissa." Mutta loma tekee kaikille hyvää välillä. Viestini ylläpitäjyyden poistoa äänestäneille: Ette voineet äänestää väärin, vaikkei Wikipedia olekaan demokratia. Minä toivon vein että Wikipedia olisi sanakirja eikä riitelypaikka. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 00.20 (EET)

Mielenkiintoinen viimeinen virke edellyttäen, ettei siinä ole typoa. Entiset ylläpitäjät tuntuu nostetun omaksi erityisryhmäkseen. Millekään muulle entisryhmälle ei ole omistettu ihan omaa sivua. Entiset byrokraatit, välityslautakunnan jäsenet, sun muut ovat samassa listassa nykyisten seassa, ja entiset seulojat entisistä muokkaajista puhumattakaan on unohdettu täysin. Lopuksi haluan tuoda selväksi, että minä en pelaa golfia. --Lax (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.32 (EET)

Kyllä tämä narina jo herkkähipiäisyydestä kertoo. Ylläpitotyö on arkista siivoamista eikä mikään arvonimi. Olen joutunut eri käyttäjien moukaroimaksi vuosien ajan, ja jopa herkkähipiäisyydestä on kehdattu syyttää. Yhä olen täällä, jokaisen iskun entisestään vahvistamana. Ja keskustelusivunihan on teidänkin ansiostanne aivan omaa luokkaansa. Poistetut yp:t-sivu on vain valju varjo, jota tuskin kukaan lukee. Keskustelusivullani sen sijaan on seuraajia kuin parhaalla youtubettajalla. Ei kannata itkeä, Lax. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.53 (EET)

Olipas taas omituinen kommentti (mahdoitko edes lukea kommentistani muuta kuin allekirjoituksen ja tekstin keskellä paistaneen wikilinkin). Kyllä täällä ihan muut näyttävät itkevän. Ja mitä tulee ylläpitäjyyteen arvonimenä, niin minä olen huomattavasti sinua enemmän jo vuosien ajan korostanut, että se ei ole mikään arvonimi eikä minkään oman kerhonsa jäsenyyskortti. --Lax (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 18.25 (EET)

Ylläpitäjä on de facto arvonimi, koska niin siihen vakiintunut muokkaajakunta on suhtautunut jo yli vuosikymmen. Ja käyttäjäoikeusryhmän nimikin, joka aiheuttaa säännöllisesti sekaannuksia, sitä heijastelee - ja vaikka nimitystä on useamman kerran historiassa esitetty vaihdettavaksi kuvaavampaan ja arkisempaan nimityksen, ei sellainen ole saanut kertaakaan laajempaa kannatusta. Iivarius (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 02.09 (EET)

Ja sellainen sen pitää ollakin. Ilman kaupan päälle saatavaa arvonimeä kukaan täysjärkinen ei tuollaiseen siivoushommaan lähtisi. --Vyörykkä (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 01.08 (EET)

Meinaatko, että on lähtenyt? --Lax (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 08.39 (EET)

Ylläpitäjät ovat Wikipedian käyttäjiä, joilla on muun muassa valtuudet… Wikipedian käyttäjät … ovat vapaaehtoisia henkilöitä, jotka… En huomannut mainintaa arvonimestä. He tekevät siivoustyötä (tehtävän kuvaus yksinkertaistettuna) ilman mainetta ja kunniaa. Kaikki ne entiset ja nykyiset ylläpitäjät, joiden toimintaa olen nähnyt lyhyen urani aikana, vaikuttavat kuitenkin täysipäisiltä. Näkemyserot ja käytös ovat eri asia. Arvostan niin oikeiden siivoojien kuin virtuaalisiivoojien työtä. ---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 19.51 (EET)

Kommentillasi "ylläpitäjät – – vaikuttavat kuitenkin täysipäisiltä" käyt kiinni henkilöön etkä asiaan. Jos minä sanon, että olen eri mieltä asiasta, sen huomaa helpommin. --Abc10 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 19.59 (EET)

Tässä kävin mielelläni kiinni henkilöihin, jos se tulkitaan sellaiseksi. (Odotan ylläpidon reagointia kommenttiini). (hymiö). ---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 20.51 (EET)

Suomalaisten henkilöiden syntymäpaikat

Käyttäjä Soppakanuuna on keksinyt uuden(?) käytännön (ks. historia), että suomalaisille henkilöille merkitään artikkeliin syntymäpaikaksi konkreettinen syntymäpaikka eikä äidin kotikunnan mukaan määräytyvää virallista syntymäpaikkaa, koska ”tämä on onneksi tietosanakirja eikä väestörekisteri”.

Onko tämä siis Wikipedian linja suomalaisia henkilöitä koskien, että virallisesta syntymäpaikasta viis, jos todellinen tiedetään? Alanko muuttaa näitä muitakin suomalaisia koskevista artikkeleista käyttäjä Soppakanuunan esimerkin mukaan? --2001:2003:54F8:ADDE:7CD4:985D:F500:2F38 20. joulukuuta 2020 kello 21.23 (EET)

Tästä on varmaan keskusteltu ennenkin, mutta kirjoillevientikunta tuli syntymäpaikaksi, tarkemmin sanottuna syntymäkotikunnaksi vasta 1970-luvulla. Syntymäpaikka ennen tätä muutosta on ja on ollut se missä sattui syntymään. --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.27 (EET)

Muistan että jossain somekeskustelussa Wikipedian ulkopuolella sanottiin juuri tuota samaa, eli että se on muuuttunut jossain vaiheessa, mutta en muista enää miten päin ja milloin. Enkä myöskään sitä, onko tuo (EDIT: Sikäli kuin muutosvuosi olisi tuo.) ainoa muutos tässä asiassa kautta aikojen.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.45 (EET)

Jostain lähteestä nämä varmaan löytyvät, mutta varmaan on syytä selvittää asia tarkasti ennen kuin ryhtyy tekemään isoja massamuutoksia. Tietysti jos on lähde (kuten kansallisbiografia tai Kuka kukin on), niin sitten sen mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 21.47 (EET)

No ainakin tässä lähteessä Mikko Kärnän syntymäpaikka on Espoo eikä Oulu. Tämän lisäksi muut Wikipediat ja Wikidata sanoo syntymäpaikaksi Espoo. --Maantietäjä (k) 20. joulukuuta 2020 kello 21.51 (EET)

Sivusta on uudempikin versio: [7]. Sivun tietosisältö ja muoto on hiukan eri, mutta uudessa versiossa tieto syntymäpaikasta on kerottu vielä tarkemmin. Eli äiti oli silloin vielä kirjoilla Espoossa, vaikka perheen asuinpaikka oli jo sellainen, että syntyminen tapahtui Oulussa kotisivunpitäjän oman ilmoituksen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.52 (EET)

Ja jos ei haluta käyttää kotisivua, niin eduskunnan sivu on kansanedustajasta myös: [8]. Sitä voinee pitää luotettavana virallisena lähteenä viralliselle tiedolle. EDIT: Tai sitten ei?. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.55 (EET)

Tai miten nyt sitten onkaan: Reino Paasilinna: Jäämeri: [9]. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.58 (EET)

RP:lle lienee tietynlainen kunnia-asia olla syntyisin Pohjoiselta jäämereltä, joskin Norjan aluevesiltä. Näitä on saanut valitakin. Minä olen syntynyt 1954 Hämeenlinnassa Höyhensaaren synnytyslaitoksessa, jos uskon mitä vanhempani kertoivat. He olivat kirjoilla Vanajan kunnassa. Minun syntymäpaikkani on ollut Hämeenlinna, mutta sitten kun sitä nuorena aikuisena saadakseni henkkarit jotain vaaleien ennäkkoäänestystä varten, en ollut varma kumpi merkitään. Vaalilautakunnassa yksi sanoi että se missä on syntynyt, toinen että eiku se mihin on viety kirjoille. Minä menin ja kysyin Turun poliisilta että mikä tämä minun syntymäpaikkani oikein on, kun en saa itse selkoa. Selitin koko tarinan ja kysyin että onko se siis Hämeenlinna vai Vanaja. Poliisi sanoi että laitetas sit Hämmelinna ku se on komiamppa. Ja niin se on tänäkin päivänä. Paitsi että minusta Vanaja on vanhempi ja komiampi asia kuin Hämeenlinna konsanaan. Koettakaa kestää. --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 01.29 (EET)

Ja ennen 70-lukua jo pitkään ainakin luterilaisilla lapsen äidin seurakunnan sijaintikuntaan. Synnytyksiä tapahtuu Suomessa nykyään (suunnitellusti) vain parissakymmenessä kunnassa. Jos wikipediassa pyrittäisiinkin korjaamaan syntymäpaikka ensimmäisen henkikirjoituskunnan sijaan siksi, missä kunnassa synnytys on fyysisesti tapahtunut, olisi edessä mahdoton savotta. Kärnä on 80-luvun lapsena papereissa espoolaispoikia. Sama käsitys on eduskunnalla, jolle hän on ceeveensä toimittanut. Ikävä imagohaitta, mutta ei sen takia aleta koko systeemiä säätämään.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.13 (EET)

Sama koskee myös kuolinpaikkaa. Vaikka sattuisi kuolemaan maakunnallisessa keskussairaalassa, niin kirjoillaolokunta merkitään kuolinpaikaksi. --Pihamies (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.21 (EET)

Sekin hieno nyanssi tässä käytännössä on, että Mikko Kärnä -artikkelissa ei nyt esiinny sitä virallista ja lähteistä löytyvää syntymäpaikkaa ollenkaan. --2001:2003:54F8:ADDE:7CD4:985D:F500:2F38 21. joulukuuta 2020 kello 01.25 (EET)

Nyt esiintyy.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 06.53 (EET)

Eri seurakunnissa oli aiemmin vaihtelevia käytäntöjä, mikä merkittiin syntymäpaikaksi. Lähteissä kuitenkaan ei aina ole noudatettu seurakuntien rekisteritietoa vaan merkitty mikä milloinkin, ja lähteiden mukaan mennään (vaihtelevasti), siihen vuoteen asti kunnes asiasta tuli virallinen määräys merkitä äidin kotikunta. Jossain keskustelussa on muistaakseni lähdekin asialle.--Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.19 (EET)

Lähteitä: Yle ja Kysy kirjastonhoitajalta. --Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 22.23 (EET)

Mallinetekstien täsmennys

Ettei menisi showksi, niin voitaneen sopia niin, että mallineen tekstillä "syntymäpaikka" tarkoitetaan syntymäkotikuntaa kuten Kotikuntalaissa on määritelty ja ennen kotikuntalakia syntyneilla virallisissa asiakirjoissa olevaa syntymäpaikkaa. Tämä sopimusteksti tulisi kirjata myös mallineen teksiin tai ainakin sen ohjeteksiin. Koska synnytyksiä tapahtuu pääasiassa sairaaloissa nykyään, johtaisi varsinaisen syntymäpaikan käyttö siihen, että Wikipedian mukaan 1970-luvun alusta lukien ei maalaisia olisi syntynyt juuri lainkaan. Ja koska kaikkien wikimerkittävien henkilöiden varsinainen syntymäpaikka ei ole tiedossa eli ei ole luotettavaa lähdettä, johtaisi se siihen, että heille ei voitaisi laittaa mitään syntymäpaikkaa. Mikäli varsinainen syntymäpaikka on oleellista tietoa, sen voi lisätä leipäteksiin. Mikko Kärnän tapauksessa lähteenä "syntymäpaikalle" on käytetty lisäksi primäärilähdettä. Vai kuinka? --Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 06.46 (EET) (lisätty kommenttiin ennen kotikuntalain voimaantuloa syntyneiden kotipaikasta).

Ennen lakimuutosta ilmoitettuja syntymäpaikkoja ei voi mennä arvailemaan. Olisin aika harmissani jos esimerkiksi minun syntymäkunnakseni merkittäisin eri paikka (eli äitini asuinpaikka syntyessäni) kuin virallisissa papereissa on. Lakimuutoksen jälkeen syntyneillä on rekisterissä syntymäkotikunta eli juuri se maalaipitäjä Pihtipudas, jossa lapsen äiti oli kirjoilla, eikä Jyväskylä, jossa varsinainen maailmaanputkahdus tapahtui. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.33 (EET)

Paasikivelle on nyt merkitty "syntymäkotikunta", jota termiä ei ollut silloin käytössä. Paasikivi syntyi Koskella Hl., ja jos se on hänen virallisissa papereissaan, on omaa tutkimusta lisäillä siihen jälkikäteistä, anakronistista termiä "syntymäkotikunta". --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.38 (EET) EDIT: Korjasin sen, kuten alempana jo kerroin. --21. joulukuuta 2020 kello 09.13 (EET)

(Päällekkäinen muokkaus, mutta ajatus myös päälleekkäisesti täsmälleemn sama kuin Abc10:llä yllä:) Kyllähän Wikipedian pitää tässä käyttää mallina niitä käytäntöjä mitä käytetään IRL, koska olisi hassua ja kestämätöntä, jos wikipedia käyytäisi jostain asiasta muunlaista, täällä jollain huutoäänestyksellä arvottua määrittelyä kuin luotettavat riippumattomat ulkopuoliset lähteet. Siis tyyliin kansallisbiografia, tietosanakirjat, Kuka kukin on, muut vastaavat matrikkelit jne. Ja jos ja kun tämä IRL käytäntö on aikojen kuluessa muuttunut, niin sen mukaan kai kuuluu mennä noudattaen niitä IRL käytäntöjä mitkä kunakin aikana ovat hewnkilöille "viralliset" syntymäpaikkatiedot tuottaneet hakuteoksiin ja matrikkeleihinkin merkittäviksi. Eli ei projisoida nykykäytäntöä nykyajasta taaksepäin sen pidemmäälle kuin se on ollut olemassa, koska eivät lähteetkän niin tee. Silloin kai siis kysessä on syntymäkotikunta siltä ajanjaksolta kun IRL käytäntö on ollut tämä, koska kyseessä on virallinen, henkilölisyystodistuksissa, hakuteoksissa, matrikkeleissa ym. näkyvä tieto. Kun aiemmin käytäntö on ollut muu niin käytetään aiemman muun käytännön mukaista. Jos fyysinen syntymäpaikka poikkeaa virallisesta niin se on elämäkertatieto, joka voidaan kertoa elämäkertotietona. - Samoin kuin aiempina aikoina, jos nyt oli niin, että fyysinen syntymäpaikka kirjattiin kirjattiin viralliseksi syntymäpaikaksi, perheen todellinen asuinpaikka tai kirjoillaolopaikka on silloin se elämäkertatieto, jos virallisena syntymäpaikkana on fyysinewn syntymäpaikka. Yleisin tapaus tietysti on se, että lähreessä lukee jotain, ja siitä ei välttämättä ole tietoa, onko kerrottu syntymäpaikka "virallinen" vai "todellinen" eikä tietoa välttämättä ole siitäkään, onko ko tapauksen ajankohtana ja olosuhteissa "todellinen" ollut sama vai eri kuin "virallinen". Silloin tietysti mennään lähteen mukaan, ja jos muuta kertova "virallisempi" lähde josskus löydetään, niin tarkennetaan sitten sillä.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.49 (EET)

Esimerkiksi Kansallisbiografiassa Paasikiven syntymäpaikka on Koski Hl (EDIT siis siinä viralliset henkilötiedot sisältävässä matrikkeliosassa, leipätekstissä johdanto on lyhyt, eikä asiaa ole selostettu lainkaan, mutta muita lähteitähän siitä taas on). Muu on silloin elämäkertatietoa, eikä ole tarpeen poiketa tavasta jota IRL luotettavat lähteet käyttävät. (Tämä artikkeli kuuluu niihin, joilla on vapaa lukuoikeus.)--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 08.55 (EET)

Poistin Paasikiven tamperelaisuuden alkutiedoista. Nyt se on lähteen mukaan eli Koski Hl. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 09.00 (EET)

Täydensin aloitusrepliikkiä. Ilmeisesti on hankalaa, kun on olemassa ennen ja jälkeen syntyneitä. Joka tapauksessa tarkoitus oli saada selville, pitäisikö vai eikö pitäisi mallineen ja/tai sen ohjeen tekstiä täsmentää. Tiivistetyt kommentit olisivat tyttöä.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Viitsitkö selventää mikä "syntymäkotikunta" on jos ei ole suomen rajojen sisällä syntynyt? Tuo kirjaaminen voi olla aivan mitä sattuu jos menee jonkin pienen piirin käytännön mukaan vrt. eri maiden käytäntöjen. Itse en käsitä miksi ihmeessä syntymäpaikaksi merkitään jotain muuta kuin missä on pullahtanut maailmaan.. Yhtä vähän järkeä kuin uskovien touhuissa muutenkaan.. Jokseenkin sama kuin syntyisi kesäkuussa mutta merkittäisiin joulukuuksi jonkin ihmeen käytännön mukaan. Ipr1 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.55 (EET)

Syntymäkotikunta on laissa käytetty sana, joka tarkoittaa lapsen äidin kotikuntaa lapsen syntymähetkellä. Lainsäätäjissä on myös kirkkoon kuulumattomia ja ateisteja. Yrtin selvittää Kotukselta, luotiinko termi lakia säädettäessä vai onko se ollut jo aiemmin käytössä, mutta Kotus on joululomalla. Seurakuntien rekisteriin alettiin kuitenkin jo ennen lakimuutosta merkitä yhtenäisesti juuri "syntymäkotikunta", mutta en tiedä mitä termiä käytettiin. Silloisen siviilirekisterin käytäntö ei ole tiedossa. --Abc10 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.35 (EET)

Sellainen huomio, että Wikidatassa kyseinen arvo on syntymäpaikka (P19) jonka kuvaus on tarkin tunnettu paikka, jossa aihe syntyi (esimerkiksi kaupunki valtion sijaan). Tuolla perusteell se syntymäpaikka olisi se paikka joka se lähteen mukaan on oli se sitten tarkka paikka, kotikunta, valtio jne. --Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.38 (EET)

Tuo lienee hyvin yhteensopiva niiden ilmaisutapojen kanssa joita lähteetkin käyttävät ja senkin kanssa että virallinen määrittely virallista määrittelyä käyttävissä lähteissä eri aikoina vaihteilee.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.46 (EET)

Kai tästä pitäisi periaatteessa olla yhtenäinen linja kaikenmaalaisten ja kaikkina aikoina eläneiden ihmisten kesken, mutta eri maissa on eri aikoina ollut varmasti erilainen lainsäädäntö sen suhteen, mikä on merkitty "viralliseksi" syntymäpaikaksi. Lienee parempi, ettei mihinkään mallineeseen kirjoiteta mitään viittauksia nykyiseen tai entiseenkään Suomen lakiin ikään kuin yleispätevänä ohjeena. Mieluummin kannattaisi luoda aiheesta ihan erillinen ohjesivu, jossa voitaisiin myös selostaa nämä lakimuutokset. Lähtökohtana on tietysti se, että lähteiden mukaan mennään. En kyllä itse näe mitään pahaa siinä, että syntymäpaikaksi korjataan todellinen syntymäpaikka silloin kun se jostain luotettavasta lähteestä ilmenee. Toisaalta Kärnän tapauksessa asia kannattaa joka tapauksessa selittää artikkelin tekstissä, jos hän itse levittää asiasta eri tietoa kuin mitä esim. eduskunnan edustajamatrikkelissa sanotaan. --Risukarhi (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.11 (EET)

Pysyvä osittaisesto

Osittaisenkin eston voinee asettaa pysyväksi. Olisiko olemassa tilannetta, jossa pysyvä osittaisesto olisi toimiva?--37.33.168.112 24. joulukuuta 2020 kello 00.11 (EET)

Jos käyttäjän muokkaukset ovat ongelmallisia vain tiettyjen artikkelien osalta? Enwikissä on paljon artikkeli- ja aihealue-estoja, mihin tarkoitukseen tämä toiminto varmaankin suunniteltiin. 01miki10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 00.33 (EET)

Totta muuten! Harmi, että tämä osittaisesto tuli vasta näin myöhään. Jos se olisi ollut aikaisemmin jo olemassa, olisi voitu välttyä joiltakin nyt voimassa olevilta pysyviltä täysestoilta. Esimerkkinä tulee mieleeni Nenoniel. Miksi juuri Nenoniel? No perustelen tätä sillä, että Nenonielillehan asetettiin Topic Banneja kommenttipyynnön lopputuloksena. Jos olisi ollut jo muutamaa vuotta aiemmin osittaisesto, olisivat Topic Bannit olleet helpommin toteutettavissa ja Nenonielilla olisi tällä hetkellä todennäköisesti pysyvä osittaisesto tietyille artikkelisivuille sen sijaan, että hänellä olisi pysyvä täysesto, joka hänellä tällä hetkellä on oikeasti. Olen varma, että pysyvään täysestoon johtaneilta välikohtauksilta olisi myös voitu välttyä, jos osittaisesto olisi otettu aiemmin käyttöön Wiki-projekteissa ja Nenoniel olisi saanut jatkaa muuta toimintaansa Wikipediassa, kuten esimerkiksi artikkelisivujen luontia, kun siinä ei olisi ollut ongelmia.--37.33.168.112 25. joulukuuta 2020 kello 02.35 (EET)

Kuolleet taulukoksi

Kun on nuo luettelot kuolleista vuosittain, niin voisin ottaa projektiksi tehdä ne luetteloiksi. On tullut tehnyt erinäisiä luetteloita viime aikoina taulukko-muotoon. Onko muilla sitä vastaan? Sen verran laaja/iso projekti, että kysynpä muittenkin mielipidettä. –Anonymous87 (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 02.17 (EET)

Mikä hyöty tuosta taulukoinnista olisi? Varsinkin työmäärään suhteutettuna mielestäni turhaa puuhaa. Hyödyllisempää olisi käyttää resurssit noiden luetteloiden täydentämiseen, sillä ei niistä löydy läheskään kaikkia artikkeloituja henkilöitä. --Lax (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 11.04 (EET)

Voisi tuoda selkeyttä luetteloon. Tekemäni taulukot tähän asti tuoneet mielestäni selkeyttä edelliseen verrattuna. –Anonymous87 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 00.07 (EET)

Tässä on vähän se, että jos halutaan tehdä kuolleista taulukoita jotka olisi kattavia ja päivittyviä, niin ne periaatteessa voisi tehdä se jollain wikidata-pohjaisella listalla ja päivitellä tietoja sinne. --Zache (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 00.45 (EET)

Olisi parempi pitää kuolleita käsittelevät luettelot vielä ihan Wikipedian puolella, koska valtaosahan noista on henkilöistä, joista löytyy jo Wikipedia-artikkeli. Punalinkit on puolestaan jonkun harkinnanvarassa lisäämiä ja lähteistämiä. Wikidata luultavasti lisäisi kaikki, joista vain tieto löytyy, jonka seurauksena nää taulukot hukkuisi punalinkkeihin eri maiden osavaltiotason poliitikoista ynnä muuhun ellei sitä voisi suodattaa. --Suomalta (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 23.23 (EET)

Onnistuu niin että olisi pelkät sinilinkit. --Anr (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 23.26 (EET)

Wikipediassa on käyttäjiä jotka rakastavat taulukoita ja mallineita, joiden käyttö hankaloittaa ja varsinkin laajat taulukot artikkeleissa vievät huomion ja tilan varsinaiselta leipätekstiltä. Jos ainoa ilo on tekemisen ilo, en kannata vaikka olisi vain kuolleiden taulukointi. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.34 (EET)

Nämä ovat nyt jo selkeitä. Päivämäärän mukaisessa järjestyksessä, päivämäärä aina ensin mainittuna ja nimi selkeästi heti päivämäärän jälkeen. Nimen jälkeisen selitysosan vaihteleva pituus voisi aiheuttaa taulukon sarakkeessa turhaa tyhjää tilaa. Lajittelumahdollisuuskin on tarpeetonta, koska listat eivät ole kattavia (niistä ei löydy esim. kaikkia tiettynä vuonna kuolleita tietyn maan ihmisiä) ja hakutoiminnolla löytää haluamansa. Taulukot toimivat parhaiten, kun niiden sarakkeiden arvot ovat standardoitavissa, ja vainajasta kertova selitysosa ei sellainen ole. Ammateissa on paljon vaihtelua: on pelkkiä filosofeja, pelkkiä teatteriohjaajia, pelkkiä kirjallisuuskriitikoita ja pelkkiä kääntäjiä, mutta sitten on Philippe Lacoue-Labarthe, joka on filosofi, teatteriohjaaja, kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä. Mihin kohtaan hänet sijoitettaisiin ammatin mukaisessa lajittelussa ja miksi? --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Kyllä tähän taitaa parhaiten sopia luettelo. En näe taulukosta lisäarvoa juuri tässä tapauksessa. Yllä oli tälle hyviä perusteluja.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.03 (EET)

Mikä öttiäinen

on ruotsiwikin Simo? Äkkiseltään näyttäisi Tukkimiehentäiltä? --RicHard-59 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Simo on suku, ja svwikissä on kyseisessä artikkelissa taksoboksin Familj-kohdassa Curculionidae eli kuuluu siis kärsäkkäisiin –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. joulukuuta 2020 kello 00.27 (EET)

On kysytty ennenkin: Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 42#Simo-ötökkä... --Risukarhi (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.22 (EET)

Kiitos. Olen hämilläni. Pitää laittaa maininta ettei tarvi kolmatta kertaa kysellä.--RicHard-59 (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 22.31 (EET)

Teosnimien suomennoksista

Käyttäjän Esamatti1 kanssa on erimielisyyttä [10] siitä, voiko teosten itsetehtyjen suomennosnimien yhteyteen tai artikkelin loppuun merkitä, ettei teoksia ole suomennettu. Venäläisten ym. teosnimien suomentaminen lienee aika tavallista muuallakin kun Wikipediassa. Mutta jotta lukijalle on selvää, onko teokset suomennettu ja jos ei, nimisuomennokset pitäisi minun mielestäni joko merkitä asiaankuuluvasti puolilainausmerkein tai ilmoittaa sanallisesti (mikä on lukijan kannalta tietysti selvempi). En muista onko aiheesta keskusteltu aiemmin. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 14.26 (EET)

Jos oikein ymmärsin, niin Esamatin versiossa se, ettei ole suomennettu, merkittiin siten että oli ensin nimi venäjäksi ja sen jälkeen lainausmerkeissä nimen oma suomennos, jos taas oli suomennettu, niin oli ensin suomennoksen nimi ja sitten sen jälkeen alkuperäisteoksen nimi. Abc10:n versiossa oli alussa nimen "itse tehty" suomennos lainausmerkeissä, perässä alkukielinen nimi ja maininta ettei ole suomennettu. Kun en ole itse paljoa lukenut tämän alan suomenkielisiä julkaisuja, niin en osaa niitä tutkimatta sanoa, miten niissä sama ilmaistaan, mutta en yllättyisi jos niissä olisi käytössä tuo Esamatin käyttämä. Se vaikuttaa mielestäni selvemmältä siksi, että alussa on se, mille on lähde, ja "oma" suomennos on lopussa. Tämä kai ei liity mitenkään siihen, onko alkukieli venäjä vai joku muu (paitsi että kaikissa kielissä ei tarvitse tehdä translitterointia). Joitain muita kieliä (kuten englantia) suomalaiset saattavat usein ymmärtää hiukan, mutta vähemmän ymmärrettyjä kieliä on yhtä lailla latinalaisin aaakkosin kirjoitetuissa (tyyliin albania, latvia, turkki, unkari), ja vaikka osaisikin kieltä, niin nimen sananmukainen tilapäiskäännöskin voi silti olla vaikea ja voi vaatia selitystä.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.26 (EET)

Kirjahyllystäni löytyy pikahaulla neljä Venäjän kirjallisuutta käsittelevää suomalaista yleisteosta. Niissä on suomentamattomien teosten osalta tehty näin:

• Ekosen ja Turoman toimittama Venäläisen kirjallisuuden historia: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Andrejevin 111 neuvostovenäläistä kirjailijaa: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Hingleyn Venäjän kirjailijat ja yhteiskunta: Venäjänkielinen nimi (Suomennos)
• Zelinskin Neuvostokirjallisuus: ”Suomennos” (Venäjänkielinen nimi).

Abc:n omakeksimälle käytännölle ei ole mitään perusteita, eikä hän itsekään näytä sitä aina noudattavan. Tietosanakirjasta kopioiduissa artikkeleissa teoksen alkukielistä nimeä ei näköjään tarvita lainkaan. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.06 (EET)

Vaikka Esamatilla olisi jokin logiikka, käyttäjien logiikka on vaihteleva, siksi lukijalle on tarpeen selvennys, ettei tarvitse etsiä tietoa Kansalliskirjastosta, josta itse nuo käyttäjän Esamatti1 poistamat tarkistin. Niin ja vielä: mikä on se haitta tiedon lisäämisestä, jos lukija siitä kuitenkin hyötyy? --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.39 (EET)

Kirjallisuudessa on tapana mainita, jos teos on suomennettu. Oletko sinä perillä kaikista Suomessa ja Venäjällä (lehdistö mukaan luettuna) julkaistuista suomennoksista? Pystytkö osoittamaan lähdeviitteellä? Lähteettömät lisäykset tulen jatkossakin poistamaan. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.00 (EET)

Ymmmärrän näkökantasi, mutta olen eri mieltä. Kansalliskirjasaton tietokanta on jokseenkin kattava. Jos lisäät artikkeliin suomenkielisen nimen, jonka olet itse keksinyt, lukija voi harhautua luulemaan, että sen niminen suomennos on jossain Venäjän peräkylän kirjastossa olemassa, ja haluan tiedon lisäämisellä kertoa, että ainakaan Suomessa ei ole tietoa suomennoksesta. Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä, voin tehdä huomiolistan, jossa kerron, että Kansalliskirjaston tietokannassa ei ole tietoa suomennoksista – jos muut käyttäjät ovat sitä mieltä. Tai jos ovat jotain muuta mieltä, niin pyritään toimimaan sen mukaan. Olennaista on että tavallinen lukija tulee autetuksi. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.17 (EET)

Sovelsin myös puolilainausmerkkikäytäntöä, joka itselleni on tutuin ja kertoo, että kyseessä on epävirallinen suomennos. Mutta sekään ei kelvannut sinulle, eikä se toisaalta keskivertolukijaa hirveästi auta, mutta käy paremman puutteessa, jos selväsanainen tieto häiritsee. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.21 (EET)

Nämä ovat kaikki sinun päähänpistojasi, eivätkä ne perustu mihinkään Wikipedian tai sen ulkopuoliseen käytäntöön. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.43 (EET)

Kuvaamistasi vaihtoehtoista muotoilematon käännös suluissa on ainakin selkein. Lainausmerkkien kanssa taas voi luulla novellin nimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.01 (EET)

Translitteraatio on eri asia kuin suomentaminen, pitäkää termit kohdallaan. Länsimaiselle merkistölle siirtäminen helpottaa, mutta esim. itä-aasian kirjoituksissa on paljon eri tapoja kirjoittaa ja lisämerkityksiä, joka kadotetaan romanisaatiossa. Alkuperäisellä merkistöllä kertominen on näissä olennaista. Oma suomennos voi olla selvennyksenä jos se on olennaista, mutta sen ei pitäisi olla ensisijaisena nimenä jos teoksesta ei ole suomennosta. Ipr1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 17.45 (EET)

Kommentoin tätäkin (sekä ositain muiltakin osin) Esamatti1:n keskustelusivulla (oikeastaan voisin siirtää kommenttini sieltä tänne). Tässä ei tainnut olla erimielisyyttä translitteroinnista vaan siitä, miten kuuluisi ilmoittaa suomentamattomien teosten alkuperäiskielisten teosten nimien "itse tehty" suomennos. Samahan koskee kai suomentamattomia teoksia millä alkukielellä tahansa.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Mutta mitä tulle venäjänkielisiin teoksiin, niin olen huomannut, että nimenomaan tieteellisissä yhteyksissä esim. lähdeviitteet venäjänkielisiin julkaisuihin nimenomaan ilmoitetaan yleensä translitteroituina. Siitä ei nyt tässä kuitenkaan kai ollut erimielisyyttä.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Selvennän vielä linjaani: Venäjänkielisen teoksen nimen suomennoksen esittäminen on mielestäni useimmissa tapauksissa lukijan kannalta tarkoituksenmukaista. Mitään suomentamattomien teosten ”virallisia suomennoksia” ei ole olemassakaan. Venäläisiä kirjailijoita käsittelevissä artikkeleissa käytän suomenkielisissä lähdeteoksissa esiintyviä suomennoksia, jos sellaisia on. Venäjän kielen lisensiaattina ja auktorisoituna kääntäjänä olen mielestäni kyllä itsekin pätevä suomennoksen laatimaan. Suomentamattoman teoksen nimen esitän muodossa Teoksen venäjänkielinen nimi (”Teoksen suomennettu nimi”), mikä riittää nähdäkseni kertomaan ettei teosta ole (tietääkseni) julkaistu suomeksi. Muitakin käytäntöjä esiintyy, ja olen niitä Wikipediassa aikaisemmin itsekin soveltanut. Puolilainausmerkkejä käytetään yleensä kielitieteellisissä teksteissä sanojen ja ilmausten käännösten yhteydessä. Teosnimien suomennoksissa en ole niitä koskaan nähnyt. Abc:n tarjoamat "käytännöt" ovat hänen omia keksintöjään. Yhteisestä käytännöstä voidaan tietenkin erikseen sopia. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Suomennetun teoksen nimen esitän vastaavasti muodossa Teoksen suomenkielinen nimi (Teoksen venäjänkielinen nimi). Tämä ainakin on varsin yleinen käytäntö. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.19 (EET)

Ja suomennetuista teoksista tehdään tietenkin artikkelin loppuun lista. --Esamatti1 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.26 (EET)

Tuo kuulostaa kaikinpuolin fiksulta tavalta. Ipr1 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 22.32 (EET)

Mutta siis tosiaan sama johtopäätös, että ei omaa suomennosta ensisijaiseksi nimeksi, koska sen luonne on nimenoman vain selventävä. Joku toinenhan voisi suomentaa saman nimen jollakin tavoin toisin tässä selvennysmielessäkin, ja jos joskus tulee suomennos, niin suomentajalla taas vapaus on vielä paljon suurempi.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 18.21 (EET)

Minusta tuo Esamatt1:n käyttämä Teoksen venäjänkielinen nimi (”Teoksen suomennettu nimi”) on kannatettava. Ja ihan tavallisin lainausmerkein, eikä puolikkain. Tuota merkintää käytetään useinkin silloin, kun ulkomaankielisestä nimestä tehdäänn suomenkielisille lukijoille oma käännös ja toiseen suuntaan, kun suomenkielinen nimi halutaan tehdä paremmin tiettäväksi ulkomaankieliselle lukijalle. Periaate sopii muillekin kuin kirjojen nimille. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 19.40 (EET)

Tuotahan joskus käytetään myös paikannimien kohdalla silloin kun jollain paikannimellä selvästi läpinäkyvä merkitys, jonka tietäminen voi olla kiinnostavaa, ja joskus muutenkin jos on tarvetta. --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 20.13 (EET)

Juurikin niin! --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 20.47 (EET)

Juurikin näin. Ipr1 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 22.33 (EET)

Lainausmerkkejä käytetään Wikipediassa lyhyiden tekstien nimi, kuten runojen, kertomusten, artikkeleiden, siksi se minua hämää. Jos eivät puolilainausmerkit kelpaa, silloin parempi on ilman mitään merkkejä, että vältetään sekaannus. Lisätty huomautus, ettei ole suomennettu, on hyvä selvennys, jolloin ei tarvitse kaivaa Kansalliskirjastoa esiin sen varmistamiseksi, mitä suomenkielisellä nimellä tarkoitetaan. --Abc10 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 19.16 (EET)

Uudelleenohjaus poistettiin ilman keskustelua (kahdesti)

Tein tänään kahdesti eräästä uudissanasta uudelleenohjauksen Wikisanakirjaan, mutta se poistettiin molemmilla kerroilla, toisella kerralla "tarpeettomana" [11]. Liitin myös toisella kerralla keskustelusivulle perusteet kyseiselle uudelleenohjaukselle. Tähän olisi ihan kivaa saada edes joku selitys, kun vastaavia uudelleenohjauksia on ennestäänkin olemassa. --80.220.168.115 29. joulukuuta 2020 kello 15.50 (EET)

Tuntuu oudolta ,että Wikipediasta tehtäisiin ohjaus Wikisanakirjaan, joka on vielä epäluotettavampi kuin fi.wikipedia. Eikä oikein muutenkaan ole ymmmärrettävissä, että ohjauksia tehdään Wikipedian ulkopuolelle. Jos niitä on ennestään, ne kannattaa poistaa. Jos aihe on merkittävä, artikkeli tehdään tänne. --Abc10 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 16.27 (EET)

Aiemmin polpo oli muuten täsmennyssivu, jossa mainittiin meritursaan italiankielinen nimi sekä pelto Punkalaitumella. Kummankin olemassaolo ja merkittävyys kuitenkin kyseenalaistettiin, ja artikkeli poistettiin roskana. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. joulukuuta 2020 kello 16.36 (EET)

Tuon mallin täsmennyssivuja ainakaan ei tarvita – Wikisanakirja-ohjauksen voin ymmärtää, mutta voin ymmärtää myös sen poistamisenkin. Joku ylläpitäjä voisi palauttaa näkyville IP:n perusteet, niin asiaa voisi arvioida tarkemmin. --Prospero One (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 16.50 (EET)

Laitetaan ne vaikka näkyviin tänne:

Laitetaan ne perusteet vaikka tänne keskustelusivulle. Kyseessä on siis äärioikeiston käyttämä pilkkanimitys suomalaisesta lainvalvonnasta, samaan tapaan kuin Wikisanakirja-uudelleenohjaus matu on pilkkanimitys maahanmuuttajasta. Pari mainintaa: Yle, Uuden Suomen blogi, Google-haulla lisätuloksia. --80.220.168.115 29. joulukuuta 2020 kello 15.15 (EET)

--Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. joulukuuta 2020 kello 02.02 (EET)

Wikipedia ei ole sanakirja. Jos äärioikeistolaiset haluavat tarkistaa, miten heidän käyttämänsä sanat kirjoitetaan, katsokoot suoraan Wikisanakirjasta. --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 09.43 (EET)

Pistin myös tuon matun poistettaviin. --Prospero One (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 14.50 (EET)

Paikoin WP voisi hyötyä siitä, että wikisanakirjasta tuotaisiin asioita suoraan WP:n puolelle jotta ei ole kahta projektia. Mutta ainakaan WP ei ole slangisanakirja. Ipr1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 03.12 (EET)

Toivottavasti ei tuoda. Tehdään tänne ihan omia itsenäisiä, lähteistettyjä artikkeleita. --Abc10 (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 14.48 (EET)

Artikkelissa kaksi navigaatiomallinetta yhdestä asiasta, liikaa vai ei (tapaus pääministerit)?

Tarvitaanko henkilöartikkelien loppuun kaksi eri mallinetta yhdestä asiasta? Käsillä oleva erityistapaus, josta rupattelin yhden käyttäjän keskustelusivulla, koskee pääministereitä. Tanskan pääministerien artikkelien loppuun on nyt lisätty kaikki pääministerit luetteleva malline sekä suppeampi edeltäjä-seuraaja-malline, jossa on ensin mainittuun lisänä vain vuosiluvut, jotka jo löytyvät toisaalta artikkelista. Suomen pääministerien artikkeleissa on näköjään myös käytetty molempia, ja niissä edeltäjä, seuraaja ja vuosiluvut löytyvät noiden sivun alareunassa olevien mallineiden lisäksi infoboksistakin sivun oikeasta laidasta. --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 13.56 (EET)

Kyl se varmaan tarpeen on, tietolaatikossakin näkyy olevan edeltäjä- ja seuraaja-parametrit. Pitäähän sitä nyt edeltäjät ja seuraajat jotenkin saada selville.--Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 14.16 (EET)

Nehän näkyvät jo kaikki pääministerit luettelevassa mallineessa. Lisätietoa edeltäjä-seuraaja-malline ei siis tarjoa. --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 14.31 (EET)

Sarkasmini ei toiminut, sori siitä.--Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 14.47 (EET)

Mielestäni riittää, että on siinä mallineessa, missä luetellaan kaikki. Jos joku ei osaa sitä avata, niin se ei ole ongelmamme. Stryn (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 21.00 (EET)

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää Uutta Vuotta kaikille wikipedisteille! Uudenvuodenlupaukseni (huomaa punainen linkki, näin tärkeä artikkeli puuttuu!) on, että luon ensi vuonna enemmän artikkeleita kuin tänä vuonna. Onneksi se lienee melko helppoa koska tein tänä vuonna noin 700 artikkelia, eli vain noin kaksi artikkelia per päivä! Jos en onnistu tässä tavoitteessa niin ainakin voin luvata että teen yli 600 artikkelia ensi vuonna. Vielä kerran Hyvää Uutta Vuotta, vaikka tässä onkin vielä muutama tunti vuoden vaihtumiseen. --James Chudrie (ディベート) 31. joulukuuta 2020 kello 20.40 (EET)

Samoin sinne! Oma lupaukseni on mukavan helppo, nimittäin saada 1000 muokkausta täyteen. Hyvät uudet vuodet kaikille!--OtsoTA (keskustelu) 31. joulukuuta 2020 kello 20.43 (EET)

Samoin myös minulta. Minun lupaukseni on saada tämä lista: Turkin piirikunnat tyhjenemään ensi vuonna. Olen siitä jo osan tehnytkin tänä vuonna. Yritän myös täyttää ainakin 20 000 muokkausta, nyt hieman yli 6 tonttua. Täällä meillä jo paukkuu kovasti, vielä en ole saanut itseäni ulos ihailemaan pommeja... --Maantietäjä (k) 31. joulukuuta 2020 kello 20.45 (EET)

Onko tälle vuodelle mitään isoa projektia tiedossa?

Tuli tässä mieleen, että onko tälle vuodelle tiedossa mitään isoa projektia?--OtsoTA (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.17 (EET)

En tiedä minkälaista projektia tarkoitat, mutta ainakin Punaisten linkkien naiset järjestetään varmaan taas huhtikuussa, lisäksi heinäkuussa ja elokuussa lienee lähde- ja kuvitustalkoot. 600 000 artikkelia voisi myös olla tavoite tulevalle vuodelle, en kylläkään tiedä montako artikkelia vuodessa yleensä tulee. --James Chudrie (ディベート) 1. tammikuuta 2021 kello 00.36 (EET)

Edelliseen sataantuhanteen meni reilu neljä vuotta, joten ei kyllä ilman bottia ole tulossa 600 000. artikkeli.--MAQuire (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Itse haluaisin yrittää muokata en:Wiki Loves Monuments -kilpailua siihen suuntaan, että kerättäisiin etukäteen jokaisesta kunnasta a.) 5 tai 10 kulttuuriperintökohdetta joista haluttaisiin erityisesti kuvia ja b.) kehitettäisiin näistä kertovia artikkeleita. Idea tässä olisi oikeastaan tässä se, että koottaisiin luetteloita sellaisista asioista joiden kuvittaminen olisi Wikipedia-artikkelien kannalta kiinnostavaa sekä myös se, että tällä hetkellä nuo kohteet ovat jakautuneet aika epätasaisesti eli on kuntia joissa luetteloituna kuvauskohteina on lähinnä kirkko ja rautatieasema jos paikassa sellainen on. Todellisuudessa jokaisessa kunnassa on kulttuuriperintöohteita huomattavasti enemmän joten kyse on näiden jäsentämisestä. --Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.38 (EET)

Jes, kuulostaa hyvältä.--OtsoTA (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Kuulostaa erinomaiselta. Minä voisin sellaiseen liittyä jos sellainen järjestettäisiin. Ja miksei 600 000 artikkelia vuonna 2021, vaikka kuulostaa vähän mahdottomalta. --Maantietäjä (k) 1. tammikuuta 2021 kello 00.42 (EET)

Pitäisin hyvänä saavutuksena jos saataisiin 530 000 artikkelia täyteen tänä vuonna. –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. tammikuuta 2021 kello 00.46 (EET)

Kunhan tässä pyritään pitämään edes jonkinlaista tasoa yllä eikä pelkästään tavoitella suuria artikkelimääriä. --Suomalta (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.48 (EET)

Suuren artikkelimäärän artikkelit voivat olla myös laadukkaita. Mitä olen uusia sivuja selaillut niin niiden taso on mielestäni ihan hyvä. Mietin että pitäisikö Punaisten linkkien naiset -tyylisiä suuria kilpailuja olla vähän enemmän, se kasvattaisi myös artikkelimäärää. --James Chudrie (ディベート) 1. tammikuuta 2021 kello 00.53 (EET)

No minulla ei tuohon ole mielipidettä, mutta uskoisin että lähdeprojektien yleistäminen olisi erittäin hyödyllistä Suomenkielisen Wikipedian maineelle ja laadulle. Pitäisikö niitä taas yleistää?--OtsoTA (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 00.56 (EET)

Mielestäni nykyinen on ihan hyvä eli kerran vuodessa, saattaa olla että ihmiset alkaisivat kyllästymään jatkuvaan kilpailuun. Kisailua on siis mielestäni tarpeeksi, kun taas wikiprojekteissa on hyvin vähän osallistujia. Niitä jos yritettäisiin herätellä eloon? --AinScept (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 01.29 (EET)

Juu, tuo on loistava idea!--OtsoTA (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 01.40 (EET)

Yksi ihan saavutettavissa oleva lähivuosien numeerinen tavoite voisi olla se, että 1% suomenkielisen Wikipedian artikkeleista olisi laatuarvioituja suositelluiksi, hyviksi tai lupaaviksi. Yhteensä näitä on nyt noin 4000 ja 1% olisi 5000 ja ei ole mitenkään mahdottomuus, että esim uusia lupaavia artikkeleita arvioitaisiin 1 per päivä kunhan arvioinnissa sekä arvioinneissa olevia artikkeleita muokkaamassa on riittävästi jengiä. (nyt arvioinnissa olevat artikkelit löytyy luokasta Luokka:Laatuarvioinnit). Laatuarvioinneissa ideana on siis arvioinnin yhteydessä huomata mahdollisia puutteita JA korjata ne keskustelun kuluessa eli siinä niiden artikkeleiden muokkaaminen kuuluu prosessiin. --Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 06.58 (EET)

Tätä voisin asettua kannattamaan. --Prospero One (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 13.34 (EET)

Huomioiden miten nuivasti kaikenlaiseen automatisointiin on täällä aiemmin suhtauduttu tuo on sula mahdottomuus. Ehkä projektina voisikin olla että saataisiin jotain tarkistuksia automatisoitua koska ilmeisesti ainakin seulominen laahaa jatkuvasti pitkälti jäljessä? Tiukemmat kriteerit lisättävään sisältöön vaikkapa? Ipr1 (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 10.16 (EET)

Muistaakseni täällä on tehty järviartikkeleita botilla eikä siihen ole suhtauduttu mitenkään nuivasti. Automatisointi on hyväksi, jos sillä ei heikennetä artikkeleita tai muuten sähelletä pelkän automatisoinnin ilosta. --Lax (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 10.34 (EET)

@Ipr1: Seulonnan kaksi iso ongelmaa on, että jos sen haluaisi pitää nykymuotoisena niin pitäisi minusta saada oikeudet nopeammin muokkaajille. Automaattisesti seulottujen oikeuksien menee jotenkin, mutta luulisin sen hyötyvän siitä että aktiiviset seulojat voisi antaa suoraan automaattisestiseulottujen tai seulojaoikeuksia eteenpäin. Tietty dewiki-tyypinen jossa oikeudet tulee automaattisesti tiettyjen kriteerien täytyttyä voisi olla myös toimiva, mutta en oikein usko, että täällä on kannatusta sille. Toinen automaattisten arviointien ongelma on se, että nykyinen systeemi perustuu ORES:iin ja sen tarkkuus on vähän mitä on. Merkittävä seuraava parannus odotettavissa tähän sitten kun mw:Jade tulee joskus käyttään jolloin voidaan suoraan merkitä diffeistä oliko ORES:n arvio oikein/väärin jolloin se saa korjaavaa opetusmateriaalia lennossa. Sinänsä mitään estettähän sille ei ole etteikö koneoppimista voisi käyttää selkeän vandalismin tunnistamiseen, koska esim en:User:ClueBot NG on ihan psykdeelisen tarkkaa. Cluebot on kuitenkin liian raskas käyttöönotettavaksi, koska se vaatii satojen tuhansien diffien opetusmateriaalin toimiakseen ja muuta infraa myös. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 14.16 (EET)

Viimeksi taisi olla ongelmana, että kilpailun koko infrastruktuuri toimi Suomenkielisen Wikipedian ulkopuolella, ja sekin että näin tosuiaan oli, selvisi vasta erikseen kyselemällä. Tämän koin aika yllättävänä. Oliko se nyt vielä niin, että ne luettelot, joita aiempina vuosiona oli luotu fi-wikipediaan, eivät enää sisältäneetkään kaikkea eikä niitä enää päivitettykään, ja täydellisemmät tiedot olivatkin jossain fi-Wikipedian ulkopuolisella alustalla, jonka käyttöliittymä oli kyllä ihan hyvä, mutta josta ei edes taidettu kertoa missään mitään fi-wikipedian sisällä ja fi-wikipedian projektisivuilla. Jos oletetaan että haluttaisiin Wikipedian muokkaajat mukaan hankkeeseen, niin silloin projektisivun Wikipediassa tulisi tarjota suorat ajantasaiset linkit ja ohjeet kaikkeen oleelliseen ja ohjeet miten toimia (vertaa esimerkiksi Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan) , eikä niin että sen, missä itse kilpailu ylipäätään edes sijaitsee, ja missä pn yylläpidetty uusin sisältö ja missä ei-ylläpidetty vanha sisältö, saa selville vasta erikseen kyselemällä. Siitä syntyy aika vahva vaikutelma, että Wikipedistit tuovat vain hiekkaa kilpailun lattialle. Aikoinaanhan kai nuo luettelot Wikipedian sisällä luotiin juuri tuota Wikipedistien mukaan saamista silmälläpitäen ja muutamana vuonna niiden kautta täydenteklinkin tietoja wikidataan, mutta viime vuonna muistaakseni kerrotiinkin, ettei niitä enä päivitetäkään, vaan että täydellisempi luettelo onkin jossain muualla wikipedian ulkopuolisella alustalla, jonka sijaintipaikka selvisi vain erikseen kyselemällä. Nytkin niitä pystyisi vielä käyttämään, ja niillä pystyy täydentämään tai korjaamaan wikidatan tietoja, mutta jos varsinainen kilpailun käyttöliittymä onkin muualla niin hyöty taitaa rajoittua vain siihen, että ne muuodostavat osittaisen, ei-enää päivitettävän käyttöliittymän Wikidatan monumenttikohteista. Äsken esim. kävin korjaamassa sieltä tiedon, että toisin kuin fr-wikipediasta wikidataan tullut tieto väittää, Angelnimen kirkko ei sijaitsekaan Kemiönsaaren kunnassa, eli sitä pystyy vielä käyttämään, mutta jos esim. kaikkia kohteita ei olekaan siellä, niin sitä ei sitten kai pystykään enää käyttämään kokonaiskuvan muodostamiseen, mutta tätä ei kuitenkaan itse sivuilla missään kerrota, vaan se selviää vasta kyselemällä.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 08.24 (EET)

Mutta tarkennan vielä: Yllä sanotusta huolimatta tuo esittämäsi lähestymistapa on erittäin kannatettava ja hyvä. - Vaikka se tietystyoi edelyttää aivan välttämättömästi, että hankkeen projektisivu Wikipediassa saadaan tätä varten ajantasaiseen kuntoon siihen tapaan kuin yllä mainittu taideteosprojektin sivu, niin että Wikipedisteillä on selvät sabluunat käydä töihin niin ettei nokka kauaa tuhise. Itse asiassa vuosi sitten kehitin joitain wlm-aihepiirin artikkeleita juuri tuolla periaatteella, mutta tein sen jo varaslähtönä elokuun kuvitustalkoissa, kun taideteosprojektin teoksia kuvatessani olin saanut kuvia myös wlm-.kohteista, mutta kun olin keskittynyt taideoksiin, niin wlm-kohteiden kuvat olivat määrältään vähäoiä ja ohimennen napattuja. - Ja vielä kun elokuun kuvitustalkoissa aiempien vuosien kokemus osoitti, että botti ottaa pisteet pois, jos lisääkin useamman kuin yhden kuvan, niin monipuoliset kuvagalleriat jäivät rakentamatta, kun syyskuussa ja siitä eteenpäin pitkin tehdä taas muuta muualla enkä sitten ehtinyt enää osallistua wlm-kilpailuun ollenkaan. Mutta juuri siis tuo artikkelien kehittäminen kuvituksebn täydentämisen kanssa rinnan tuli testattua ja osoitettua hyvin hedelmälliseksi toimintatavaksi. - Vaikka kun aikaa maastossa oli vähän, niin kuvia ei ollut kovin paljoa. - Ja itse asiassa tämä mitä nyt selostin omalla kohdallani, vaikuttaa varmaan laajemminkin. Eli kun nyt aika suuri joukko Wikipedistejä on hyvin suurella työpanoksella mukana taideteosprojektissa, niin tämä työpanos silloin on valitettavasti poissa wlm-hankkeesta. Mutta kun usein taideteoksia ja muistomerkkejä sijaitsee samoissa ympäristöissä, niin, silloin taideteoshanketta varten tehty tutkimustyö ja maastoretkeily yleensä tuiottaa aineistoa myös wlm-artikkelien kehittäämiseen juuri tuolla tavalla. - Ja kellä sattuu olemaan kunnon kamera ja aikaa, niin voi saada hyviä kuviakin.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 08.48 (EET)

Ja tosiaan vielä ykasi tapa on artikkelien parantamisen ohella luoda lisää artikkeleita ja luetteloartikkeleita. Luetteloartikkeleitahan on jo ollut ennestäänkin ja nyt niitä on wlm-hankkeessa luotu lisää. Se mikä on havaittu koko ajan ainakin RKY-kohteissa, että jos ei ole artikkelia nimenomaan RKY-kohteesta, niin hallinta suhteessa wikidataan ja muutenkin hankaloituu. Kun artikkelien määrä on muutenkin noussut ja artikkelit muuttuneet muutenkin spesifimmeiksi, niin luultavasti useimmissa tapauksissa artikkelin luominen esimerkiksi RKY-kohteen nimellä alkaisi olla luontevaa. Artikkelien työnjako tietenkin silloin kannattaa pitää kirkkaana, mutta se ei liene vaikeaa. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 10.08 (EET)

Vanhojen artikkelien putsausoperaatio

Minun mielestäni Wikipediassa ei ole akuuttia tarvetta kilvoitella artikkelimäärän nostamisessa. Toki on hyvä, jos uusia artikkeleja tulee, mutta se ei enää vuosiin ole ollut akuutein ongelma. Varsinkin kun aivan äsken vielä tuli mukava tasaluku täyteen. Keskeisistä aiheista on nykyään lähes poikkeuksetta jo olemassa artikkeli. Sen sijaan ongelmana on artikkelien taso. Joissakin artikkeleissa on roikkunut useampi ongelmamalline jopa vuosikymmeniä. Lisäksi on (osin tai kokonaan) lähteettömiä tynkiä suhteellisen tärkeistäkin aiheista. Omasta puolestani olen myös havainnut, etten ilkeä lukea ollenkaan oman wikiurani alkupään tuotoksia. Ne ovat niin järkyttävän huonosti kirjoitettuja että ihan hävettää, usein lisäksi myös asiasisällöltään vähän sinne päin. Käytännössä on vielä huomattu, että uusien artikkelien laadun suhteen ollaan tarkkoja, mutta vanhaa tuubaa ei jaksa kukaan korjailla. Siksi käy usein perverssisti niin, että melko yhdentekevistä ja marginaalisista aiheista tehdään hyviä, lähteisiin pohjautuvia tekstejä, mutta samalla keskeisistä aiheista roikkuu vanhentuneita ja amatöörimäisiä sepustuksia. Tällaisen ilmiön olen huomannut esimerkiksi Suositeltujen artikkelien sivuvaikutuksena, kun punalinkkejä sinistellään mutta valmiiksi sinisiä linkkejä ei jakseta korjailla. Eli jos kaipaillaan isoa projektia, sellainen voisi löytyä siivoustalkoista. Jotain seuraavan suuntaista:

• Jokainen korjaa 10 huonointa itse tekemäänsä artikkelia sille tasolle, jota Wikipedialta nykyisin edellytetään. (Ei välttämättä kosketa kaikkia käyttäjiä.)
• Jokainen korjaa 10 omien kiinnostuksenkohteidensa piiriin kuuluvaa (mutta jonkun muun tekemää) huonoa artikkelia. (Koskettaa ehdottomasti kaikkia käyttäjiä.)
• Poistetaan maltillisesti mutta johdonmukaisesti sellaisia ikuisuusongelma-artikkeleja, joita kukaan ei jaksa korjailla ja joita ilmankin pärjätään hyvin. (Satunnaisesti valittuna esimerkkinä Dragonball GT).

Poistojen suhteen voisi mielestäni harkita sellaistakin linjaa, että jos artikkelissa on yli 10 vuoden ajan ollut useampi ongelmamalline (ei siis lähdepyyntöjä ja vastaavia, vaan niitä isoja laatikoita), niin kaikki tällaiset artikkelit poistetaan automaattisesti. Jos aihe on merkittävä, siitä todennäköisesti tehdään uusi, parempi artikkeli hyvin pian. Jos uutta artikkelia ei ilmaannu, niin selvästikään sellaista ei myöskään kukaan kaipaa. --Miihkali ^{(K • M)} 3. tammikuuta 2021 kello 12.28 (EET)

Kannatan, aiheen otsikoksi sopisi vaikka "Wikipedian päivitysurakka".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 12.39 (EET)

Kannatan korjaamista, mutta en kannata artikkeleiden automaattista poistoa, jos siihen ei sisälly Salatut elämät -aihepiiriin liittyvät artikkelit, rap-artisti-, tubettaja-, somevaikuttaja- ja mediapersoona-artikklit ja artikkelit, jotka eivät kuulu edellämainittuihinn ryhmiin, mutta joista en tykkää. --Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 12.52 (EET)

Numerokannustinta kaipaavia voisi potkia tavoite saada artikkelien määrä alle puolen miljoonan. Mä voin kirjoittaa lehdistötiedotteen, jos tuohon päästään. --Lax (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 12.58 (EET)

Wikipedian konmaritus on hyvä idea projektiksi. Se kannattaisi suunnata ensisijaisesti sellaisiin artikkeleihin, joita luetaan paljon ja joissa olevan tiedon luotettavuus on erityisen tärkeää. Tällaisia ovat esimerkiksi koululaisten paljon lukemat artikkelit sekä yhteiskuntaan liittyvät aiheet. Jos projekti saa tuulta purjeisiinsa, pitäisi ensin laatia malline, joka kertoo muokkaajille esim. että tämä artikkeli poistuu kahden kuukauden kuluttua, ellei sitä uusita. Siinä ajassa joku yleensä ehtii etsiä muutaman lähteen ja kirjoittaa artikkelin uudelleen niiden pohjalta. Ilman sellaista uhkavaatimusta kynnys kajota pitkään ja tärkeään artikkeliin voi olla liian korkea. Laatuarvioinnit ja vertaisarvioinnit ovat tässä suhteessa aika tehottomia, sillä ne suosivat marginaalisia aiheita ja suorastaan vievät muokkaajaresursseja tärkeiltä aiheilta. --Savir (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 13.09 (EET)

Puhut totta, vaikkakin tuskallista sellaista. Ehkä voitaisiin laatia jotakin luetteloa keskeisistä artikkeleista, jotka syystä tai toisesta ovat ongelmallisia. Sitten kun on olemassa alustava lista, voidaan vähän hahmottaa, kuinka paljon tehtävää olisi ja millaisiin aihealueisiin se painottuu. Listaa laatiessa pitäisi miettiä ainakin aiheen tulenarkuutta (esim. uskonnot ja etniset ryhmät), keskeisyyttä (miten tunnettu aihe on kyseessä) ja suosiota (mikä kiinnostaa Wikipedian lukijoita). Projektin parhaita tuloksia voisi tietysti myös viedä laatuarviointiin. --Miihkali ^{(K • M)} 3. tammikuuta 2021 kello 18.47 (EET)

Poiston ongelma on että jos aihe on merkittävä sitä käsittelevää artikkelia ei pidä poistaa. Etenkin jos yrittää myöhemmin tehdä samaa artikkelia uudelleen törmätään siihen että aihe on joskus poistettu niin se poistetaan pian uudelleen. Siis artikkelit pitää korjata, ei poistaa jos niissä on ongelmia. Ipr1 (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Kannatan lämpimästi, ja samastun kovasti Miihkalin kirjoittamiin ajatuksiin. Olen itse käyttänyt aiemmin kuukausikaupalla Wikipedia-aikaani vanhojen, joskus alkuaikoina aloittamieni käännösartikkelien korjaamiseen. Lopulta se alkoi kuitenkin tuntua raskaalta ja vaikealta, kun joukossa on monia suhteellisen marginaalisia aiheita, joista ei ole saatavilla lainkaan kunnollisia lähteitä. Ryhdyin käyttämään aikaani mielekkäämmin. Puolestani monet jäljellä olevista en-wikin pohjalta kirjoitetuista vanhoista lähteettömyyksistä saisi konmarittaa pois, mutta poistamiseen on suhtauduttu yleensä kovin nihkeästi. Minusta kyllä etenkin kaikkein hunolaatuisimpia artikkeleita, joissa on esimerkiksi lähteetöntä uutta tutkimusta tai todella huonoa kieltä, saisi suoraan poistaa tai vähintään raa'asti tyngittää. Korjailu on raskasta eikä kovin palkitsevaa, joten jonkinlainen aiempaa organisoidumpi projekti ja vertaistuki voisivat kyllä auttaa siinä. --Epiq (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 14.00 (EET)

Olisi myös kiva saada joku keino tietää, kuinka pitkään jossakin artikkelissa on ollut ongelmamalline. Enwikissä ne on luokiteltu kuukausittain mutta täällä ei ole mitään vastaavaa. Majavah^k/m 3. tammikuuta 2021 kello 15.03 (EET)

Poistamiselle on harvoin perusteita. Lähinnä poistaminen voi olla perusteltu, jos osoittautuu, ettei aihe ole mrerlkittävä, artikkeli on väärin nimetty ja määriteltyy tai aihe virheellisesti tai toimimattomasti rajattu jne. Parempi ratkaisu kuin poistaminen on kirjoittaa artikkeli rohkeasti uudelleen paremmin. Sitä olen kuullut rohkeastoi suosittelevan esim. Wikipedian muokkaamista yliopistossa opettavien tutkijoiden. Sama pätee kyllä myös tapauksiin, jossa laaja artikkeli on lähteistetty päivittäisellä uutissilpulla eikä aiheesta sen jälkeen ilmestyneitä kokonaisia kirjoja ja tutkimuksia ole ehditty käyttää.

Suurin haitta turhasta poistelusta olisi artikkelien historioiden menettäminen. Toinen haitta on interwikien menettäminen. Kolmas haitta on, että kyseessä on todellisuudessa ongelmien maton alle lakaiseminen, kun yhtä huonoista artikkeleista toisissa on korjausmalline ja toisissa ei. Tehdään siis vain näennäissiistimistä. Rehellisempää on näyttää lukijalle todellinen tilanne ja korjata mitä ehtii korjata. Joskus korjaaminen voi olla myös huonon pitkän artikkelin tiivistämistä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 18.17 (EET)

Ei se poistaminen tietenkään mikään itsetarkoitus ole. Välillä tulee kuitenkin vastaan vanhoja tekstejä, jotka melkein varmasti poistettaisiin Wikipediaan sopimattomina, jos ne ilmestyisivät artikkeliavaruuteen nyt. Omasta mielestäni Wikipedian ehkä heikoimpia artikkeleja ovat sellaiset fiktioaiheiset artikkelit, jotka on kirjoitettu kokonaan fiktion näkökulmasta. Ne eivät sisällä lainkaan todellisuutta kuvaavaa tekstiä, vaan lyhyttä johdantolausetta lukuun ottamatta koostuvat pelkästään juonireferaatista. Usein se referaatti on vielä kirjoitettu sekavalla peruskouluproosalla. Olen itsekin ammoin rustannut muutamia tällaisia tekstejä, esim. toiset jumalat. (Tekee mieli huutaa tuskasta, kun näen tuon artikkelin.) Toinen krooninen ongelmaluokka ovat bändit ja musiikkialbumit; itsekin olen aiemmin kunnostautunut melkoisen tyhmillä ja huonosti lähteistetyillä hevimetalliartikkeleilla. Tällaisten artikkelien poistamista kokonaan puoltaisi mielestäni se, että jos tekstistä karsitaan Wikipediaan sopimaton sisältö (ei lähteitä, triviaa, epäolennaisuuksia, sekavaa kieltä, jne.), jäljelle jää vain lyhyt itsestäänselvyyden toteava määritelmälause, joka tuoreeltaan poistettaisiin hauki on kalana. Ja sopii pohtia sitäkin, että jos artikkeli ei ole ongelmamallineista huolimatta parantunut 10–15 vuoden aikana lainkaan, niin mistä mahtaa löytyä se tarmo, jolla se nyt yht’äkkiä sitten korjataan. Tällä asialla ei ole tekemistä merkittävyyskynnyksen kanssa; en sinänsä vastusta fiktioartikkeleja vaan olen kirjoittanut niitä itsekin paljon. Mutta lienee kuitenkin niin, että jos marginaaliset faniartikkelit poistetaan, ei kukaan jää niiden perään itkemään eikä Wikipedian kattavuus olennaisesti heikkene. Nämä faninäkökulmasta tehdyt bändi-, anime-, videopeli- ym. artikkelit muuten ovat (oman subjektiivisen havaintoni mukaan) niitä, joille Wikipedian ulkopuolella kaikkein eniten nauretaan ja jotka kaikkein eniten huonontavat Wikipedian julkisuuskuvaa. — Oman luokkansa muodostavat keskeisistä aiheista kirjoitetut ongelma-artikkelit. Niitä ei nykyään onneksi enää ole kovin paljoa, eikä niitä tietenkään pidä poistaa, vaan ne pitäisi luetteloida ja johdonmukaisesti korjata. Raaka mutta tehokas ratkaisu olisi korvata keskeisten artikkelien lähteetön tai muuten ongelmallinen teksti muutaman tekstikappaleen mittaisella Britannica-referaatilla. Tähän akuuteimpaan luokkaan kuuluvat mielestäni esimerkiksi uskonnot, etniset ryhmät, elävät henkilöt ja niin edelleen. --Miihkali ^{(K • M)} 3. tammikuuta 2021 kello 18.39 (EET)

Tässä meillä oli näköjään selkeästi eri tulokulma, koska juuri tuollaisissa poisto voi joskus tulla kysysymykseen. - Tosin silloinkin jos interwikeissä on parempaa, lyhyen tiiviin artikkelin jättämistä voi perustella sillä, että se tarjoaa pääsyn parempiin interwikeihin. - Ja tietysti jos löytyy jokukin kelvolinen lähde (salkkareista kai harvoin löytyy) niin senkin ripustimena artikkeli voi olla perusteltu. Hyvin huonosti kirjoitetuissa populäärikultturin tuotoksissa karsintaan voi tuolla tavoin olla varaa. Itselläni olivat tuossa tulokulmana juuri merkittävät tai tärkeät aiheet. Itse pidän tuollaista lähteistettyä tiivistä Britannica-referaatin tyyppistä artikkelia usein parempana kuin pitkää heikkolaatuista pyörittelyä. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 18.47 (EET)

Juuri noissahan myös näkyy artikkelien vaatimusten kehittyminen. Mielestäni uudelleenkirjoittamista ei saisi turhaan arastella. - Ei edes silloin vaikka artikkelin "omistaja" ilmestyi protestoimaan, niin kuin usein käy. (Enkä nyt tarkoita näitä edistyneiden muokkaajien verisiä pilkunviilaustappeluita, vaan jos nyt esim. on kirjoitettu elokuvan juonta videokasetin takakannesta ja tilalle tuodaan vaikka kansallisfilmografiaa.)--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 18.52 (EET)

Fiktiossa nimenomaan pitäisi kirjoittaa ytimekkäitä tiivistelmiä juonesta eikä yrittää selostaa koko teosta. Kyseinen teos on sitä varsinaista juonta varten, ei sitä tarvitse toisaalla toistaa kuin tiivistelmänä. Lyhyet ja ytimekkäät artikkelit on helpompi tarkistaa, korjata ja lähteistää ja toimii parempana lähtökohtana kuin pitkät ja rönsyilevät. Pitkiä lähteettömiä juonikuvauksia pitäisi selkeästi karsia. Toinen merkittävä ongelmatyyppi on lööppien ja juorujen toistaminen tunnettujen henkilöiden artikkeleissa. Henkilöartikkelien sisällössä ja lähteistämisessä pitäisi muutenkin olla kriittisempi. Ipr1 (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 22.44 (EET)

Tietosanakirja ei myöskään ole pakina eikä proosaa vaan faktat esitetään täsmällisesti ja ytimekkäästi. Hirveän rönsyilevät ja monitulkintaiset lauseet aiheuttavat ainoastaan ongelmia lukijalle ja tarkistajalle. Kovin luovat ilmaisutavat ovat haitallisempia kuin pelkkiin faktoihin perustuvat johtuen mukaan hiipivästä monitulkintaisuudesta ja neutraliteetti voi kärsiä. Useat ihmiset peräänkuuluttavat ties mitä ilmaisutapoja ja toisinaan kielioppia painotetaan enemmän kuin faktoja: tietosanakirjan ensisijainen tavoite on kuitenkin tiedollisuus ja tosiasioiden mukaisuus, faktojen mukaisuutta ei pidä uhrata vain jotta kielikuvat pääsevät esiin. Näyttää välillä unohtuvan juoroilun halun alla joiltakin. Ja jos on pakonomainen tarve luovaan kirjoittamiseen siihen sopivat henkilökohtaiset blogit paremmin kuin tietosanakirja. Ipr1 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 12.19 (EET)

Voisitko vähän täsmentää. En ymmärrä mihin tähtäät, kun sanot "kielioppia painotetaan enemmän kuin faktoja" ja "faktojen mukaisuutta ei pidä uhrata vain jotta kielikuvat pääsevät esiin". Teen kielenhuoltoa, jotta tekstit olisivat ymmärrettäviä, jotta vältettäisiin väärintulkintoja, ja nyt ymmärrän niin että paheksut kielenhuoltoa. Mielellään jos antaisit esimerkkejä noista kahdesta väitteestä, niin voitaisiin keskustella ongelmasta. --Abc10 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 13.07 (EET)

Tietosanakirjan sisällön pitäisi olla luettavissa monenlaisille lukijoille, joiden joukossa on myös peruskoululaisia, vanhoja ihmisiä ja niin edelleen. Monimutkaiset lauseviritykset eivät mitenkään ole tavoite vaan oire jostain pahemmasta. Ipr1 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 12.36 (EET)

@Ipr1 "Monimutkaiset lauseviritykset": esimerkkejä tästäkin, sillä ainakin itse näen oman toimintani sellaisena, että pyrin selkeyttämään monimutkaisia ja sekavia lauserakenteita, joita varsinkin kokemattomilla kirjoittajilla tulee helposti. --Abc10 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 13.11 (EET)

Sinnekö se kalikka kalahti kun huutoa tuli, mistä sait ajatuksen että olisit keskustelun kohteena? Selkeys on yksi asia mutta jos lauserakenteen muutoksella kadotetaan looginen väite tai se muuttuu joksikin muuksi sitä ei voi hyväksyä: looginen sisältö kuten "kaikki ferrarit ovat autoja mutta kaikki ferrarit eivät ole autoja" pitäisi säilyä ennen ja jälkeen muutoksien riippumatta siitä, mikä lauserakenne on (parempaa analogiaa voi esittää jos ei ajatus selkene). Eli jos muuttaa lauserakennetta pitäisi ymmärtää siinä oleva sisältö jotta väite ei ole muutu joksikin muuksi. Jos tekee kielenhuoltoa pitäisi ainakin yrittää ottaa selvää asiasisällöstä sen verran ettei tuon tapaisia virheitä tule tai jos vaikuttaa riskiltä KYSYY siitä joltakin tai jättää selvennyspyynnön ennen muokkaamista jos ei ymmärrä (esim. "miksi näin ei ole"). Joissakin asioissa vaikuttaa viattomalta virheeltä mutta toisissa tuollaisella on melko kauaskantoiset vaikutukset. Vastaan tässä molempiin esittämiisi kohtiin samalla kertaa koska inhottaa toistaa samaa asiaa. Itse tässä teet kuvitelman että jotenkin paheksuisin kielenhuoltoa, päinvastoin. Mutta jos sillä kadotetaan asiasisältöä tai merkitys muuttuu sitä ei voi hyväksyä, oli se sitten miten kaunista kieltä hyvänsä. Paljon voi tehdä kieliopillisesti oikeita lauseita mutta jos sisältö ei ole oikein siinä ei ole järkeä. Lauseessa oleva looginen väite on se tärkein asia miksi lause on olemassa, jos väite ei enää pidä paikkaansa sillä ei ole merkitystä onko se kieliopillisesti oikein vai väärin jos väitten sisältö ei enää ole oikein. Ipr1 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 17.04 (EET)

Jos heittelee kalikoita ympärilleen silmät kiinni, se voi osua kehen tahansa. Minä satuin lukemaan kommentisi, ja yhtenä kielenhuoltajista pyysin tarkennusta epämääräiseen kommenttiisi. Ikävää jos aiheutin kysymyksellä harmia, mutta jatkokommenttisi on yhtä epämääräinen, joten on vaikea vastata muuta kuin että jaaha, vai että joku on jossain tehnyt virheen huoltaessaan kieltä. Palataan asiaan, jos ilmenee tarkempaa tietoa. --Abc10 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 17.14 (EET)

Kun se kalikka jo on sinne kalahtanut, niin tämä on jäänyt mieleen virheellisistä kielenhuolloista:[12]. Kieli saattoi kaunistua, mutta sisältö ei enää pitänyt paikkaansa. Kielenhuoltajalta kun asiaa joku kysyi, niin vastaus oli ihan asian vierestä: Keskustelu_käyttäjästä:Abc10/Arkisto_5#Yleensäkö_näin? --Otrfan (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 17.52 (EET)

Eivätkös nuo ole nykyään ns. "lyöntivirheitä"? --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 22.35 (EET)

Aika hauskasti heitetty kalikkakommentti. Jos kommenteistasi korvaa "kielenhuollon" "automatisoinnilla" tai "mallinetehtailulla", alkaa kalikka noudattaa bumerangin aerodynamiikkaa. Ei teknistä kikkailuakaan pidä tehdä niin, että sillä heikennetään artikkelin luettavuutta, puhumattakaan siitä, että artikkelin sisältöön annetaan teknisen kikkailun seurauksena vapaasti valua kaikenlaista wikidatatuubaa. --Lax (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 08.19 (EET)

Oikeastaan artikkelien parantamiseen voisi hyvin kuulua luontevana osana myös Wikidatakohteen parantaminen pikemminkin kuin että pyritään eristämään Wikidata pois artikkeleista. Wikidatassa on kyllä korjaamista paikoin ja paikoin sinne taas uploadataan laadukkasta avattua tietokantatietoa. Aivan hyvin voitaisiin rutiinimenettelyksi ottaa, että samalla kun artikkelia parannetaan, viedän artikkelin tiedoista ne, jotka ovat jotenkin rakenteisia, myös Wikidataan. Kun itse olen täysin koodaustaidoton sekä wikipediassa että sen ulkopuolella, mutta molemmissa teen jotain juttuja lähinnä lähdekoodia tai wikitekstiä copypasteamalla, niin oma lähtökohtani kaikkeen tekniseen on aina pystymetsästä tulevan karvalakkiosaston näkökulma. Tästä näkökulmasta näkisin esim. wlm-kilpailun yhteydessä joskus kohteiden tietoa täydentäneenä, että luontevasti wikidataan pystyisi pääsemäään juuri aihepiirikohtaisilla rautalankaohjeilla, joilla samaan tapaan kuin kielilinkkejäkin pystyisi lisäämään ja korjamaan muitakin tietoja. Itse käytän ja tuotan rakenteista dataa Wikipedian ulkopuolella jatkuvasti ja senm puolesta ymmärrän sen arvon ja hyödyllisyyden. Datan laatuhan on Wikidatassa samaa huonousluokkaa kuin arttikkelien laatu Wikipediassa, muttaa selvää samalla on, että eihän se siellä siitä parane millään muulla kuin järjestelmällisesti ja rohkeasti muokkaamalla sen paremmin kuin wikipediasakaan. Apuna siinä ovat etenkin automaattilataukset laadukkaasta lähtötiedosta ja ongelmana esim. osassa wikidataa edelleenkin kummittelevat vanhat virheelliset arvauaskäännökset ja esim. nähin perustuvista eri wikipedioiden luokista imuroidut virheellisyydet jne. joita kutakin aihepiiriä tuntevan on kohtalaisen helppo korjata, jos vain löytyy teknisiä muokkaajia auttamaan toim ivien rautalankaohjeiden laadinnassa, samalla kun uploadausten ja uusien määrittelyjen myötä laadukas sisältö Wikidatassa koko ajan lisääntyy. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 09.53 (EET)

Eiköhän kannattaisi aloittaa esim. vanhoista Suositelluista artikkeleista siivoaminen tai niiden statuksien poistaminen. Alkuaikojen suositellut ja hyvätkin artikkelit ovat aikamoista kuraa uudempiin verratuna. Tämän jälkeen voisi panostaa artikkelitasolla tason nostamiseen. Jukka Wallin (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 15.09 (EET)

Minulla on jo jonkin aikaa ollut meneillään itseaiheutettujen tuhojen korjaamisprojekti. Ainakin black metal pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi parempiin lähteisiin. Öljykriisi ja ydinase samaten. Pitäisi varmaan rohkeasti vain poistaa kaikki artikkelissa nykyään oleva tieto ja aloittaa puhtaalta pöydältä, vaikka se tarkoittaakin sen hyväksymistä, että uusi artikkeli on selvästi aiempaa lyhyempi. --Miihkali ^{(K • M)} 3. tammikuuta 2021 kello 18.47 (EET)

Joka tapauksessa silloinkin historian säilyttämin on aivan Wikipedian ydintä, vaikka itsekin juuri pääsin toistuvasti kehoittamasta rohkeaan uudestaan kirjoittamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 19.01 (EET)

Myös artikkeli Ydintalvi on aika karu. Yritin kerran hakea tuohon netistä lähteitä mutta juuri mitään ei löytynyt vaikka siitä 1980-luvulla puhuttiin paljonkin. Jos sitä aikoo parantannella ja viiteistää pitäisi käyttää monta päivää kirjastossa etsien tietoa kirjoista ja selaten vanhoja lehtiä. Yksi viite siihen on lisätty sen jälkeen kun yritin etsiä siihen lähteitä. --Linkkerpar™ 3. tammikuuta 2021 kello 21.42 (EET)

Juuri tuollaisista aiheista löytyy paljon lähdekirjallisuutta esim. Archive.orgin kirjastosta. --Savir (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 22.24 (EET)

Kiitos. Pistin linkin muistiin jos taas innostun joskus. --Linkkerpar™ 3. tammikuuta 2021 kello 23.08 (EET)

Kirjoitin ydintalven uusiksi, viitteellisistä osioista säilytin osan, mutta muuten pyyhin pois. Tällaisissa karuissa artikkeleissa parasta on vain kirjoittaa uusiksi ja olla välittämättä miinuspituudesta. Seuraava saa jatkaa taas paremmaksi. Toivottavasti kaikkea lisäämääni tarvii kuitenkaan uusiksi kirjoittaa. --PtG (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 23.11 (EET)

Sehän kävi nopeasti. Vaikuttaa hyvältä. --Linkkerpar™ 4. tammikuuta 2021 kello 00.16 (EET)

Laitan esimerkkinä talvisota artikkelin jonka hyviksi artikkeli status poistettiin äänestyksessä. Laajoissa artikkeleissa saattaa mennä kauan ja se sitoisi aktiiveita pitkäksi aikaa korjaamiseen. Jukka Wallin (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 15.29 (EET)

Tuollaisethan olisivat myös hyvin hedelmällisiä parannettaviksi, joko lähteitä lisäämällä tai kokonaan tai osittain uudestaan kirjoittamalla. Tietysti statuksen poistoäänestyksetkin ovat perusteltuja, kun alkuajoiista kriteerit ovat muuttuneet.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 18.22 (EET)

Aiheeseen liittyen voisi huomauttaa, että meillä on jo Wikiprojekti:Korjaamo ja Wikiprojekti:Laatupaja, joista kumpikaan ei käytännössä taida olla aktiivisia. Jomman kumman tai molempien aktiivisempi käyttö ja hyödyntäminen olisi varmasti tervetullutta. Lisäksi voisi tuoda esille, että esimerkiksi ruotsinkielisessä Wikipediassa tuodaan kahvihuoneeseen kuukausittainen laatukatsaus tilastoineen. Ehkä tällainen voisi pitää osaltaan aihetta paremmin esillä. --Epiq (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.15 (EET)

Tuon korjaamon voisi ottaa aktiivisesti käyttöön, mutta uskon että tuon kuukausittaisen laatukatsauksen järjestämisestä olisi paljon apua.--OtsoTA (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 22.16 (EET)

Otin vapauden arkistoida vanhat Korjaamo-keskustelut (tuorein vuodelta 2014) ja aloittaa uuden keskustelun. --Miihkali ^{(K • M)} 4. tammikuuta 2021 kello 09.39 (EET)

Projektille olisi kaksi tärkeää kohdetta: mallineiden toiminta ja ohjeet. Mallineita on kehitetty erilaisissa wikiprojekteissa ja useita seuraamiani asioita on onnistuttu parantamaan. Työtä on edelleen. Kirjaako joku ylös keskustelussa ilmenneitä kehityskohtia? Ilmeisesti ne tullaan toteuttamaan, koska keskustelua käydään vilkkaasti. (esimerkkejä: Näyttelijämalline: merkittävien roolien käyttötarkoitus tai merkityksen muuttaminen • AllMusic malline ei toimi uusilla osoitteilla) ---raid5 (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 20.27 (EET)