Viikin arboretum
Viikin arboretum eli Viikin puulajipuisto on osa Helsingin Vanhankaupunginlahden sekä Viikin ulkoilu- ja virkistysaluetta. Arboretum perustettiin vuonna 1969 dendrologian tutkimusta ja opetusta varten Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteyteen. Sitä johtaa Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen johtoryhmä.
Rauhoitusmääräykset luonnonsuojelualueella muokkaa
Sallittua:
- liikkuminen jalan ja polkupyörällä pääulkoilureiteillä sekä jalan poluilla ja pitkospuilla
- liikkuminen luonnonsuojelualueella vesien ollessa jäässä
Kiellettyä:
- sulan maan aikana polkureittien ulkopuolella (Saunalahdella 1.3–30.11)
- kalastus, veneily
- kaikenlainen kasvillisuuden, maaperän ja muun luonnon vahingoittaminen
- eläinten häiritseminen
- roskaaminen
Alueen esittely muokkaa
Helsingin yliopisto tutkii ja opettaa arboretumissa dendrologiaa eli puulajitiedettä. Alue on kooltaan 20 hehtaaria ja sinne on istutettu eri puolilta maailmaa kerättyjä puita ja pensaita yli 400 lajia. [1] Puulajipuisto jakaantuu kasvisukujen esittelyalueeseen ja viiteen kasvimaantieteelliseen alueeseen. Kullakin alueella on oma esittelytaulunsa aluetta kiertävällä luontopolulla.
Alueelle on tehty istutuksia sen perustamisesta 1969 lähtien tuhansia taimia yli 300:sta eri lajista. Arboretumissa kasvaa esimerkiksi ruhtinaanpoppeleita, valkopyökkejä, terijoensalavia, visa- ja loimaankoivuja, komeita katajia ja mantsuriansaarnia ja kuusamia. Lajien on annettu villiintyä, ja kyseessä lieneekin puu ja -pensaslajistoltaan monipuolisin luonnonsuojelualue Suomessa. Jotkut lajit ovat hävinneet kilpailun elintilasta kotimaiselle lajistolle, jotkut ovat menehtyneet hirvien, jänisten ja myyrien seurauksena. Arboretum sijaitsee Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan alueella rajoittuen etelän ja lännen puolelta Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen, ja pohjoisen sekä idän puolelta tilan peltoihin. [2]
Alueen suojelun historiaa muokkaa
- 1959 kosteikkoalueesta rauhoitettiin pieni osa asetuksella.
- 1962 luonnonsuojelualue laajeni huomattavasti.
- 1987 suojelualueeseen liitettiin rantalehtoja. Suojelualue oli kooltaan 254 ha, josta Helsingin kaupunki omisti 219 ha ja valtio loput.
- 2005 Saunalahti (47,5 ha) liitettiin osaksi luonnonsuojelualuetta.
- Vanhankaupunginlahden lintuvesi – Natura 2000 – alue (316 ha) kattaa koko luonnonsuojelualueen ja sen lisäksi Porolahden perukan.
Puupuiston lajisto muokkaa
Tähän on listattu joitakin lajeja, joita puistoon on istutettu merkintöjen mukaan. [3]
| Laji suomeksi | Tieteellinen nimi | Laji lähtöisin |
|---|---|---|
| Valkotammi | Quercus alba | Pohjois-Amerikka |
| Strobusmänty | Pinus strobus | Pohjois-Amerikka |
| Sirotuomipihlaja | Amelanchier laevis | Itäinen Pohjois-Amerikka |
| Banksinmänty | Pinus banksiana | Pohjois-Amerikka |
| Douglaskuusi | Pseudotsuga menziesii | Pohjois-Amerikka |
| Amerikkalainen omenapuu | Malus fusca | Läntinen Pohjois-Amerikka |
| Serbiankuusi | Picea omorica | Eurooppa |
| Korpipaatsama | Rhamnus frangula | Aasia |
| Lehtosaarni | Fraxinus exelsior | Aasia |
| Koreanonnenpensas | Forsythia ovata | Aasia |
| Dahurianlehtikuusi | Larix gmelinii | Aasia |
| Mantsurianleppä | Alnus mandshurica | Kaukoitä |
| Idänkuusama | Lonicera ruprechtiana | Kaukoitä |
| Tuomi | Prunus padus | Aasia |
| Koivuangervo | Spiraea betulifolia | Aasia |
| Rusokirsikka | Prunus sargentii | Japani, Sahalin, Korea |
| Kivikoivu | Betula ermanii | Kaukoitä, Japani |
| Kuurnakoivu | Betula costata | Kaukoitä |
| Japaninpihta | Abies veitchii | Kaukoitä |
| Amurinviini | Vitis amurensis | Kaukoitä |
| Siperiankoivu | Betula platyphylla | Aasia |
| Koreanpihta | Abies koreana | Aasia |
| Tuohituomi | Prunus maackii | Kaukoitä |
| Koreankuusi | Picea koraiensis | Kaukoitä |
| Japaninpihlaja | Sorbus commixta | Kaukoitä, Japani |
| Viitavaahtera | Acer barbinerve | Kaukoitä |
| Tarhaomenapuu | Malus domestica | - |
| Tigerstedtinsyreeni | Syringa tigerstedtii | Länsi-Kiina |
| Siperianlehtikuusi | Larix sibirica | Koillis-Eurooppa, Siperia |
| Sinikuusama | Lonicera caerulea | - |
| Kaukasiankuusama | Lonicera orientalis | Kaukasus |
| Metsäkuusi | Picea abies | - |
| Unkarinsyreeni | Syringa josikaea | - |
| Makedonianmänty | Pinus peuce | - |
| Pensasleppä | Alnus viridis ssp. viridis | - |
| Saksanpihlaja | Sorbus aria | Eurooppa, Välimeren maat |
| Euroopanlehtikuusi | Larix decidua | - |
| Veikselinkirsikka | Prunus mahaleb | Keski- ja Etelä-Eurooppa, Lounais-Aasia |
| Nystysorvarinpensas | Euonymus verrucosus | Eurooppa, Länsi-Aasia |
| Kataja | Juniperus communis | Eurooppa, Pohjois-Amerikka |
| Raita | Salix caprea | Eurooppa, Länsi-Aasia |
| Japaninmagnolia | Magnolia kobus | Japani, Korea |
| Tervaleppä | Alnus glutinosa | - |
| Hibatuija | Thujopsis dolabrata | Japani |
| Visakoivu | Betula pendula var. carelica | - |
| Loimaankoivu | Betula pendula f. crispa | - |
| Japaninsiipipähkinä | Pterocarya rhoifolia | Japani |
| Salava (Piilipuu) | Salix fragilis | - |
| Mustajalopähkinä | Juglans nigra | - |
| Isopoppeli | Populus generosa | - |
| Hopeapaju | Salix sibirica | - |
| - | Populus x canadensis 'Androscoccini' | - |
| - | Populus x canadensis 'Geneva' | - |
| Siperianorapihlaja | Crataegus sanguinea | - |
| Tylppäliuskaorapihlaja | Crataegus monogyna | - |
| Aitaorapihlaja | Crataegus grayana | Koillinen Pohjois-Amerikka |
| Tataarivaahtera | Acer tataricum | - |
| Kynäkataja | Juniperus virginiana | - |
Lähteet muokkaa
- ↑ Viikin Arboretum (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viikin Kampus
- ↑ Arto Alanenpää, Paikalliset havainnot alueella tehdyistä istutuksista – puut ja pensaat, 7/2008.