Visakoivu

Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.[2] Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen. Myös hieskoivulla on tavattu visautumista, mutta se on paljon harvinaisempaa.[3]

Visakoivu
Grove of Karelian birch trees at Kivach.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Fagales
Heimo: Koivukasvit Betulaceae
Alaheimo: Betuloideae[1]
Suku: Koivut Betula
Laji: pendula
Muunnos: carelica
Kolmiosainen nimi

Betula pendula var. carelica
(Merckl.) Hämet-Ahti

Halkaistu visakoivu
Visakoivupinta

KuvausMuokkaa

Sen runko on muhkurainen ja tyvikaarna on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usein kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen; korkeus on 5–15 metriä. Visakoivun puun väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua.[2]

KasvatusMuokkaa

Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa, ja peltomailla, jotka ovat hietaa tai multaa. Kasvupaikoiksi evät sovellu turve-, savi- ja hiesumaat.[2][3]

Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.[4] Visautumisen ensimerkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.[2][3]

Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.[5]

LevinneisyysMuokkaa

Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: Skandinaviassa, Karjalassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. Tunturi-Lapissa se ei menesty.[2][3]

VisatyyppejäMuokkaa

  • paukuravisa
  • kaulavisa
  • juomuvisa
  • rengasvisa
  • oksavisa

Lähde: [2]

LähteetMuokkaa

  1. Stevens, P. F.: Betulaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e f Visakoivu. Puuproffa. Viitattu 25.12.2020.
  3. a b c d Visatietoutta Visaseura ry. Viitattu 25.12.2020.
  4. Risto Isomäki: ”Visakoivu (Betula pendula var. carelica)”, Puukirja, s. 193. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5.
  5. Lindh, Kaj: Pihkassa metsään – Visakoivu on rahapuu. Metsäkeskus. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 25.12.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.