Salava

Tämä artikkeli kertoo puulajista. Sukunimestä Salava on myös artikkeli.

Salava eli piilipuu (Salix fragilis, syn. Salix euxina) on pajujen laajaan sukuun kuuluva puu.

Salava
Salix fragilis 001.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Suku: Pajut Salix
Laji: fragilis
Kaksiosainen nimi

Salix fragilis
L.

Synonyymit

Salix euxina

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Salava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Salava Commonsissa

Salava.

Salava kasvaa suureksi pensaaksi tai jopa 20 metriä korkeaksi puuksi, Etelä-Euroopassa jopa 27 m korkeaksi. Oksat lähtevät rungosta melko jyrkässä kulmassa ja murtuvat helposti tyvestä. Vuosikasvaimet ovat kaljuja ja kiiltäviä, väriltään joko punaisia tai vihreitä. Lehdet ovat muodoltaan suikeita, 10–12 cm pitkiä, päältä kiiltäviä ja molemmin puolin kaljuja. Silmut ovat pieniä, noin 2 mm, ja kiiltävän ruskeita. Kukinto on 5–7 cm pitkä keltainen norkko. Salava kukkii vasta kesällä lehtien jo puhjettua.

Salava kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa se on luultavasti tuontipuu, jota on istutettu pihoille, puistoihin ja puutarhoihin. Tunnettuja salavalajikkeita on esimerkiksi terijoensalava (’Bullata’).

Helsingin Kruunuhaassa, Kirjapuistossa, Kirjatyöntekijänkatu 12 kohdalla kasvaa kenties maamme vanhimpiin kuuluva salava. Tämä puu suojeltiin jo vuonna 1924. Puu on luultavasti istutettu 1830-luvulla.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa