Amurinviini
Amurinviini eli amurinviiniköynnös (Vitis amurensis) on Kaukoidässä kasvava viiniköynnös. Sen luonnonmuotoja ja joitakin lajikkeita kasvatetaan koristekasvina, ja varsinkin luonnollisilla kasvualueillaan myös viinin ja viinirypäleiden takia. Se on sukunsa parhaiten kylmää kestäviä lajeja. Lajin kerrotaan kestävän ongelmitta jopa 40 asteen pakkasia, mutta samalla se on keväällä kasvun alettua melko arka myöhäisille keväthalloille.[1]
| Amurinviini | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Vitales |
| Heimo: | Viiniköynnöskasvit Vitaceae |
| Suku: | Viiniköynnökset Vitis |
| Laji: | amurensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vitis amurensis |
|
Amurinviini on puutuvavartinen köynnös, joka voi luonnossa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi. Köynnös kiipeää tuen ympärille kiertyvien kärhien avulla. Yleensä 3- tai 5-sormiliuskaiset lehdet kasvavat 9–25 senttimetrin levyisiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Kukat ovat luonnossa yleensä yksikotisia, mutta viljelyyn otetut lajikkeet ovat tavallisesti kaksineuvoisia. Kukat ovat tuulipölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.
Neuvostoliitossa ja Kiinassa amurinviinistä on jalostettu ja siitä on risteytetty muutamia lajikkeita pohjoisen viininviljelykulttuurin edistämiseksi.[1] Osa näistä on päätynyt risteytyksiin myös muualle. Amurinviiniä perimässään kantavia lajikkeita ovat mm. Rondo, Severny, Zarya Severa, Zilga ja Hasanski Sladki.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Mustilan arboretum: Vitis amurensis – amurinviini (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.7.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amurinviini Wikimedia Commonsissa
