Kärhi
Kärhet ovat kasvien lankamaisia kiipeämis- ja tarttumaelimiä. Ne ovat voineet kehittyä kasvin monesta eri alkuperäisestä osasta, esimerkiksi varresta, lehdistä tai korvakkeista. Kärhet kiertyvät tukeen kiinni, jolloin kasvi pystyy kasvamaan ylemmäs sitä vasten. [1][2] Tukena voi olla esimerkiksi toisen kasvin varsi tai köynnöksellä säleikkö.
Esimerkkejä kärhellisistä kasveista
muokkaa- Viiniköynnöskasvit
- Imukärhivilliviinillä (Parthenocissus quinquefolia) kärhet ovat runsashaaraisia ja niiden kärjessä on pyöreä levymäinen kiinnityselin.[3]
- Viiniköynnöksellä (Vitis vinifera) on samantyyppiset kärhet, mutta kärkilevyttömät.[3]
- Hernekasvit
- Herneellä (Pisum sativum) lehden kärki on muuttunut kärheksi.
- Nätkelmistä (Lathyrus) useat ovat kärhellisiä, korvakenätkelmällä (Lathyrus aphaca) lehdet ovat muuttuneet kokonaan lankamaisiksi kärhiksi.[4]
- Kurkkukasvit
- esimerkiksi kurkku (Cucumis sativus), vesimeloni (Citrullus lanatus).[5]
Lähteet
muokkaa- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
Viitteet
muokkaa- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 624. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 379. Helsinki: Otava, 2006, 3. painos. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio s. 387.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio s. 348.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio s. 408.
Aiheesta muualla
muokkaa
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärhet.