Viiniköynnökset
viiniköynnöskasvien suku
Viiniköynnökset (Vitis) on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu 78 lajia.[1] Niitä esiintyy alkuperäisinä Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.[1] Muutamia lajeja, etenkin aitoviiniköynnöstä eli viiniköynnöstä (Vitis vinifera), viljellään laajalti hedelmiensä eli viinirypäleiden vuoksi, joita käytetään viinin valmistukseen, mutta syödään myös sellaisenaan.
| Viiniköynnökset | |
|---|---|
 Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Vitales |
| Heimo: | Viiniköynnöskasvit Vitaceae |
| Suku: |
Viiniköynnökset Vitis L. |
| Katso myös | |
Viiniköynnöslajit
muokkaa- Vitis acerifolia
- Vitis aestivalis – kesäviini
- Vitis amurensis – amurinviini
- Vitis arizonica
- baihuashanensis
- Vitis balansana
- Vitis bashanica
- Vitis bellula
- Vitis berlandieri
- Vitis betulifolia
- Vitis biformis
- Vitis blancoi
- Vitis bloodworthiana
- Vitis bourgaeana
- Vitis bryoniifolia
- Vitis californica
- Vitis cardiophylla
- Vitis chunganensis
- Vitis chungii
- Vitis cinerea
- Vitis coignetiae – ruosteviini
- Vitis davidi
- Vitis erythrophylla
- Vitis fengqinensis
- Vitis flavicosta
- Vitis flexuosa
- Vitis giradiana
- Vitis hancockii
- Vitis heyneana
- Vitis hissarica
- Vitis hui
- Vitis jaegeriana
- Vitis jinggangensis
- Vitis jinzhainensis
- Vitis labrusca – ojukkaviini
- Vitis lanceolatifoliosa
- Vitis longquanensis
- Vitis luochengensis
- Vitis menghaiensis
- Vitis mengziensis
- Vitis metziana
- Vitis monticola
- Vitis mustangensis
- Vitis nesbittiana
- Vitis novogranatensis
- Vitis nuristanica
- Vitis palmata
- Vitis pedicellata
- Vitis peninsularis
- Vitis piasezkii
- Vitis pilosonervia
- Vitis popenoei
- Vitis pseudoreticulata
- Vitis qinlingensis
- Vitis retordii
- Vitis riparia – törmäviini
- Vitis romanetii
- Vitis rotundifolia – herttaviini
- Vitis rupestris
- Vitis ruyuanensis
- Vitis saccharifera
- Vitis shenxiensis
- Vitis shuttleworthii
- Vitis silvestrii
- Vitis sinocinerea
- Vitis sinoternata
- Vitis tiliifolia
- Vitis tsoi
- Vitis vinifera – aitoviiniköynnös eli viiniköynnös
- Vitis vinifera subsp. sylvestris]] – metsäviiniköynnös
- Vitis vinifera subsp. vinifera]] – tarhaviiniköynnös
- Vitis vulpina – syysviini
- Vitis wenchowensis
- Vitis wenxianensis
- Vitis xunyangensis
- Vitis yunnanensis
- Vitis zhejiang-adstricta [1]
Viiniköynnöksiin aiemmin luokiteltuja lajeja:
- kastanjaviini (Tetrastigma voinierianum, syn. Vitis voinieriana)[2]
Käyttö
muokkaa- Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera): Tärkein viljelty laji. Villimuoto Vitis vinifera subsp. sylvestris kasvaa Välimerenmaissa, Lähi-idässä ja Kaukasiassa[3], joissa sitä on jo tuhansien vuosien ajan myös viljelty.
- Törmäviini (Vitis riparia): Villi laji Pohjois-Amerikassa. Käytetään viininviljelyssä nykyään viinikirvan aiheuttamien tuhojen välttämiseksi perusrunkona, johon aitoviinin halutun lajikkeen oksia vartetaan.[3] Myös tämän lajin rypäleistä valmistetaan joskus viiniä (kauppalajike Beta (vinifera x labrusca x riparia) menestyy myös Suomessa).
- Ojukkaviini (Vitis labrusca): Käytetty risteytyksiin. Lisäksi hilloja, mehuja ja syömärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus myös viiniksi.
- Amurinviini (Vitis amurensis): koristekasvi, viinikyönnösten risteytyksiin (mm. punaisista viinilajikkeista Pohjoismaiden eniten kasvatettu Rondo omaa perimässään amurinviiniä). Kaukoidässä ja paikoittain muuallakin käytetään myös viiniin.
- Ruosteviini (Vitis coignetiae): koristekasvi, upeat lehdet.
- Herttaviini (Vitis rotundifolia): hyytelöön ja joskus viiniksi.
- Kesäviini (Vitis aestivalis): Norton, viiniksi.
- Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis), Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.
Hybridit eli aitoviinin ja amerikkalaisten lajien risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät tuholaisia ja pohjoisimmilla viljelysalueilla myös hallaa paremmin kuin puhtaat lajit.[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- HOT.ee (Arkistoitu – Internet Archive) lajikegalleria (toimimaton linkki)
- Keskustelua viiniköynnöksistä suomeksi[vanhentunut linkki]
- Tietoa Suomessa menestyvistä viiniköynnöslajikkeista
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Govaerts, R. et al.: Vitis L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 252–258, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4.