Avaa päävalikko

Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) on syreenien (Syringa) suvun laji, joka on kotoisin Unkarista. Se kasvaa kahdesta neljään metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi.[2]

Unkarinsyreeni
Syringa-josikaea-flowering.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Öljypuukasvit Oleaceae
Suku: Syreenit Syringa
Laji: josikaea
Kaksiosainen nimi

Syringa josikaea
J. Jacq. ex Rchb.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Unkarinsyreeni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Unkarinsyreeni Commonsissa

Sisällysluettelo

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Unkarinsyreeni on kausivihanta noin 2-4 korkea pysty- ja jäykkähaarainen puu tai pensas.[2] Se eroaa pihasyreenistä niin, että lehdet ovat suippotyvisiä ja -kärkisiä. Pihasyreenin lehdet ovat tyvestään herttamaisia. Lehtien lavat ovat ehyitä, 6–12 cm, muodoltaan soikeasta soikeanpuikeaan, tyvi suippo–leveänsuippo, alta sinertävänvalkoinen, harvakarvainen.[3]

Kukinto on tiheä runsaskukkainen kartiohuiskilo noin 10–16 cm. Teriöt ovat tummanvioletteja ja niiden torvet suppilomaiset, tuoksuvat heikosti, kärjestä liuskaiset, liuskoja 4. Liuskat ovat pystyjä, kun ne puistosyreenillä kääntyvät sivulle ja aukeavat kokonaan. Kukat ovat hyönteispölytteisiä. Hedelmä on kota. Kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3][4]

LevinneisyysMuokkaa

Unkarinsyreeni on kotoisin Karpaateilta. Luonnonvaraisena sitä kasvaa enää 17 varmistetusta paikasta Ukrainan Karpaateilta ja 7 paikasta Romanian Apusenivuorilta. Suurin osa kasvualueista on pieniä, ja lajimäärä on selvästi pienenemässä, joten IUCN luokittelee lajin erittäin uhanalaiseksi.[1]

PuutarhakasvinaMuokkaa

Unkarinsyreeniä kasvatetaan laajalla alueella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.[1] Suomessa se menestyy pohjoisessa Inaria myöten.[3]

KasvupaikkaMuokkaa

Unkarinsyreeniä tapaa yleensä aitona harvoin vanhoissa puistoissa ja puutarhoissa. Kasvaa muiden syreenien lailla parhaiten runsasmultaisessa, tuoreessa, ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa. Vaatimattomampikin maaperä käy. Peitä kasvin ympäriltä maa hakkeella hakkeella rikkaruohokasvun ehkäisemiseksi.[3]

LähteetMuokkaa

  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21. p. 67.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Höhn, M. & Lendvay, B.: Syringa josikaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c Laji.fi: unkarinsyreeni (Syringa josikaea) laji.fi. Viitattu 09.11.2017.
  3. a b c d Viherpiha: Unkarinsyreeni on upea kukkapensas. Lue tärkeimmät hoito- ja leikkausohjeet, niin saat unkarinsyreenin kukoistamaan. meillakotona.fi. Viitattu 09.11.2017.
  4. Puutarha.net: Unkarinsyreeni Syringa josikea puutarha.net. Viitattu 09.11.2017.

KuviaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa